KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Liikunta (fyysinen aktiivisuus) ja aivoverenkiertohäiriöiden vaara

Näytönastekatsaukset
26.11.2010
Minna Kaarisalo

Näytön aste = A

Liikunta (fyysinen aktiivisuus) vähentää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä. Liikunnan määrän ja riskin alentuman välillä on annos-vastesuhde.

Meta-analyysi vuodelta 2004 «Wendel-Vos GC, Schuit AJ, Feskens EJ ym. Physical activity and stroke. A meta-analysis of observational data. Int J Epidemiol 2004;33:787-98 »1. Wendel-Vosin ym. meta-analyysissä ennen joulukuuta 2001 englanninkielisissä sarjoissa julkaistuissa 31 tutkimuksessa selvitettiin liikunnan ja aivoverenkiertohäiriöiden esiintyvyyden välistä suhdetta. Tässä meta-analyysissä ilmeni liikunnan määrän ja kaikentyyppisten aivoverenkiertohäiriöiden välinen annos-vastesuhde.

Kohtuullinen liikunta vähensi aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa verrattuna vähän liikkuviin. Tämä tuli ilmi niin ammattiin liittyvässä (riskisuhde 0.64, 95 % luottamusväli 0.48–0.87) kuin vapaa-ajan liikunnassa (riskisuhde 0.85, 95 % luottamusväli 0.78–0.93). Runsas ammattiin liittyvä liikunta vähensi iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa merkittävästi verrattuna kohtuulliseen (riskisuhde 0.77, 95 % luottamusväli 0.60–0.98) ja vähäiseen liikuntaan (riskisuhde 0.57, 95 % luottamusväli 0.43–0.77). Runsas vapaa-ajanliikunta verrattuna vähäiseen vapaa-ajanliikuntaan vähensi merkittävästi kaikentyyppisten (riskisuhde 0.78, 95 % luottamusväli 0.71–0.85), iskeemisten (riskisuhde 0.79, 95 % luottamusväli 0.69–0.91) ja hemorragisten aivoverenkiertohäiriöiden (riskisuhde 0.74, 95 % luottamusväli 0.57–0.96) esiintyvyyttä. Meta-analyysissä ilmeni myös, että eurooppalaisissa tutkimuksissa liikunta näytti suojaavan aivoverenkiertohäiriöiltä tehokkaammin (riskisuhde 0.47, 95 % luottamusväli 0.33–0.66) kuin amerikkalaisissa tutkimuksissa (riskisuhde 0.82. 95 % luottamusväli 0.75–0.90). Meta-analyysin perusteella sekä kohtuullinen että runsas liikkuminen saattavat vähentää aivoverenkiertohäiriöiden esiintyvyyttä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Meta-analyysissä vuodelta 2003 «Lee CD, Folsom AR, Blair SN. Physical activity and stroke risk: a meta-analysis. Stroke 2003;34:2475-81 »2. Leen ym. meta-analyysi vuosilta 1966–2002, joka käsitti 18 kohortti- ja 5 tapausverrokkitutkimusta, selvitettiin liikunnan ja aivoverenkiertohäiriöiden insidenssin ja kuolleisuuden välistä suhdetta. Meta-analyysissä ilmeni liikunnan määrän ja aivoverenkiertohäiriöiden välinen annos-vastesuhde.

Kohorttitutkimuksissa runsaasti liikkuvilla aivoverenkiertohäiriöt ja niiden aiheuttama kuolleisuus vähenivät merkittävästi (riskisuhde 0.75, 95 % luottamusväli 0.69–0.82) verrattuna vähän liikkuviin. Tapaus-verrokkitutkimuksissa runsaasti liikkuvilla aivoverenkiertohäiriöt ja niiden aiheuttama kuolleisuus väheni merkittävästi (riskisuhde 0.36, 95 % luottamusväli 0.25–0.52) verrattuna vähän liikkuviin. Kun kummankin tyyppiset tutkimukset yhdistettiin, runsaasti liikkuvilla aivoverenkiertohäiriöt ja niiden aiheuttama kuolleisuus vähenivät merkittävästi (riskisuhde 0.73, 95 % luottamusväli 0.67–0.79) verrattuna vähän liikkuviin, ja myös kohtuullisesti liikkuvien aivoverenkiertohäiriöiden ja niihin liittyvien kuolemien riski vähenivät.

Sekä runsas että kohtuullinen liikunta vähensivät sekä iskeemisten että hemorragisten aivoverenkiertohäiriöiden riskiä. Meta-analyysin perusteella sekä kohtuullinen että runsas liikkuminen saattavat vähentää niin aivoverenkiertohäiriöiden esiintyvyyttä kuin niiden aiheuttamaa kuolleisuutta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yksittäinen laaja suomalainen pitkäaikainen seurantutkimus vuodelta 2003 «Kurl S, Laukkanen JA, Rauramaa R ym. Cardiorespiratory fitness and the risk for stroke in men. Arch Intern Med 2003;163:1682-8 »3. Salosen ym. tutkimuksessa selvitettiin Kuopion seudun miesten hyvän kestävyyskunnon suojavaikutusta aivoverenkiertohäiriöiden esiintyvyyteen osana Pohjois-Karjala-projektia.

Vuonna 1984 alkaneessa 11 vuoden seurantatutkimuksessa, johon osallistui 2 011 iältään 30–50-vuotiasta miestä, ilmeni, että huonoon fyysiseen kuntoon, jonka mittarina käytettiin maksimaalista hapenkulutusta (VO2max), liittyi merkittävästi suurempi riski sairastua kaikentyyppisiin aivoverenkiertohäiriöihin hyväkuntoisiin miehiin verrattuna (riskisuhde 3.2, 95 % luottamusväli 1.71–6.12). Myös iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden riski oli merkittävästi suurempi huonokuntoisilla miehillä kuin hyväkuntoisilla (riskisuhde 3.50. 95 % luottamusväli 1.66–7.41). Kun miehet jaettiin kvartaaleihin suorituskyvyn mukaan, todettiin merkittävä trendi aivoverenkiertohäiriöiden esiintyvyydessä sekoittavien riskitekijöiden vakioinninkin jälkeen.

Tulokset viittaavat siihen, että heikkokuntoisten miesten riski sairastua aivoverenkiertohäiriöihin on suurempi kuin hyväkuntoisten ja että VO2max oli tässä tutkimuksessa aivoverenkiertohäiriöiden vaaratekijä. Tutkimuksen perusteella kannattaa pyrkiä pitämään fyysinen kunto mahdollisimman hyvänä aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yksittäinen laaja Pohjois-Karjala-projektin seurantutkimus vuodelta 1982 «Salonen JT, Puska P, Tuomilehto J. Physical activity and risk of myocardial infarction, cerebral stroke and death: a longitudinal study in Eastern Finland. Am J Epidemiol 1982;115:526-37 »4. Pohjois-Karjala-projektin liikunnan suojavaikutusta aivoverenkiertohäiriöiden esiintyvyyteen selvittävään, vuonna 1972 alkaneeseen 7 vuoden seurantatutkimukseen osallistui 3 978 miestä ja 3 688 naista, jotka olivat iältään 42–60-vuotiaita.

Tutkimuksessa ilmeni, että niin miehillä (riskisuhde 1.6, 95 % luottamusväli 1.1–2.5) kuin naisilla (riskisuhde 1.7, 95 % luottamusväli 1.1–2.7) vähäinen, työhön liittyvien riskitekijöiden suhteen vakioitu liikunta lisäsi merkittävästi aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa. Vastaavaa yhteyttä ei ilmennyt vähäisen vapaa-ajan liikunnan ja aivoverenkiertohäiriöiden suhteen. Tutkimuksen perusteella vähäinen, työhön liittyvä liikunta lisää suomalaisten miesten ja naisten riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yksittäinen laaja amerikkalainen seurantutkimus vuodelta 2009 «Willey JZ, Moon YP, Paik MC ym. Physical activity and risk of ischemic stroke in the Northern Manhattan Study. Neurology 2009;73:1774-9 »5. Northern Manhattan Stroke Study oli väestöpohjainen prospektiivinen kohorttitutkimus, jossa seurattiin 9.1 vuoden ajan 3 298 henkilöä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vähentääkö liikunta aivoinfarktin riskiä. Tutkittavien keski-ikä oli 69.2 (+- 10.2) vuotta, ja heidät jaettiin liikunnan suhteen kolmeen ryhmään: liikkumattomiin (40.8 %), vähän liikkuviin (39.5 %) ja kohtalaisesti tai paljon liikkuviin (19.7 %). Seuranta-aikana 238 sai aivoinfarktin. Monimuuttujamallissa sekoittavat riskitekijät (verenpaine, diabetes, alkoholin käyttö ja tupakointi) vakioitiin.

Kohtalaisesti tai paljon liikkuvien aivoinfarktiriski oli pienempi: riskisuhde 0.65 (95 % luottamusväli 0.44–0.98). Vain vähän liikkuvien riskisuhteessa ei ollut eroa liikkumattomiin verrattuna. Koska liikunta vähensi iäkkäässä kaupunkiväestössä aivoinfarktin riskiä, väestöä tulisi informoida liikunnan merkityksestä aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyssä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Wendel-Vos GC, Schuit AJ, Feskens EJ ym. Physical activity and stroke. A meta-analysis of observational data. Int J Epidemiol 2004;33:787-98 «PMID: 15166195»PubMed
  2. Lee CD, Folsom AR, Blair SN. Physical activity and stroke risk: a meta-analysis. Stroke 2003;34:2475-81 «PMID: 14500932»PubMed
  3. Kurl S, Laukkanen JA, Rauramaa R ym. Cardiorespiratory fitness and the risk for stroke in men. Arch Intern Med 2003;163:1682-8 «PMID: 12885683»PubMed
  4. Salonen JT, Puska P, Tuomilehto J. Physical activity and risk of myocardial infarction, cerebral stroke and death: a longitudinal study in Eastern Finland. Am J Epidemiol 1982;115:526-37 «PMID: 7072702»PubMed
  5. Willey JZ, Moon YP, Paik MC ym. Physical activity and risk of ischemic stroke in the Northern Manhattan Study. Neurology 2009;73:1774-9 «PMID: 19933979»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko