KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Liikapaino aivoverenkiertohäiriöiden vaaratekijänä

Näytönastekatsaukset
26.11.2010
Minna Kaarisalo

Näytön aste = A

Liikapainoon liittyy niin miehillä kuin naisilla lisääntynyt aivoverenkiertohäiriöiden riski, joka kasvaa suhteessa liikapainon määrään.

Yksittäinen laaja seurantutkimus vuodelta 1996. US Male Health Professionals -tutkimukseen «Walker SP, Rimm EB, Ascherio A ym. Body size and fat distribution as predictors of stroke among US men. Am J Epidemiol 1996;144:1143-50 »1 osallistui vuonna 1986 yhteensä 28 643 iältään 40–75-vuotiasta amerikkalaista terveydenhuollossa työskentelevää miestä, joilla ei seurannan alkaessa ollut koronaaritautia tai aivoverenkiertohäiriöitä. Viiden seurantavuoden aikana 118 heistä sai aivoverenkiertohäiriön, joista iskeemisiä aivoinfarkteja oli 80 ja hemorragisia 38. Painon perusteella ylimpään neljännekseen kuuluvien miesten relatiivinen riski sairastua aivoverenkiertohäiriöihin oli 1.29 (95 % luottamusväli 0.73–2.27). Sen sijaan ylimmän neljänneksen vyötärö/lantio-suhde verrattuna alimpaan lisäsi aivoverenkiertohäiriöiden relatiivista riskiä 2.33-kertaiseksi (95 % luottamusväli 1.25–4.37) eikä tämä riskisuhde muuttunut oleellisesti monimuuttuja-analyysissä, jossa olivat mukana perinteiset aivoverenkiertohäiriöiden vaaratekijät.

Tämän prospektiivisen tutkimuksen perusteella vyötärö/lantio-suhde, eikä niinkään ylipaino, on aivoverenkiertohäiriöiden itsenäinen vaaratekijä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yksittäinen erittäin laaja seurantatutkimus vuodelta 1997 «Rexrode KM, Hennekens CH, Willett WC ym. A prospective study of body mass index, weight change, and risk of stroke in women. JAMA 1997;277:1539-45 »2. Nurses’ Health Study’iin osallistui vuonna 1976 yhteensä 116 759 iältään 30–55-vuotiasta amerikkalaista sairaanhoitajaa, joilla ei seurannan alkaessa ollut koronaaritautia, aivoverenkiertohäiriöitä tai syöpää. 16 vuoden aikana 866 heistä sai aivoverenkiertohäiriön, joista iskeemisiä aivoinfarkteja oli 403 ja hemorragisia 269.

Monimuuttuja-analyysissä ylipaino osoittautui itsenäiseksi vaaratekijäksi Body mass indexillä (BMI) arvioituna. Kun BMI oli 27 tai sitä suurempi, iskeemisen aivoverenkiertohäiriön relatiivinen riski oli 1.75 (95 % luottamusväli 1.17–2.59), kun BMI oli 27–28.9 oli relatiivinen riski 1.90 (95 % luottamusväli 1.28–2.82) ja kun BMI oli 29–31.9 oli relatiivinen riski 2.37 (95 % luottamusväli 1.60–3.50). Monimuuttuja-analyysissä 18 ikävuoden jälkeen kertyneeseen painoon liittyi kohonnut iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden relatiivinen riski. Jos paino oli noussut 11–19.9 kg, oli relatiivinen riski 1.69 (95 % luottamusväli 1.26–2.29) ja 2.52 (95 % luottamusväli 1.80–3.52), jos paino oli noussut 20 kg tai enemmän verrattuna naisiin, joiden paino ei ollut noussut 18. ikävuoden jälkeen. Painon lisäys ei assosioitunut hemorragisiin aivoverenkiertohäiriöihin, mutta silti kaikentyyppisten aivoverenkiertohäiriöiden riski kasvoi suhteessa painonlisäykseen. Tämä prospektiivinen tutkimus osoitti, että sekä ylipaino että 18 ikävuoden jälkeen lisääntynyt paino ovat iskeemisten, mutta ei hemorragisten aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa kohorttitutkimuksessa seurattiin viideltä eri puolilta Suomea satunaisotoksella valittujen 23 967 miehen ja 26 029 naisen sairastumista aivohalvaukseen «Hu G, Tuomilehto J, Silventoinen K ym. Body mass index, waist circumference, and waist-hip ratio on the risk of total and type-specific stroke. Arch Intern Med 2007;167:1420-7 »3. Seurattavilla ei ollut sairaushistoriassaan aiempaa halvausta tai koronaaritautia. Seuranta-aika oli keskimäärin 19.5 vuotta. Tänä aikana 1 673 miestä ja 1 555 naista sai halvauksen (674 aivoverenvuotoa ja 2 554 aivoinfarktia). Seurattavat jaettiin painon suhteen alipainoisiin (BMI < 18.5), ylipainoisiin (BMI 25.0–29.9), ja lihaviin (BMI ≥ 30.0). Monimuuttujamallissa huomioitiin ikä, tupakointi, liikunta, koulutustaso, suvun halvaushistoria sekä alkoholinkäyttö. Jokainen yhden BMI-yksikön nousu vaikutti miesten sairastumisriskiin seuraavasti: kokonaisriski (vuodot ja infarktit yhteensä) 1.04 (95 % luottamusväli 1.03–1.06), aivoinfarktiriski 1.05 (95 % luottamusväli 1.04–1.07) ja aivoverenvuotoriski 1.01 (95 % luottamusväli 0.98–1.04). Naisilla vastaavat luvut olivat: 1.03 kaikki halvaukset (luottamusväli 1.02–1.04), 1.04 aivoinfarktit (luottamusväli 1.02–1.05) ja 1.00 aivoverenvuodot (luottamusväli 0.98–1.03).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti

Liikapaino on näiden laajojen hyvin toteutettujen seurantatutkimusten «Walker SP, Rimm EB, Ascherio A ym. Body size and fat distribution as predictors of stroke among US men. Am J Epidemiol 1996;144:1143-50 »1, «Rexrode KM, Hennekens CH, Willett WC ym. A prospective study of body mass index, weight change, and risk of stroke in women. JAMA 1997;277:1539-45 »2, «Hu G, Tuomilehto J, Silventoinen K ym. Body mass index, waist circumference, and waist-hip ratio on the risk of total and type-specific stroke. Arch Intern Med 2007;167:1420-7 »3 perusteella aivoverenkiertohäiriöiden itsenäinen vaaratekijä, vaikka sen lisäksi ylipainoon liittyy muita aivoverenkiertohäiriöiden vaaratekijöitä, kuten verenpainetauti, dyslipidemia ja diabetes. Ylipainoon liittyvä aivoverenkiertohäiriöiden riski kasvaa suhteessa ylipainon kertymiseen sekä miehillä että naisilla. Painonhallinta ja liikapainon vähentäminen ovat osa aivoverenkierronhäiriöiden ehkäisyä.

Kirjallisuutta

  1. Walker SP, Rimm EB, Ascherio A ym. Body size and fat distribution as predictors of stroke among US men. Am J Epidemiol 1996;144:1143-50 «PMID: 8956626»PubMed
  2. Rexrode KM, Hennekens CH, Willett WC ym. A prospective study of body mass index, weight change, and risk of stroke in women. JAMA 1997;277:1539-45 «PMID: 9153368»PubMed
  3. Hu G, Tuomilehto J, Silventoinen K ym. Body mass index, waist circumference, and waist-hip ratio on the risk of total and type-specific stroke. Arch Intern Med 2007;167:1420-7 «PMID: 17620537»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko