KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Ikä ja murtuman riski

Näytönastekatsaukset
13.2.2014
Heikki Kröger ja Kari Salovaara

Näytön aste: A

Ikä lisää murtuman riskiä.

521 iältään hyvin heterogeenisen (57,4 vuotta, SD 16,8 vuotta) naisen keskimäärin 6,5 vuoden (SD 4,0 vuotta) seurannassa «Hui SL, Slemenda CW, Johnston CC Jr. Age and bone mass as predictors of fracture in a prospective study. J Clin Invest 1988;81:1804-9 »1 todettiin iän selkeä luuntiheydestä riippumaton murtumariskiä nostava vaikutus. Murtumia oli kaikkiaan 138, joista lonkkamurtumia 34 ja rannemurtumia 17.

Värttinäluun varren luuntiheyden suhteen ryhmiteltynä potilaiden murtumatiheys kaikille murtumille ja erikseen lonkkamurtumille ikäryhmittäin oli ikäryhmittäin kasvava ja ikä jopa luuntiheyttä vahvempi ennustava tekijä. Rannemurtumissa ikä oli hieman luuntiheyttä heikompi murtuman riskitekijä. Iän liittäminen luuntiheyteen ei parantanut sen riskiä ennustavaa tehoa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ikä on perifeerisestä luuntiheydestä riippumattoman murtuman riskitekijä «Cummings SR, Black DM, Nevitt MC ym. Appendicular bone density and age predict hip fracture in women. The Study of Osteoporotic Fractures Research Group. JAMA 1990;263:665-8 »2. Kasvavan iän myötä suhteellinen murtumariski kasvoi 2,09-kertaiseksi 10 ikävuotta kohti perifeerisen luuntiheyden suhteen vakioituna (95 % CI 1,31–3,33).

Kanis ym. «Kanis JA, Johnell O, Oden A ym. Ten year probabilities of osteoporotic fractures according to BMD and diagnostic thresholds. Osteoporos Int 2001;12:989-95 »3 selvittivät iän ja luuntiheyden vaikutusta murtumariskiin ruotsalaisten rekisteritietojen perusteella. Laskettujen 10-vuotismurtumatodennäköisyyksien perusteella 50-vuotiailla naisilla luuntiheyksien T-arvojen +1 ja -3 lonkkamurtumatodennäköisyyksien ero oli 14-kertainen, kun 80-vuotiailla naisilla vastaavien T-arvojen gradientin murtumatodennäköisyyksien ero oli 145-kertainen.

Tietyllä luuntiheysarvolla murtumatodennäköisyyden ero 50- ja 80-vuotiailla oli 3–7-kertainen. Murtumatodennäköisyys käyttäytyi samankaltaisesti lonkka-, ranne-, olkaluun sekä oireisten nikamamurtumien kohdalla molemmilla sukupuolilla lukuun ottamatta miesten rannemurtumia, joissa korkeampi ikä näytti vähentävän murtumatodennäköisyyttä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Osteoporoosi 1

Kirjallisuutta

  1. Hui SL, Slemenda CW, Johnston CC Jr. Age and bone mass as predictors of fracture in a prospective study. J Clin Invest 1988;81:1804-9 «PMID: 3384952»PubMed
  2. Cummings SR, Black DM, Nevitt MC ym. Appendicular bone density and age predict hip fracture in women. The Study of Osteoporotic Fractures Research Group. JAMA 1990;263:665-8 «PMID: 2404146»PubMed
  3. Kanis JA, Johnell O, Oden A ym. Ten year probabilities of osteoporotic fractures according to BMD and diagnostic thresholds. Osteoporos Int 2001;12:989-95 «PMID: 11846333»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Osteoporoosi
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko