KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Spontaanitestauksen vaikuttavuus kohdunkaulansyöpään

Näytönastekatsaukset
6.5.2016
Ahti Anttila ja Pekka Nieminen

Näytön aste: C

Spontaaniseulonta saattaa vähentää kohdunkaulasyövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta kuitenkin organisoitua seulontaa vähemmän.

Hyvin järjestetyllä organisoidulla väestöpohjaisella seulonnalla voidaan ehkäistä noin 80 % ko. syövän ilmaantuvuudesta ja kuolleisuudesta (ks. «Organisoidulla väestöpohjaisella perinteisellä seulonnalla voidaan ehkäistä yli 80 % kohdunkaulansyövistä ja niiden aiheuttamista kuolemista.»A). Spontaaniseulonnan vaikuttavuutta ei kuitenkaan ole arvioitu yhtä systemaattisesti kuin organisoidun seulonnan. Spontaaniseulonnan vaikuttavuutta koskeva näyttö perustuu pitkälti tapaus-verrokki -tutkimuksiin «International Agency for Research on Cancer. Cervical cancer screening. IARC Handbooks of cancer prevention, vol 10. IARC/WHO, Lyon 2004. http://www.iarc.fr»1( «http://www.iarc.fr/»1), «Nieminen P, Kallio M, Anttila A ym. Organised vs. spontaneous Pap-smear screening for cervical cancer: A case-control study. Int J Cancer 1999;83:55-8 »2sekä ekologisen tason trenditutkimuksiin «International Agency for Research on Cancer. Cervical cancer screening. IARC Handbooks of cancer prevention, vol 10. IARC/WHO, Lyon 2004. http://www.iarc.fr»1, «Anttila A, Pukkala E, Söderman B ym. Effect of organised screening on cervical cancer incidence and mortality in Finland, 1963-1995: recent increase in cervical cancer incidence. Int J Cancer 1999;83:»3, «Hristova L, Hakama M. Effect of screening for cancer in the Nordic countries on deaths, cost and quality of life up to the year 2017. Acta Oncol 1997;36 Suppl 9:1-60 »4, «Arbyn M, Raifu AO, Weiderpass E ym. Trends of cervical cancer mortality in the member states of the European Union. Eur J Cancer 2009;45:2640-8 »9. Yhtenä puutteena vaikutuksen laskemiselle on ollut, ettei edellä mainituissa trenditutkimuksissa yleensä ole ollut saatavilla kvantifioituja tietoja spontaaniseulonnan laajuudesta tai intensiteetistä.

Eri tutkimuksista saaduissa piste-estimaateissa on ollut huomattaviakin eroja. Spontaaniseulonnan näyttöä on arvioitu myös useissa katsauksissa «International Agency for Research on Cancer. Cervical cancer screening. IARC Handbooks of cancer prevention, vol 10. IARC/WHO, Lyon 2004. http://www.iarc.fr»1, «Lynge E. Cohort studies in evaluation of cervical cancer screening. Kirjassa: Evaluation and monitoring of screening programmes. Sankila R, Démaret E, Hakama M, Lynge E, Schouten LJ, Parkin DM for the»5, «Arbyn M, Anttila A, Jordan J ym. European guidelines for quality assurance on cervical cancer screening. 2. painos. Brussels: European Community, 2008»6. Niiden perusteella on päädytty suosittelemaan, että väestöpohjainen seulonta tulee toteuttaa organisoidusti «International Agency for Research on Cancer. Cervical cancer screening. IARC Handbooks of cancer prevention, vol 10. IARC/WHO, Lyon 2004. http://www.iarc.fr»1, «Arbyn M, Anttila A, Jordan J ym. European guidelines for quality assurance on cervical cancer screening. 2. painos. Brussels: European Community, 2008»6, «Recommendations on cancer screening in the European union. Advisory Committee on Cancer Prevention. Eur J Cancer 2000;36:1473-8 »7, «Council of the European Union. Council recommendation of 2 December 2003 on cancer screening. Off J Eur Union 2003;878:34-8»8. Suosituksissa huomioidaan vaikuttavuuden ohella myös kustannukset ja seulontaan liittyvät mahdolliset haitat väestölle (kuten tarpeettoman usein tehdyt tutkimukset).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa «Nieminen P, Kallio M, Anttila A ym. Organised vs. spontaneous Pap-smear screening for cervical cancer: A case-control study. Int J Cancer 1999;83:55-8 »2 vertailtiin organisoidun ja spontaaniseulonnan vaikutuksia. Kyselytutkimukseen kuului 147 tapausta vuosilta 1987–1994 ja 1 048 väestöverrokkia HYKS:n Naistenklinikan alueelta. Tapauksilla tiedonsaantiprosentti oli 82 % ja verrokeilla vastaavasti 73 %. Tapausten ja verrokkien keski-ikä oli 60 vuotta.

Kohdunkaulansyövän OR oli 0,25 (95 % luottamusväli 0,12–0,48) naisilla, jotka olivat joskus elämänsä aikana osallistuneet organisoituun seulontaan mutta eivät koskaan spontaaniseulontaan. Seulontaefekti ei tästä suurentunut naisilla, jotka olivat osallistuneet sekä organisoituun että spontaaniseulontaan. Vastaavasti vain spontaaniseulontaan osallistuneilla OR oli 0,57 (95 % luottamusväli 0,30–1,06); 30–59-vuotiailla vastaava spontaaniseulonnan OR oli 0,57 (95 % luottamusväli 0,17–1,84).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Trenditutkimuksista kenties parhaiten tunnetut esimerkit tulevat Pohjoismaisista vertailuista «International Agency for Research on Cancer. Cervical cancer screening. IARC Handbooks of cancer prevention, vol 10. IARC/WHO, Lyon 2004. http://www.iarc.fr»1, «Arbyn M, Anttila A, Jordan J ym. European guidelines for quality assurance on cervical cancer screening. 2. painos. Brussels: European Community, 2008»6. Suomessa – jossa organisoitu seulonta käynnistyi 1963 ja se oli valtakunnallisesti peittävää 1970-luvun alussa – kohdunkaulansyövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus vähentyivät 80 %.

Vastaavasti Norjassa oli käynnissä vuoteen 1995 saakka ainoastaan spontaaniseulontaa. Norjassa kohdunkaulansyövän kuolleisuustaso aikana ennen seulontaa oli sama kuin Suomessa, mutta vähentymä 1990-luvun loppuun mennessä oli ainoastaan noin 40 % «Hristova L, Hakama M. Effect of screening for cancer in the Nordic countries on deaths, cost and quality of life up to the year 2017. Acta Oncol 1997;36 Suppl 9:1-60 »4. 40–60 % suuruisia vähentymiä kohdunkaulansyövän ilmaantuvuus- tai kuolleisuustrendeissä on raportoitu useissa muissakin maissa, joissa ei ole ollut varsinaista väestöpohjaista seulontaohjelmaa mutta laaja spontaani (opportunistinen) seulontatoiminta; joskin on olemassa myös esimerkkejä maista joissa spontaaniseulonta ei ole vähentänyt tautimääriä ollenkaan «International Agency for Research on Cancer. Cervical cancer screening. IARC Handbooks of cancer prevention, vol 10. IARC/WHO, Lyon 2004. http://www.iarc.fr»1.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset 1

Kirjallisuutta

  1. International Agency for Research on Cancer. Cervical cancer screening. IARC Handbooks of cancer prevention, vol 10. IARC/WHO, Lyon 2004. http://www.iarc.fr
  2. Nieminen P, Kallio M, Anttila A ym. Organised vs. spontaneous Pap-smear screening for cervical cancer: A case-control study. Int J Cancer 1999;83:55-8 «PMID: 10449608»PubMed
  3. Anttila A, Pukkala E, Söderman B ym. Effect of organised screening on cervical cancer incidence and mortality in Finland, 1963-1995: recent increase in cervical cancer incidence. Int J Cancer 1999;83:59-65 «PMID: 10449609»PubMed
  4. Hristova L, Hakama M. Effect of screening for cancer in the Nordic countries on deaths, cost and quality of life up to the year 2017. Acta Oncol 1997;36 Suppl 9:1-60 «PMID: 9143316»PubMed
  5. Lynge E. Cohort studies in evaluation of cervical cancer screening. Kirjassa: Evaluation and monitoring of screening programmes. Sankila R, Démaret E, Hakama M, Lynge E, Schouten LJ, Parkin DM for the European Network of Cancer Registries (toim.). European Commission, Europe Against Cancer Programme, Brussels - Luxembourg 2000:119-31
  6. Arbyn M, Anttila A, Jordan J ym. European guidelines for quality assurance on cervical cancer screening. 2. painos. Brussels: European Community, 2008
  7. Recommendations on cancer screening in the European union. Advisory Committee on Cancer Prevention. Eur J Cancer 2000;36:1473-8 «PMID: 10930794»PubMed
  8. Council of the European Union. Council recommendation of 2 December 2003 on cancer screening. Off J Eur Union 2003;878:34-8
  9. Arbyn M, Raifu AO, Weiderpass E ym. Trends of cervical cancer mortality in the member states of the European Union. Eur J Cancer 2009;45:2640-8 «PMID: 19695864»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko