Tulosta

Fysioterapia aistitoimintojen häiriöihin ja kipuun MS-taudissa

Näytönastekatsaukset
27.11.2012
Juhani Ruutiainen

Näytön aste: C

TENS-kipuhoito saattaa vähentää MS-kuntoutujien selkäkipua, yläraajojen kipua tai epämiellyttäviä tuntemuksia lumehoitoon verrattuna. Lisäksi se saattaa vähentää yläraajojen kipua tai epämiellyttäviä tuntemuksia yhtä tehokkaasti kuin nortriptyliinilääkitys.

Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I (toim.) Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkees»1 (kirjallisuushakujen ajankohta 12/2008) haettiin fysioterapian käyttöä MS-taudissa rajautuen aistitoimintoihin ja kipuun (ICF b280–b289) koskevia järjestelmällisiä katsauksia ja vertailevia tutkimuksia, joissa osallistujat on satunnaistettu tai jaettu muulla tavoin interventio- ja vertailuryhmiin. Kivun hoitoon kohdistui kolme saman tutkimusryhmän tekemää tutkimusta, jotka keskittyivät tuki- ja liikuntaelinten kivun (selkäkipu) sähköhoitoon. Tutkimuksissa oli yhteensä 120 MS-kuntoutujaa. Mukaanottokriteerinä oli krooninen, vähintään 3 kuukautta kestänyt alaselkäkipu. Tutkimuksissa verrattiin kahta TENS-hoitoa (4 Hz ja 110 Hz) lumehoitoon (lume-TENS).

Tulosten ja meta-analyysin mukaan TENS-hoidon vaikuttavuudesta on vain niukkaa näyttöä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa tutkimuksessa «Gabriel DA, Schaefer DJ, Roberts HR ym. Prothrombin profragment-1 optical rotatory dispersion and circular dichroism. Thromb Res 1975;7:839-46 »2 oli mukana MS-tautia sairastavia (n = 90), joilla oli krooninen yli 3 kuukautta kestänyt alaselkäkipu. Ryhmä 1 (n = 30) sai matalataajuista (4 Hz, 200 mikrosekuntia, ryhmä 2 (n = 30) korkeataajuista (110 Hz, 200 mikrosekuntia ja ryhmä 3 (n = 30) lumeena transkutaanista sähköistä hermostimulaatiota vähintään kahdesti päivässä 45 minuuttia kerralla 6 viikon ajan. Ryhmien välillä ei ollut eroja päämuuttujien suhteen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa tutkimuksessa «Chitsaz A, Janghorbani M, Shaygannejad V ym. Sensory complaints of the upper extremities in multiple sclerosis: relative efficacy of nortriptyline and transcutaneous electrical nerve stimulation. Clin»3 oli mukana yläraajan tai yläraajojen kivuista tai epämiellyttävistä tuntemuksista kärsiviä MS-tautia sairastavia potilaita, joilla oli lievä tai kohtalainen liikuntahaitta (EDSS < 6,0). Ryhmien koko alussa/lopussa: hoitoryhmä A:n = 29/28, hoitoryhmä B:n = 30/27. Tutkimuksessa verrattiin TENS-hoitoa (60 Hz) ja nortriptyliinilääkitystä.

Ryhmä A sai kipu- tai tuntemusalueelle yläraajaan TENS-hoitoa 8 viikon ajan 3 kertaa päivässä 20–30 minuuttia. Ryhmä B sai 8 viikon ajan nortriptyliiniä (10 mg/vrk 3 päivää, sitten 25 mg/vrk 4 päivää, sitten 50 mg/vrk).

TENS-hoidolla (ryhmä A) kipu väheni VAS-janalla 0–10 luvusta 5,3 + 1,6 lukuun 2,8 + 1,5 (P < 0,001) ja nortriptyliinillä (ryhmä B) luvusta 4,9 + 1,9 lukuun 3,3 + 2,1 (P < 0,001). Ryhmien välillä ei hoitotuloksessa 8 viikon kohdalla ollut eroa (mean difference 0,5; 95 % luottamusväli -1,5–0,5).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • MS-tauti 1

Kommentti: Fysioterapian vaikuttavuudesta MS-taudissa alueella aistitoiminnat ja kipu (ICF b280–b289) kaivataan korkealaatuisia satunnaistettuja vertailututkimuksia.

Kirjallisuutta

  1. Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I (toim.) Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, 2011. ISBN 978-951-669-849-9 (nid.), 978-951-669-850-5 (pdf) «https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/24581/Hyvan;jsessionid=0D858379FB18ADA0AA8C3429E40B3336?sequence=148»1
  2. Gabriel DA, Schaefer DJ, Roberts HR ym. Prothrombin profragment-1 optical rotatory dispersion and circular dichroism. Thromb Res 1975;7:839-46 «PMID: 812»PubMed
  3. Chitsaz A, Janghorbani M, Shaygannejad V ym. Sensory complaints of the upper extremities in multiple sclerosis: relative efficacy of nortriptyline and transcutaneous electrical nerve stimulation. Clin J Pain 2009;25:281-5 «PMID: 19590475»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS MS-tauti
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko