Tulosta

Haloperidoli dementiaan liittyvien käytösoireiden (aggressio ja psykoosioireet) hoidossa

Näytönastekatsaukset
7.9.2016
Hannu Koponen

Näytön aste: A

Haloperidoli on tehokas dementiaan liittyvän aggressiivisuuden ja psykoosioireiden hoidossa.

Cochrane-meta-analyysissa «Lonergan E, Luxenberg J, Colford J. Haloperidol for agitation in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2002;:CD002852 »1 arvioitiin haloperidolin tehoa dementiaan liittyviin agitaatio-oireisiin. Analyysi perustuu heinäkuuhun 2003 mennessä julkaistuihin tutkimuksiin, joista kelvollisiksi arvioitiin 5 ja joihin osallistuneiden potilaiden kokonaismäärä oli 817. Näistä tutkimuksista 2 oli suoritettu Euroopassa ja 3 Yhdysvalloissa. 3 tutkimuksessa potilaat olivat avohoitopotilaita ja 2 laitospotilaita. Potilaiden keski-ikä vaihteli 72,1–81,5 vuoden välillä ja naisia oli 56,3–66,6 %. 3 tutkimuksessa potilaat sairastivat Alzheimerin tautia, 2 tutkimuksessa potilailla saattoi olla myös muu dementia. Diagnoosit perustuivat standardoituihin kriteereihin (DSM-III-R, DSM-IV, NICDS, ARDRA). 4 tutkimuksessa potilailla oli lievä tai keskivaikea dementia (MMSE 13,0–19,4) ja 1 vaikea (MMSE 7,9–8,8). Agitaation ja hoitovasteen arvioinnissa arvioinnissa käytettiin CMAI:ta. Käytetty haloperidoliannos vaihteli 0,25–6 mg/vrk ja hoidon kesto 3–16 viikkoon. 3 tutkimuksessa haloperidolin tehoa verrattiin lumeeseen ja muuhun tehokkaaseen hoitoon (käyttäytymisterapia, tratsodoni, tiapridi, risperidoni tai fluoksetiini) ja 1 tutkimuksessa matalaa haloperidoliannosta verrattiin haloperidolin standardiannokseen ja lumeeseen. 3 tutkimuksessa annosta voitiin säätää vasteen ja haittaoireiden mukaan, 2 tutkimuksessa käytettiin kiinteää haloperidoliannosta. Haittaoireita arvioitiin erilaisilla menetelmissä (kahdessa tutkimuksessa tutkijoiden omalla asteikolla, yhdessä UKU:lla, yhdessä ESRS:lla ja yhdessä TES:lla). 2 tutkimuksessa arvioitiin lisäksi hoitajien kuormitusta.

3 tutkimusta osoitti haloperidolilla olevan tehoa aggressiivisuuteen. Haloperidolipotilailla esiintyi lumeryhmään verrattuna enemmän haittaoireita, kuten uneliaisuutta tai ekstrapyramidaalioireita.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Tutkimuksiin osallistui sekä laitos- että avohoitopotilaita, joten sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä.

Tutkimuksessaan «Devanand DP, Pelton GH, Cunqueiro K ym. A 6-month, randomized, double-blind, placebo-controlled pilot discontinuation trial following response to haloperidol treatment of psychosis and agitation in Al»2 Devanand ja työtoverit selvittivät Alzheimerin tautiin liittyvien käytösoireiden uusiutumista haloperidolilääkityksen lopettamisen jälkeen. Tutkimukseen osallistui 44 keskimäärin 75-vuotiasta potilasta, joista 57 prosenttia oli naisia. Potilaat olivat hoidossa muistiklinikalla tutkimuksen ensimmäisessä, avoimessa osassa. Potilaat saivat viikon lääkkeettömän jakson jälkeen 20 viikon ajan haloperidolia (annosalue 0,5–5 mg, keskimääräinen annos 1,5 ± 1 mg/vrk), jonka annos säädettiin yksilöllisesti hakien parasta hoitovastetta vähimmillä haittaoireilla. Ensimmäisessä vaiheessa 22 potilasta (50 %) sai hoitovasteen, joka määriteltiin 3 tutkimuksen alussa määritellyn keskeisimmän oireen sekä CGI:lla arvioitujen psykoosi- ja agitaatio-oireiden vaikeusasteen puolittumiseksi.

Tutkimuksen seuraavaan, 24 viikkoa kestäneeseen vaiheeseen jatkoi 21 haloperidolilääkityksestä hyötynyttä potilasta, jotka satunnaistettiin joko lumelääkeryhmään tai jatkamaan haloperidolilääkitystä. Lumeryhmän potilaista 80 % prosenttia ja haloperidoliryhmän potilaista sai relapsin (= keskeisten oireiden paheneminen 50 %:lla) tutkimuksen aikana (p = 0,07), ja relapsi tuli nopeammin lumeryhmässä (5,8 ± 6,7 viikkoa lumeryhmässä ja 8,0 ± 10,7 viikkoa haloperidoliryhmässä; p = 0,04). Oireiston laatu (psykoosi tai agitaatio) ei ennustanut oireiston uusiutumista.

Tutkijat esittävät johtopäätelmänään, että haloperidolilääkityksen lopettamisen riskit tulisi arvioida suhteessa lääkehoidon jatkamisen riskeihin (neurologiset ja metaboliset haittaoireet, kuolleisuus).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa 12 viikkoa kestäneessä risperidoni-haloperidolitutkimuksessa Chan ja työtoverit «Chan WC, Lam LC, Choy CN ym. A double-blind randomised comparison of risperidone and haloperidol in the treatment of behavioural and psychological symptoms in Chinese dementia patients. Int J Geriatr »3vertasivat yksilöllisesti annosalueella 0,5–2 mg/vrk annostellun haloperidolin ja risperidonin tehoa CMAI- ja BEHAVE-AD-asteikoilla arvioituihin muistisairauksien käytösoireisiin. Potilaita oli kaikkiaan 58, heidän keski-ikänsä oli 80,5 ± 8,2 vuotta, ja potilaista 72 % oli naisia. Tutkimuksen alussa potilaat satunnaistettiin joko haloperidoli- tai risperidonilääkitykselle. Potilaita hoitavat psykiatrit eivät tienneet potilaan saamaa lääkitystä.

Tutkimuksen viimeisellä viikolla keskimääräinen haloperidoliannos oli 0,90 ± 0,45 mg ja risperidonin annos 0,85 mg ± 0,50 mg. Potilaista 55 (94,8 %) osallistui tutkimukseen loppuun saakka. Tutkimuksen lopussa molempien hoitoryhmien CMAI-asteikolla mitatut oireet olivat merkittävästi lievittyneet (haloperidoliryhmässä 46,4 ± 10,5:sta 36,3 ± 10,4:aan, p = 0,000 ja risperidoniryhmässä 48,9 ± 14,5:sta 40,8 ± 16,9:aan, p = 0,002). Haittaoireina haloperidoliryhmässä todettiin päiväaikaista väsymystä, risperidoniryhmässä puolestaan pahoinvointia ja virtsaumpea.

Tutkijoiden mukaan molemmat lääkkeet lievittivät muistisairauksiin liittyvää agitaatiota ja aggressiivisuutta mutta vain risperidoni lievitti merkittävästi psykoosioireita. Tutkijat pitivät matala-annoksista risperidoni- ja haloperidolihoitoa siedettynä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Muistisairaudet 1

Kommentti: Tutkimuksen potilasmäärä oli pienehkö, ja potilaiden farmakogeneettiset ominaisuudet voivat poiketa suomalaisesta väestöstä.

Kirjallisuutta

  1. Lonergan E, Luxenberg J, Colford J. Haloperidol for agitation in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2002;:CD002852 «PMID: 12076456»PubMed
  2. Devanand DP, Pelton GH, Cunqueiro K ym. A 6-month, randomized, double-blind, placebo-controlled pilot discontinuation trial following response to haloperidol treatment of psychosis and agitation in Alzheimer's disease. Int J Geriatr Psychiatry 2011;26:937-43 «PMID: 21845596»PubMed
  3. Chan WC, Lam LC, Choy CN ym. A double-blind randomised comparison of risperidone and haloperidol in the treatment of behavioural and psychological symptoms in Chinese dementia patients. Int J Geriatr Psychiatry 2001;16:1156-62 «PMID: 11748775»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Muistisairaudet
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko