KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Diabeetikon oireeton bakteriuria ja albuminuria

Näytönastekatsaukset
27.6.2011
Maarit Wuorela

Näytön aste: B

Diabeetikon oireeton bakteriuria tai sen hoito ei ilmeisesti vaikuta albuminuriaan.

Tutkimuksessa seurattiin 589:ää diabetesta sairastavaa naista 18 kuukauden ajan «Geerlings SE, Stolk RP, Camps MJ ym. Consequences of asymptomatic bacteriuria in women with diabetes mellitus. Arch Intern Med 2001;161:1421-7 »1. Oireetonta bakteriuriaa ei hoidettu antibiooteilla. Bakteriuria ei vaikuttanut virtsan albumiinieritykseen: albumiinierityksen muutos tyypin 1 diabetesta sairastavilla tutkimuksen alussa ja seuranta-ajan jälkeen (steriliivirtsaiset / bakteriuriset) -19 % / -25 % (P = 0.9) ja tyypin 2 diabeetikoilla -28 % vs. -43 % (p = 0.4).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiiviseen tutkimukseen osallistui 111 tyypin 2 diabetesta sairastavaa naista, joilla 59:llä oli oireeton bakteriuria ja 56:lla ei (kontrolliryhmä) «Hernández C, Simó R. Albumin excretion rate is not affected by asymptomatic urinary tract infection: a prospective study. Diabetes Care 2004;27:1565-9 »2. Bakteriuria hoidettiin mikrobilääkeherkkyyksien mukaan valitulla antibioottikuurilla. Virtsan albumiinikeräys tehtiin ennen antibioottikuuria ja 2–4 päivää antibioottikuurin jälkeen. Albumiinieritys ei muuttunut merkittävästi antibioottihoidolla: ennen hoitoa 13.8 mikrog/min (vaihteluväli 0.1–195) ja hoidon jälkeen 8.5 mikrog/min (0.1–185), p = 0.1. Kontrolliryhmälle tehdyn 4 eri albuminuriamäärityksen perusteella todettiin, että albuminurian biologinen vaihtelu määrityskerrasta toiseen on suurta (64 ± 27 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

172 insuliinihoitoista diabetesta sairastavaa avohoitopotilasta seurattiin 18 kuukauden ajan «Watts GF, O'Brien SF, Shaw KM. Urinary infection and albumin excretion in insulin-dependent diabetes mellitus: implications for the measurement of microalbuminuria. Diabet Med 1996;13:520-4 »3. 3 %:lla heistä oli tutkimuksen alussa bakteriuriaa ja kaiken kaikkiaan 12 %:lla virtsaviljely oli positiivinen jossakin vaiheessa seuranta-aikana. Albumiinieritys oli samansuuruista bakteriuriasta riippumatta niillä 20:llä potilaalla, joilla virtsan bakteeriviljely oli alunperin positiivinen (albumiinieritys bakteriurian aikana 10.4 mg/min (vaihteluväli 0.6–179) ja virtsan ollessa steriiliä 9.4 mg/min (0.6–149).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Retrospektiivisessä tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin, vaikuttiko oireeton bakteriuria (bakteerikasvua vähintään 105 CFU/ml) virtsan kertanäytteestä määritettyyn albuminipitoisuuteen tyypin 2 diabetesta sairastavilla «Kramer CK, Camargo J, Ricardo ED ym. Does bacteriuria interfere with albuminuria measurements of patients with diabetes? Nephrol Dial Transplant 2009;24:1193-6 »4. Laboratoriotietokannasta 1 814 peräkkäisestä näytteestä valittiin tutkittavat, joille oli tehty 2 peräkkäistä virtsan albuminuriatutkimusta puolen vuoden aikana. Näistä 703:lta oli albuminurianäytteen lisäksi tutkittu virtsan bakteeriviljely. Poissulkukriteereinä olivat jatkuva oireeton bakteriuria tai näytteiden välisenä aikana aloitettu uusi verenpainelääkitys tai ACE:n estäjä. Tapauksiksi määritettiin ne 81 tutkittavaa, joilla virtsan albumiinieritys oli ensin tutkittu oireettoman bakteriurian vallitessa ja toinen albuminurianäyte, kun virtsassa ei ollut bakteerikasvua. Bakteriuriset saivat näytteiden oton välillä herkkyysmääritysten mukaisen antibioottihoidon. Verrokeiksi valittiin 80 tutkittavaa, joilla 2 peräkkäistä virtsan albumiinimääritystä oli tehty virtsan ollessa molemmilla kerroilla steriiliä.

Tutkimuksen alkaessa albuminurian määrä ei eronnut tutkittavien ja verrokkien välillä: 15.4 (1.5–2 148) mg/l vs. 14.2 (1.5–1 292) mg/l, p = 0.24. Albuminurian määrä ei riippunut siitä, oliko tutkittavalla oireeton bakteriuria vai ei: Virtsan albumiinipitoisuus oli 15.4 (1.5–2 148) mg/l oireettoman bakteriurian aikana ja virtsan ollessa steriiliä 13.7 (1.5–2 968) mg/l (p = 0.14). Verrokeilla vastaavat luvut olivat 14.2 (1.5–1 292) ja 9.7 (1.5–1 049) (p = 0.22).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Virtsatieinfektiot 1

Kommentti: Oireeton bakteriuria ei vaikuta diabeetikon albumiinieritykseen. Näin ollen bakteeriviljelyä ei tarvita albuminuriaa seulottaessa tai seurattaessa. Bakteriuria ei nykyisen tutkimustiedon valossa nopeuta diabeettisen nefropatian pahenemista. Pitempiä seurantatutkimuksia isoilla potilasaineistoilla tarvitaan tulosten varmistamiseksi.

Kirjallisuutta

  1. Geerlings SE, Stolk RP, Camps MJ ym. Consequences of asymptomatic bacteriuria in women with diabetes mellitus. Arch Intern Med 2001;161:1421-7 «PMID: 11386891»PubMed
  2. Hernández C, Simó R. Albumin excretion rate is not affected by asymptomatic urinary tract infection: a prospective study. Diabetes Care 2004;27:1565-9 «PMID: 15220229»PubMed
  3. Watts GF, O'Brien SF, Shaw KM. Urinary infection and albumin excretion in insulin-dependent diabetes mellitus: implications for the measurement of microalbuminuria. Diabet Med 1996;13:520-4 «PMID: 8799654»PubMed
  4. Kramer CK, Camargo J, Ricardo ED ym. Does bacteriuria interfere with albuminuria measurements of patients with diabetes? Nephrol Dial Transplant 2009;24:1193-6 «PMID: 19015170»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Virtsatieinfektiot
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko