KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Diabeetikon oireeton bakteriuria ja munuaistoiminta

Näytönastekatsaukset
27.6.2011
Maarit Wuorela

Näytön aste: B

Diabeetikon oireeton bakteriuria ei ilmeisesti heikennä munuaisten toimintaa.

Prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa oli mukana 104 diabeetikkoa, joista kaikilla oli alun perin oireeton bakteriuria «Batalla MA, Balodimos MC, Bradley RF. Bacteriuria in diabetes mellitus. Diabetologia 1971;7:297-301 »1. Kaikki saivat tutkimuksen alussa yhden mikrobilääkeherkkyyksien mukaan valitun antibioottikuurin. Tämän jälkeen ryhmä jakautui niihin, joiden virtsa oli jatkossa steriili (34 potilasta) ja niihin, joilla bakteriuria jatkui (70 potilasta). Keskimääräinen seuranta-aika oli 44 kuukautta.

Bakteriuria ei vaikuttanut kuolleisuuteen. Diabeteksen mikrovaskulaarikomplikaatioita (proteinuriaa ja retinopatiaa) oli tutkimuksen alussa enemmän ryhmässä, jolla bakteriuria jatkui antibioottihoidosta huolimatta. Retinopatia parantuneilla / jatkuvasti bakteriurisilla tutkimuksen alussa (n) 11 / 41 ja seuranta-ajan päättyessä 12 / 47. Proteinuria yli 1 g/l vastaavasti (n) 1/18 ja 1/23. Munuaisten toiminta ureapitoisuuden nousun perusteella arvioituna ei huonontunut seuranta-aikana kummassakaan ryhmässä (urea bakteriuriasta parantuneilla / jatkuvasti bakteriurisilla tutkimuksen alussa (mmol/l) 5.9/5.5 ja tutkimuksen lopussa 7.1/8.5), eikä verenpainetasoissa ollut muutoksia.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa seurattiin 14 vuoden ajan diabeetikkoja, joista 53:lla oli tutkimuksen alkaessa oireeton bakteriuria ja 54:llä iän perusteella valitulla kontrollilla ei «Semetkowska-Jurkiewicz E, Horoszek-Maziarz S, Galinski J ym. The clinical course of untreated asymptomatic bacteriuria in diabetic patients--14-year follow-up. Mater Med Pol 1995;27:91-5 »2. Tutkimuksessa oli mukana sekä miehiä että naisia ja ikä tutkimuksen alkaessa oli 25–76 vuotta. Bakteeriuriaa ei hoidettu antibiooteilla.

Bakteriuria oli ajoittaista; 40–60 prosentilla alun perin bakteriuriaisista diabeetikoista virtsanäytteet olivat steriilejä jossain vaiheessa 14 vuoden seurannan aikana. Tutkimuksen loputtua koehenkilöitä oli jäljellä bakteriuriaisten ryhmässä 25 ja kontrolliryhmässä 24. 14 vuoden seurannan jälkeen ryhmät eivät eronneet toisistaan verenpaineen, kreatiniiniarvojen, pyelonefriittien esiintymisen (6 vs. 5) tai kuolleisuuden suhteen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimuksessa seurattiin 589:ää diabetesta sairastavaa naista 18 kuukauden ajan «Geerlings SE, Stolk RP, Camps MJ ym. Consequences of asymptomatic bacteriuria in women with diabetes mellitus. Arch Intern Med 2001;161:1421-7 »3. Oireettoman bakteriurian esiintyvyys oli tutkimuksen alussa 26 %. Oireetonta bakteriuriaa ei hoidettu antibiooteilla. Seuranta-aikana plasman kreatiniinipitoisuuden suureneminen oli yhtä suuri sekä bakteriuriaisilla että steriilivirtsaisilla diabeetikoilla (tyypin 1 diabetesta sairastavilla kreatiniinin suureneminen oli 4.6 % ja 1.5 % ja tyypin 2 diabeetikoilla 6.6 % ja 6.1 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa 644 diabetesta (296 tyypin 1 diabetes ja 348 tyypin 2 diabetes) sairastavaa naista seurattiin keskimäärin 6.1±1.9 (SD) vuotta «Meiland R, Geerlings SE, Stolk RP ym. Asymptomatic bacteriuria in women with diabetes mellitus: effect on renal function after 6 years of follow-up. Arch Intern Med 2006;166:2222-7 »4. 17 %:lla naisista oli seuranta-ajan alussa oireeton bakteriuria, joka määriteltiin kertanäytteessä olevana vähintään 105 CFU/ml bakteerikasvuna. Munuaistoiminnan mittarina käytettiin laskennallista glomerulusfiltraatiota (GFR), joka määritettiin Cockroft-Gaultin yhtälön avulla. Oireeton bakteriuria ei vaikuttanut munuaistoimintaan: Laskennallinen GFR heikkeni seuranta-aikana bakteriurisilla 87–76 ml/min ja steriilivirtsaisilla 97–88 ml/min. Monimuuttuja-analyysissä yhteyttä bakteriurian ja munuaistoiminnan heikkenemisen välillä ei todettu.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiivisessa satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako 14 vuorokauden mittainen trimetopriimi-sulfametoksatsolihoito oireisten virtsatieinfektioiden tai pyelonefriittien määrään tai virtsatietulehduksen takia sairaalahoitoon joutumiseen «Harding GK, Zhanel GG, Nicolle LE ym. Antimicrobial treatment in diabetic women with asymptomatic bacteriuria. N Engl J Med 2002;347:1576-83 »5. Samassa tutkimuksessa katsottiin, vaikuttiko oireettoman bakteriurian hoito plasman kreatiniiniarvoihin. Tutkittavina oli 105 diabetesta sairastavaa naista. 50 satunnaistettiin saamaan lumetta ja 55 antibioottia. Tutkittavat, joiden plasman kreatiniini oli yli 199 mmol/l suljettiin tutkimuksesta pois. Oireettoman bakteriurian diagnoosin edellytyksenä oli, että kahdessa peräkkäisessä 2 viikon sisällä otetussa virtsanäytteessä oli samaa bakteeria vähintään 105 CFU/ml, eikä potilaalla ollut mitään virtsatieoireita. Trimetopriimin ja sulfametoksatsolin annokset olivat 160 ja 800 mg ja lääke annosteltiin 2 x / vrk p.o. Jos hoitoryhmän nainen oli yliherkkä trimetopriimille tai sulfalle, antibioottina käytettiin siprofloksasiinia 250 mg x 2 / vrk p.o. Hoitoryhmässä virtsan bakteeriviljelyn avulla todetut oireettomat relapsit hoidettiin antibiootilla, ja jos relapseja oli yli 3 kuudessa kuukaudessa, aloitettiin estolääkitys. Molempien ryhmien oireiset infektiot hoidettiin antibiootilla. Keskimääräinen seuranta-aika oli 27 kuukautta ja lähes puolta tutkittavista seurattiin 3 vuotta.

Oireeton bakteriuria tai sen hoito ei vaikuttanut munuaistoimintaan: Plasman kreatiniiniarvot olivat lumeryhmässä tutkimuksen alussa 88.4± 22.1 mmol/l (n = 50) ja seuranta-ajan päättyessä 82.0±30.7 mmol/l (n = 36) ja antibioottiryhmässä vastaavasti 89.8±25.6 (n = 55) ja 91.2±35.9 (n = 43), p = 0.23.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Virtsatieinfektiot 1

Kommentti: Oireeton bakteriuria ei näissä tutkimuksissa heikentänyt munuaisten toimintaa. Bakteriurian ajoittaisuus ja sen assosiaatio diabeettiseen nefropatiaan sekä korkeaan ikään vaikeuttavat tutkimustulosten tulkintaa. Plasman kreatiniini ei myöskään ole kovin herkkä munuaistoiminnan heikkenemisen mittari.

Kirjallisuutta

  1. Batalla MA, Balodimos MC, Bradley RF. Bacteriuria in diabetes mellitus. Diabetologia 1971;7:297-301 «PMID: 5134251»PubMed
  2. Semetkowska-Jurkiewicz E, Horoszek-Maziarz S, Galinski J ym. The clinical course of untreated asymptomatic bacteriuria in diabetic patients--14-year follow-up. Mater Med Pol 1995;27:91-5 «PMID: 8935144»PubMed
  3. Geerlings SE, Stolk RP, Camps MJ ym. Consequences of asymptomatic bacteriuria in women with diabetes mellitus. Arch Intern Med 2001;161:1421-7 «PMID: 11386891»PubMed
  4. Meiland R, Geerlings SE, Stolk RP ym. Asymptomatic bacteriuria in women with diabetes mellitus: effect on renal function after 6 years of follow-up. Arch Intern Med 2006;166:2222-7 «PMID: 17101940»PubMed
  5. Harding GK, Zhanel GG, Nicolle LE ym. Antimicrobial treatment in diabetic women with asymptomatic bacteriuria. N Engl J Med 2002;347:1576-83 «PMID: 12432044»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Virtsatieinfektiot
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko