KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Mustuaisten laajentaminen ja seulontakuvan laatu

Näytönastekatsaukset
20.8.2014
Gunvor von Wendt

Näytön aste: A

Niin sanotun pienen mustuaisen kameran (45°) kuvanlaatu paranee, kun käytetään laajennustippoja (tropikamidi).

Englantilaisessa satunnaistetussa, sokkoutetussa tutkimuksessa «Murgatroyd H, Ellingford A, Cox A ym. Effect of mydriasis and different field strategies on digital image screening of diabetic eye disease. Br J Ophthalmol 2004;88:920-4 »1 verrattiin laajennustippojen käytön sekä kuvakenttien lukumäärän vaikutusta seulontatulokseen. Tutkimukseen osallistui 398 potilasta (794 silmää). Kuvat otettiin digitaalisella 45º pienen mustuaisen kameralla käyttäen kolmea eri kuvausstrategiaa: yhdestä makulaan keskitetystä kentästä ilman laajennustippoja sekä laajennustippojen kera (1-prosenttinen tropikamidi) sekä kolmesta kentästä, jolloin makulakentän lisäksi laajennustippojen kera otettiin kaksi ylimääräistä kenttää, yksi makulasta temporaalisesti ja yksi papillista nasaalisesti (EURODIAB-suositus). Kuva-arviota näillä kolmella menetelmällä verrattiin arvioon, joka perustui kliiniseen biomikroskopiatutkimukseen. Tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten retinopatia yleensä että lähetettä vaativa retinopatia (kohtalainen, preproliferatiivinen, proliferatiivinen retinopatia sekä makulopatia) oli todettavissa. Lisäksi arvioitiin kuvien laatu. Laajennustippojen käytön hyöty arvioitiin yhden kentän makulakuvista.

Tuloksissa todetaan, että laajennustippojen käyttö vähensi ei-arvioitavien kuvien osuutta 26 %:sta 5 %:iin (p < 0,001). Sen sijaan tässä tutkimuksessa ei voitu arvioitavissa olevista kuvista osoittaa tilastollista eroa tutkittavien valokuvausstrategioiden herkkyyden tai tarkkuuden suhteen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Yhden 45º kentän käyttöä ei suositella yleiseurooppalaisessa suosituksessa, joskaan tässä englantilaisessa tutkimuksessa ei voitu osoittaa, että kuvausmenetelmän herkkyys tai spesifisyys olisi arvioitavien kuvien osalta parantunut useampaa kuvakenttää käytettäessä.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa «Pugh JA, Jacobson JM, Van Heuven WA ym. Screening for diabetic retinopathy. The wide-angle retinal camera. Diabetes Care 1993;16:889-95 »2 verrattiin neljää eri seulontamenetelmää. 352 avohoidon potilaan (valtaosalla tyypin 2 diabetes) silmät tutkittiin neljällä menetelmällä: silmälääkärin suorittama kliininen tutkimus suoraa ja epäsuoraa oftalmoskopiaa käyttäen, lääkäriapulaisen suorittama kliininen tutkimus suoraa oftalmoskopiaa käyttäen, yhden kentän 45º silmänpohjakuva ilman laajennusta ja kolmen kentän 45º silmänpohjakuvaus laajennustippojen kera, jolloin edellä mainitun menetelmän kentästä otettiin ns. stereopari ja tämän lisäksi yksi lisäkenttä temporaalisesti. Referenssinä käytettiin ns. kultaista standardia eli seitsemän kentän 30º stereokuvausta. Kuvauksessa käytettiin väridiafilmiä. Kaikki kuvat arvioitiin keskitetysti Wisconsin Fundus Photograph Reading Centerissä ja ne arvioitiin sokkoutetusti. DRP-luokittelu tapahtui mukailtua Airlie House luokitusta käyttäen. Neljän menetelmän herkkyys, tarkkuus sekä positiivinen ja negatiivinen ennustearvo laskettiin, kun DRP oli dikotoimisoitu kahteen ryhmään: ne silmät, joissa oli normaali tai vähäinen retinopatia ja toisaalta ne silmät, joissa todettiin kohtalainen tai sitä vakavampi retinopatia. Tuloksissa analysoitiin se potilaan silmä, jossa todettiin vakavampia muutoksia.

Tuloksissa todettiin, että ei-arvioitavien kuvien osuus oli 14 %, kun laajennustippoja ei käytetty, kun vastaava luku laajennustippoja käytettäessä oli 3,7 %. Edelleen verrattaessa näitä kahta valokuvausmenetelmää ilman laajennustippoja ja laajennustippojen kera herkkyys, tarkkuus, positiivinen ennustearvo sekä negatiivinen ennustearvo olivat 0,61, 0,85, 4,0, 0,46 vs 0,81, 0,96, 22, 0,19. Tilastollisesti kuvaus laajennustippojen kera oli sekä herkempi (p < 0,002) että tarkempi (p < 0,0001) kuin kuvaus ilman laajennustippoja. Myös positiivinen ja negatiivinen ennustearvo olivat edellä mainitulla menetelmällä parempi (p < 0,0001/ p < 0,0004).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Diabeettinen retinopatia 1

Kommentti: Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kahden valokuvausmenetelmän valokuvakenttien kattama verkkokalvoalue ei ollut vertailukelpoinen. Tämän tutkimuksen paremmat herkkyys- ja tarkkuusarvot johtuvat siis myös laajemmasta kuvakentästä eikä pelkästään mustuaisten laajentamisesta.

Kirjallisuutta

  1. Murgatroyd H, Ellingford A, Cox A ym. Effect of mydriasis and different field strategies on digital image screening of diabetic eye disease. Br J Ophthalmol 2004;88:920-4 «PMID: 15205238»PubMed
  2. Pugh JA, Jacobson JM, Van Heuven WA ym. Screening for diabetic retinopathy. The wide-angle retinal camera. Diabetes Care 1993;16:889-95 «PMID: 8100761»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabeettinen retinopatia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko