KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Murrosiästä retinopatiamuutokset ovat mahdollisia

Näytönastekatsaukset
26.3.2006
Gunvor von Wendt

Näytön aste: A

Murrosikä on retinopatian riskitekijä.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa «Murphy RP, Nanda M, Plotnick L, Enger C, Vitale S, Patz A. The relationship of puberty to diabetic retinopathy. Arch Ophthalmol 1990;108:215-8»1 tutkittiin 70:n tyyppi 1 diabeetikon silmänpohjalöydösten yhteyttä murrosikäkehitysvaiheeseen (Tanner-luokitus), hoitotasapainoon (HbA1c) sekä taudinkestoon. Nämä 70 potilasta (37 poikaa ja 33 tyttöä), joilla oli tarkka dokumentaatio tutkittavien parametrien suhteen, valittiin 234:stä tyyppi 1 potilaasta, jotka kävivät vuosittain kontrolleissa Wilmer Ophthalmological Institutessa. Silmänpohjat tutkittiin stereovalokuvilla kahdesta kentästä, ja luokiteltiin muunneltua Airlie House luokitusta käyttäen. Luokitus tapahtui sokkoutetusti ja huonomman silmän tulokset huomioitiin tilastollisessa monimuuttuja-analyysissa. 21 nuorista oli prepuberteetissa (Tanner luokka 1), 18 puberteetissa (Tanner luokka 2 – 4) ja 31 olivat ohittaneet murrosiän (Tanner luokka 5). Tuloksissa todetaan, että retinopatiaa esiintyi ennen murrosikää 19: %:lla (4/21, ainoastaan alle 10 mikroaneurysmaa kaikilla neljällä), murrosiässä 30 %:lla (6/18) ja murrosiän jälkeen 68 %:lla (21/31). Retinopatian esiintyminen korreloi myös merkittävästi (P = 0.0004) taudin kestoon. Logistinen regressioanalyysi tehtiin siten, että taudin keston sekä sukupuolen vaikutus retinopatian ilmenemiseen eliminoitiin. Tuolloin kävi ilmi, että suhteellinen riski saada retinopatiamuutoksia oli 4.8 (95 % luottamusväli 1.5 – 15.3; P < 0.01) murrosiän ohittaneiden ryhmässä verrattaessa esi- sekä murrosikäisten ryhmään.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Soveltuvuus suomalaiseen väestöön: kyseenalainen

Ruotsalaisessa väestöpohjaisessa monikeskustutkimuksessa «Kernell A, Dedorsson I, Johansson B ym. Prevalence of diabetic retinopathy in children and adolescents with IDDM. A population-based multicentre study. Diabetologia 1997;40:307-10»2 kutsuttiin 780 IDDM-lasta ja -nuorta osallistumaan tutkimukseen. Osallistujat olivat sairastuneet diabetekseen alle 15 vuoden ikäisinä, taudin kesto oli alle 12 vuotta ja tutkimushetkellä lapset olivat yli 9-vuotiaita. 611 potilasta suostui tutkimukseen, 557 potilaan silmänpohjakuvat olivat luokiteltavissa. Poisjäävien osuus oli näin ollen 223 (28.6 %). Poisjääneet olivat merkittävästi vanhempi-ikäisiä ja heidän taudinkestonsa pitempi kuin tutkimukseen osallistuneet potilaat. Silmänpohjakuvaus suoritettiin kolmesta stereo-kentästä 45 – 50º kameralla ja silmänpohjalöydöksen luokitus tapahtui kolmen kokeneen silmälääkärin toimesta KROC-tutkimuksen luokitusta käyttäen (Davis ym. Diabetes 1985;34:(Suppl 3)). Kuvien arvio tapahtui sokkoutetusti. Luokitusmenetelmä validoitiin ennen tutkimusta arvioimalla useamman luokittelijan intra- ja inter-rateragreement kappa-analyysilla, jonka tuloksena todettiin erinomainen yhteensopivuus. 14.5 %:lla potilaista todettiin jonkinasteista retinopatiaa. Tässä aineistossa 5 %:lla (1/19) oli retinopatiamuutoksia (aste 20, minimaalinen retinopatia, ainoastaan mikroaneurysmoja) 8 – 10 vuoden ikäisten ryhmässä. 71 %:lla (10/14) oli retinopatiaa vanhimpien potilaiden ryhmässä (23 – 25 vuotta). Retinopatian prevalenssi alle 2 vuotta sairastaneiden ryhmässä oli 4 % (2/45). Sen sijaan 10 – 12-vuotta sairastaneiden ryhmässä prevalenssi oli 32 % (9/29). Murrosikäisten ryhmässä 6:lla prosentilla (4/66) oli retinopatiaa todettavissa, kun murrosikä oli vaiheessa 1 ja 18 %:lla (41/224) murrosikävaiheessa 5 olevilla (p < 0.03). Diabeteksen kestossa ei ollut tilastollista eroa näiden kahden ryhmän välillä. 2.3 %:lla koko aineistosta oli preproliferatiivisia tai proliferatiivisia muutoksia. Proliferatiivisia muutoksia todettiin ainoastaan yhdellä 21.5-vuotiaalla nuorella, jolla taudinkesto oli 9.5 vuotta. Preproliferatiivisia muutoksia oli yhteensä 11:lla, joista kaksi olivat vielä murrosiässä (murrosikävaihe 2 ja 3). Yhteenvedossa suositellaan säännöllistä silmänpohjaseulontaa 10 ikävuodesta lähtien.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Murphy RP, Nanda M, Plotnick L, Enger C, Vitale S, Patz A. The relationship of puberty to diabetic retinopathy. Arch Ophthalmol 1990;108:215-8
  2. Kernell A, Dedorsson I, Johansson B ym. Prevalence of diabetic retinopathy in children and adolescents with IDDM. A population-based multicentre study. Diabetologia 1997;40:307-10
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko