Tulosta

Asetyylisalisyylihappo (ASA) ja diabeettinen retinopatia

Näytönastekatsaukset
19.8.2014
Paula Summanen

Näytön aste: B

Asetyylisalisyylihappo (ASA) saattaa hidastaa varhaisen retinopatian etenemistä. Toisaalta vaikeakaan retinopatia ei ole este sen käytölle.

The Dipyridamole Aspirin Diabetique (DAMAD) Studyssa «Effect of aspirin alone and aspirin plus dipyridamole in early diabetic retinopathy. A multicenter randomized controlled clinical trial. The DAMAD Study Group. Diabetes 1989;38:491-8 »1 tutkittiin satunnaistetussa lumekontrolloidussa kliinisessä tutkimuksessa asetyylisalisyylihapon (ASA) (330 mg * 3/vrk) vaikutusta lievässä – kohtalaisessa retinopatiassa 475 potilaalla yksin tai yhdistettynä pyrimadoliin (75 mg * 3/vrk). Tulokset perustuivat makulakentässä fluoreskeniiniangiografiassa nähtävien mikroaneurysmien määrän muutokseen. Kolmen vuoden seuranta-aikana (41 potilasta jäi pois kesken tutkimuksen) riittävä määrä fluoreskeiiniangiografiakuvia oli 420 potilaalla, joista 266 oli insuliinihoidolla ja 154 ei. Vuosittainen mikroaneurysman määrän lisäys oli samanlainen insuliini- ja ei-insuliinilääkityksellä olevilla potilailla.

ASA- ja ASA + pyridamoli ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa: 0,69 ± 5,1 (keskiarvo ± SD) (n = 145) vs 0,34 ± 3,0, n = 142. Mikroaneurysmien määrä lisääntyi lumelääkeryhmässä merkittävästi enemmän kuin hoitoryhmissä ja vuotuinen mikroaneurysmalisä oli 1,44 ± 4,5; n = 133), (P = 0,02, 1-suuntainen t-testi).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Lääkeannos oli suuri verrattuna nykyiseen käytäntöön (50–100 mg). Mikroaneurysmien määrä on merkittävä retinopatian etenemistä – jopa proliferatiivisen retinopatian ilmaantumista – ennustava löydös, joten tämän vaikutus ei välttämättä ole merkityksetön. Mikroaneursysmatkin heijastavat hiussuonten tukkeutumista ja toisaalta altistavat makulaturvotukselle.

Yhdysvaltalaisessa the Early Treatment Diabetic Retinopathy Study (ETDRS) monikeskustutkimuksessa «Effects of aspirin treatment on diabetic retinopathy. ETDRS report number 8. Early Treatment Diabetic Retinopathy Study Research Group. Ophthalmology 1991;98:757-65 »2, johon osallistui 3 711 diabetesta sairastavaa potilasta, 1 856 potilasta satunnaistettiin 650 mg päivittäiselle ASA-lääkitykselle ja 1 855 potilasta sai lumelääkettä, kun selvitettiin ASAn merkitystä retinopatian ilmaantumiselle ja etenemiselle. Tutkimus alkoi huhtikuussa 1980 ja jatkui syyskuuhun 1983. Samassa tutkimuksessa potilaiden toinen silmä satunnaistettiin laserhoidolle ja toinen toimi verrokkina, joka hoidettiin vain siinä tapauksessa, että siihen kehittyi vaikea proliferatiivinen retinopatia.

Päätapahtuma oli korkean vaaran proliferatiivisen retinopatian kehittyminen. Muita päätetapahtumia olivat muutokset näöntarkkuudessa, makulaturvotuksen kehittyminen, retinopatian paheneminen ja lasiaisvuodon tai preretinaalisen verenvuodon ilmaantuminen. Silmänpohjat tutkittiin oftalmoskoopilla jokaisella kontrollikäynnillä 4 kuukauden välein. Silmänpohjavalokuvat otettiin 4 kuukauden kontrollissa ja vuosikontrollissa ja sillä tutkimuskäynnillä, jolla todettiin ensi kertaa korkean vaaran proliferatiivinen retinopatia. 90 %:ssa tapauksista uudissuonet todettiin kliinisessä tutkimuksessa, 10 %:ssa silmänpohjakuvista. Kliininen ja kuvista tehty arvio osuivat kohdalleen noin 85 %:ssa. Jos arvio ei ollut yhteneväinen, kliinisen tutkimuksen tulosta pidettiin luottavampana. Potilaiden lääkkeen ottamista seurattiin määrittämällä seerumin thromboksaanin B2-tasot ja virtsan salisylaattitasot vuosikontrollissa, kysymällä asiasta ja tarkistamalla tablettien määrää (thromboksaani B2-määritykset jatkuivat syyskuuhun 1983, muut toimet tutkimuksen loppuun asti).

Potilaita seurattiin 8.11.1990 asti. Vain 7 % elossa olevista potilaista ei osallistunut loppututkimukseen. 3 ensimmäisen vuoden aikana 90–95 % käynneistä toteutui, tämän jälkeen 80–90 %. Lääke- ja lumeryhmän välillä ei ollut eroja käyntien eikä kuoleman tapausten määrässä (340 vs 366) eikä lääkkeiden käytön loppumisessa: 8 %:lla vuoden kuluttua ja noin 30 %:lla 5 vuoden kohdalla.

ASA-hoito ei vähentänyt retinopatian etenemistä (≥ 2 tasoa) tai merkittävästi vaikean eli ns. korkean vaaran proliferatiivisen retinopatian kehittymistä (suhteellinen vaara (RR) 0,97, 99 % luottamusväli 0,85–1,11). Tuloksissa ei ollut merkittävää eroa, jos lähtötilanteen retinopatian vaikeusaste huomioitiin (enintään lievä taustaretinopatia (taso ≤ 35) vrt. kohtalainen tai sitä runsaampi retinopatia (taso 43–71) (RR 0,77 (99 % luottamusväli 0,45–1,31) vs 0,98 (0,85–1,12).

ASAn käyttö ei lisännyt lasiaisverenvuotoa tai preretinaalista vuotoa silmissä, joissa oli lievä uudissuonitus ja jotka oli satunnaistettu tavanomaiseen (ei-laserhoitoon) hoitoon; RR hoitoryhmä vs verrokit 1,05 (0,81–1,36).

ASA ei vaikuttanut kohtalaisen näön menetykseen (≥ 15 merkin menetys) eikä estänyt kliinisesti merkittävän makulopatian kehittymistä tai vaikuttanut kliinisesti merkittävään makulaturvotukseen.

Yhteenveto: ASA-annoksesta 650 mg ei ollut haittaa eikä hyötyä retinopatiaa ajatellen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Diabeettinen retinopatia 1

Kommentti: Tulosten perusteella retinopatia ei ole este ASAn käytölle. Nykyinen hoitoannos on yleensä 50–100 mg, näissä tutkimuksessa päivittäinen annos oli 650 tai 990 mg. (Teoreettinen pohja ASA-lääkityksen eduille verkkokalvon verenkierron suhteen on olemassa. On mahdollista, että näiden tutkimusten kesto on ollut liian lyhyt.)

Kirjallisuutta

  1. Effect of aspirin alone and aspirin plus dipyridamole in early diabetic retinopathy. A multicenter randomized controlled clinical trial. The DAMAD Study Group. Diabetes 1989;38:491-8 «PMID: 2647556»PubMed
  2. Effects of aspirin treatment on diabetic retinopathy. ETDRS report number 8. Early Treatment Diabetic Retinopathy Study Research Group. Ophthalmology 1991;98:757-65 «PMID: 2062511»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabeettinen retinopatia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko