Tulosta

Lähellä normaalia oleva glukoositasapaino ja glykohemoglobiini ja diabeettisen retinopatian ilmaantuminen ja eteneminen

Näytönastekatsaukset
19.8.2014
Sirkku Tulokas

Näytön aste: A

Lähellä normaalia oleva glukoositasapaino ja glykohemoglobiini vähentävät diabeettisen retinopatian ilmaantuvuutta ja etenemistä verrattuna huonompaan glukoositasapainoon.

Amerikassa tehdyssä monikeskustutkimuksessa «The effect of intensive treatment of diabetes on the development and progression of long-term complications in insulin-dependent diabetes mellitus. The Diabetes Control and Complications Trial Researc»1 (Diabetes Control and Complications Trial) 1 441 tyypin 1 potilasta, 726 ilman retinopatiamuutoksia lähtötilanteessa (primary prevention cohort) ja 715, joilla oli lieviä retinopatiamuutoksia (secondary intervention cohort), satunnaistettiin intensiivisen hoidon ryhmään, jossa insuliini annosteltiin pumpulla tai monipistosannostelulla tihein verensokerimittauksin tai konservatiivisen hoidon ryhmään, jossa insuliini oli 1 tai 2 päivittäisen pistoksen ohjelmalla. Potilaita seurattiin alkuvaiheessa 6,5 vuotta, retinopatian kehittymistä tutkittiin säännöllisesti.

Potilailla, joilla ei tutkimuksen alussa ollut retinopatiaa, intensiivinen hoito vähensi retinopatian kehittymistä 76 % konservatiivisen hoidon ryhmään verrattuna. Niillä, joilla tutkimuksen alussa oli silmänpohjamuutoksia, retinopatian eteneminen hidastui 54 % konservatiivisen hoidon ryhmään verrattuna. Vaikeiden retinopatiamuutosten kehittymistä intensiivinen diabeteksen hoito vähensi 47 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Englannissa tehdyssä monikeskustutkimuksessa «Intensive blood-glucose control with sulphonylureas or insulin compared with conventional treatment and risk of complications in patients with type 2 diabetes (UKPDS 33). UK Prospective Diabetes Study»2 3 867 vasta diagnosoitua tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä, joiden keski-ikä oli 54 vuotta (48–60 vuotta), ja joiden 2 paastoverensokerin keskiarvo 3 kuukauden ruokavaliohoidon jälkeen oli 6,1–15,0 mmol/l, satunnaistettiin intensiivisen hoidon ryhmään, jossa lääkehoitona oli klorpropamidi, glibenglamidi tai glipitsidi tai insuliini tai konservatiivisen hoidon ryhmään, jossa hoitona oli ruokavalio. Tavoitteena intensiivisen hoidon ryhmässä oli paastoverensokeri alle 6 mmol/l. Konservatiivisen hoidon ryhmässä tavoitteena oli saavuttaa paras mahdollinen sokeritasapaino ruokavaliolla. Lääkitys aloitettiin, jos potilaalla oli oireita hyperglykemiasta tai paastoverensokeri oli suurempi kuin 15 mmol/l.

10 vuoden kuluessa intensiivisen hoidon ryhmässä saavutettiin HbA1c 7,0 %, kun taas konservatiivisen hoidon ryhmässä HbA1c oli 7,9 % (11 % ero). Verrattuna konservatiivisen hoidon ryhmään intensiivisen hoidon ryhmässä diabeettisen retinopatian riski, mukaan lukien fotokoagulaation tarve, väheni 25 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Diabeettinen retinopatia 1

Kirjallisuutta

  1. The effect of intensive treatment of diabetes on the development and progression of long-term complications in insulin-dependent diabetes mellitus. The Diabetes Control and Complications Trial Research Group. N Engl J Med 1993;329:977-86 «PMID: 8366922»PubMed
  2. Intensive blood-glucose control with sulphonylureas or insulin compared with conventional treatment and risk of complications in patients with type 2 diabetes (UKPDS 33). UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group. Lancet 1998;352:837-53 «PMID: 9742976»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabeettinen retinopatia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko