KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Puoli-istuva asento mekaanista ventilaatiota tarvitsevilla hengityslaitehoitopotilailla ja sairaalasyntyinen keuhkokuume

Näytönastekatsaukset
17.1.2014
Ilkka Parviainen

Näytön aste: C

Puoli-istuva asento saattaa pienentää sairaalasyntyisen keuhkokuumeen riskiä hengityslaitehoitopotilaalla.

Systemaattiseen katsaukseen «Alexiou VG, Ierodiakonou V, Dimopoulos G ym. Impact of patient position on the incidence of ventilator-associated pneumonia: a meta-analysis of randomized controlled trials. J Crit Care 2009;24:515-22»1 sisällytettiin kolme satunnaistettua tutkimusta, joissa verrattiin hengityslaitehoidon aikana kehittyvän keuhkokuumeen ilmaantuvuutta puoli-istuvassa asennossa (450) ja selinmakuulla hoidettavilla potilailla. Tutkimuksissa oli yhteensä 337 potilasta. Päätemuuttujina olivat hengityslaitehoidon aikana kehittyvän keuhkokuumeen ilmaantuvuus ja kuolleisuus tutkimuksen aikana, lisäksi raportoitiin tehohoidon ja mekaanisen ventilaation kesto. Keuhkokuume määriteltiin kliinisin, laboratorio- ja kuvantamiskriteerein. Myös mikrobiologisesti varmennetun keuhkokuumeen ilmaantuvuus raportoitiin. Keuhkokuume katsottiin liittyvän hengityslaitehoitoon, jos se ilmaantui aikaisintaan 48 tunnin hengityslaitehoidon jälkeen.

Samassa katsauksessa verrattiin hengityslaitehoidon aikana kehittyvän keuhkokuumeen ilmaantuvuutta myös vatsa-asennossa ja selinmakuulla hoidettavilla potilailla. Katsaukseen sisällytettiin 4 satunnaistettua tutkimusta, joissa oli yhteensä 1 018 potilasta.

Puoli-istuvassa asennossa hoidettujen potilaiden vetosuhde (OR) saada kliinisesti diagnosoitu keuhkokuume hengityslaitehoidon aikana verrattuna selinmakuulla hoidettuihin oli 0,47 (95 % luottamusväli 0,27–0,82). Mikrobiologisesti varmennetun keuhkokuumeen osalta vetosuhde oli 0,59 (95 % luottamusväli 0,15–2,35). Kuolleisuuden osalta vetosuhde oli 0,86 (95 % luottamusväli 0,54–1,37).

Vatsa-asennossa hoidettujen potilaiden vetosuhde saada kliinisesti diagnosoitu keuhkokuume hengityslaitehoidon aikana oli 0,80 (95 % luottamusväli 0,60–1,08). Kuolleisuuden osalta vatsa-asennossa hoidettujen vetosuhde oli 0,92 (95 % luottamusväli 0,72–1,18).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Katsauksen potilasmäärä oli melko pieni.

Tuoreeseen systemaattiseen katsaukseen «Niël-Weise BS, Gastmeier P, Kola A ym. An evidence-based recommendation on bed head elevation for mechanically ventilated patients. Crit Care 2011;15:R111 »2 sisällytettiin samat kolme satunnaistettua tutkimusta, joissa verrattiin hengityslaitehoidon aikana kehittyvän keuhkokuumeen ilmaantuvuutta puoli-istuvassa asennossa (450) ja selinmakuulla hoidettavilla potilailla. Tutkimusten potilasmäärä oli 337. Ensisijaisina päätemuuttujina oli sekä kliinisesti epäillyn että mikrobiologisesti varmistetun hengityslaitehoidon aikaisen keuhkokuumeen ilmaantuminen. Toissijaisia päätemuuttujia olivat kuolleisuus, laskimotromboosit, verenkierrollinen epävakaus, mekaanisen ventilaation ja tehohoidon kesto, painehaavaumat, potilasmukavuus ja -turvallisuus.

Tutkimuksissa verrattiin 450 kohoasennossa hoidettavia (interventioryhmä) 250, 100 tai 00 koho-asennossa hoidettaviin (kontrolliryhmä). Keskimääräinen hengityslaitehoidon kesto vaihteli 4 ja 7 vuorokauden välillä. Tutkimuksista suljettiin pois hemodynaamisesti epästabiilit, lantiovamma-, mahakirurgiset, neurokirurgiset ja vaikeasti obeesit potilaat.

Interventioryhmän suhteellinen riski saada hengityslaitehoidon aikana kliinisesti epäilty keuhkokuume oli 0,47 (95 % luottamusväli 0,19–1,17) verrattuna kontrolliryhmään ja vastaavasti mikrobiologisesti varmistetun keuhkokuumeen osalta 0,67 (95 % luottamusväli 0,23–2,01). Suhteellinen riski kuolleisuuden suhteen interventioryhmässä oli 0,90 (95 % luottamusväli 0,64–1,27)

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimusten laatu oli heterogeeninen. Yhdessä tutkimuksessa tutkimuksesta putosi pois lähes 50 % potilaista. Yksi tutkimus keskeytettiin välianalyysin jälkeen. Kummassakaan tutkimuksessa ei käytetty intention-to-treat-analyysia eikä ilmoitettu, olivatko VAP:n arvioijat sokkoutettuja hoitoryhmien osalta.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Hengitysvajaus (äkillinen) 1

Kirjallisuutta

  1. Alexiou VG, Ierodiakonou V, Dimopoulos G ym. Impact of patient position on the incidence of ventilator-associated pneumonia: a meta-analysis of randomized controlled trials. J Crit Care 2009;24:515-22 «PMID: 19327314»PubMed
  2. Niël-Weise BS, Gastmeier P, Kola A ym. An evidence-based recommendation on bed head elevation for mechanically ventilated patients. Crit Care 2011;15:R111 «PMID: 21481251»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Hengitysvajaus (äkillinen)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko