KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Kertahengityksen paine- tai tilavuuskontrolloidut hengitysmallit ovat yhtä hyviä

Näytönastekatsaukset
17.1.2014
Tero Varpula

Näytön aste: C

Kertahengitysmalli ei vaikuttane hengitysvajauksen ennusteeseen.

Espanjalaisessa monikeskustutkimuksessa «Esteban A, Alía I, Gordo F ym. Prospective randomized trial comparing pressure-controlled ventilation and volume-controlled ventilation in ARDS. For the Spanish Lung Failure Collaborative Group. Chest»1 verrattiin painekontrolloitua ventilaatiomallia volyymikontrolloituun malliin ensisijaisena ventilaatiomallina ALI- tai ARDS-potilailla. Kummassakin ryhmässä sisäänhengityksen tasannepaineet rajoitettiin alle 35 cmH2O. Kertahengitystilavuutta ei protokollassa määritelty, mutta lievä hyperkapnia sallittiin. Tutkimuksen aloitushetkestä eikä vieroittelussa käytetyistä menetelmistä ole mainintaa. Tutkimuksen aikana käytetyt kertatilavuudet olivat noin 8 ml/kg molemmissa ryhmissä ja PEEP-tasot noin 11 cmH2O eikä ryhmien välillä ollut eroja. Molemmissa ryhmissä käytettiin käänteistä I:E-suhdetta (IRV = inverse ratio ventilation). Tutkimukseen otettiin 79 ARDS-potilasta. Volyymikontrolliryhmässä oli sisäänottovaiheessa enemmän munuaisten vajaatoimintaa, vaikka ero ei ollutkaan aivan merkitsevä (p = 0,06). Kaasujenvaihdon fysiologisissa suureissa ei ollut eroja 21 vuorokauden aikana.

Kuolleisuus oli tutkimuksen ensisijainen muuttuja. Kuolleisuudessa olikin ero siten, että volyymikontrolliryhmän (n = 42) sairaalakuolleisuus oli 78 % ja painekontrolliryhmän (n = 37) 51 %. Elinhäiriöiden kehittymisessä oli myös ero, sillä volyymikontrolliryhmässä ilmaantui munuaisten vajaatoimintaa 64 %:lle ja painekontrolliryhmässä 32 %:lle. Monimuuttuja-analyysissa ventilaatiomalli ei kuitenkaan ollut itsenäinen selittävä tekijä, vaan ekstrapulmonaalisten elinhäiriöiden olemassaolo ja kehittyminen.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Sinänsä ihan hyvä, mutta tutkimuksen yleinen arvo heikentää sen sovellettavuutta. Tutkimus oli voimaltaan täysin riittämätön tutkittavan intervention vaikutuksen osoittamiseen. Pienen N-määrän takia satunnaistaminen oli vinoutunut, ja volyymikontrolliryhmässä oli selvästi enemmän munuaisten vajaatoimintaa, jolla oli merkittävä vaikutus loppumuuttujaan. Ventilaatiohoito ja ko-interventiot olivat myös huonosti vakioidut. Tämä on silti edelleen ainoa RCT-asetelmassa VC vs. PC kysymystä käsitellyt tutkimus.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Hengitysvajaus (äkillinen) 1

Kirjallisuutta

  1. Esteban A, Alía I, Gordo F ym. Prospective randomized trial comparing pressure-controlled ventilation and volume-controlled ventilation in ARDS. For the Spanish Lung Failure Collaborative Group. Chest 2000;117:1690-6 «PMID: 10858404»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Hengitysvajaus (äkillinen)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko