Takaisin

Metadonikorvaushoito ja raskaus

Näytönastekatsaukset
Hanna Kahila
12.4.2018

Näytön aste: A

Metadonikorvaushoito raskauden aikana parantaa heroiiniriippuvaisen naisen sitoutumista hoitoon, vähentää heroiinin katukäyttöön liittyviä riskejä ja parantaa raskauden ennustetta, mikäli oheiskäyttö loppuu.

Meta-analyysissä «Hulse GK, Milne E, English DR ym. Assessing the re...»1 pelkkää heroiinia (RR 1,47; 95 % luottamusväli 0,88–2,33) tai pelkkää metadonia (RR 1,75; 95 % luottamusväli 0,60–4,59) käyttävien neonataalikuolleisuuden riski oli pienempi kuin sekä heroiinia että metadonia käyttävien (RR 6,37, luottamusväli 2,57–14,68). Näyttääkin siltä, että potilaat, jotka eivät kykene tai osoita halua heroiinin tai sekakäytön lopetukseen ja elämäntyylin muutokseen raskauden aikana, eivät hyödy metadonikorvaushoidosta. Näissä tapauksissa metadonihoidosta saattaa olla vastasyntyneelle haittaa «Hulse GK, O'Neill G. Methadone and the pregnant us...»2.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Korkea-annoksinen metadonihoito (≥ 100 mg/vrk) sitoutti raskaana olevan paremmin hoitoon ja vähensi paremmin oheiskäyttöä kuin matala-annoksinen hoito (< 100 mg/vrk) «McCarthy JJ, Leamon MH, Parr MS ym. High-dose meth...»3.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

18 tutkimuksen meta-analyysin «Hulse GK, Milne E, English DR ym. The relationship...»4 mukaan heroiininkäyttäjän elämäntilanteen vakiinnuttaminen metadonikorvaushoidolla vähentää sikiön pienipainoisuuden riskiä (keskimääräinen painon vähenemä heroiinin käyttäjillä 489 g, RR 4,6; 95 % luottamusväli 2,78–7,65 sekä metadoniryhmässä 279 g, RR 1,36; 95 % luottamusväli 0,83–2,22). Tulos heikkenee, mikäli potilas käytti sekä heroiinia että metadonia (keskimääräinen sikiön painon vähenemä 557 g, RR 3,28; 95 % luottamusväli 2,47–4,39).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tsekkiläisessä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Binder T, Vavrinková B. Prospective randomised com...»5 verrattiin raskaustuloksia 47 heroiiniriippuvaisen (päiväannos noin 1 g) naisen, 32 metadonikorvaushoidossa (päiväannos noin 80 mg) ja 38 buprenorfiinikorvaushoidossa (päiväannos noin 8 mg) olevan naisen ryhmissä. Korvaushoito oli aloitettu viimeistään 1. raskauskolmanneksella.

Lievästi ennenaikaisina raskausviikoilla 34–36 syntyi 29,8 % heroiinialtistuneista, 26,3 % buprenorfiinialtistuneista ja 21,8 % metadonialtistuneista lapsista (näistä heroiini- vs. metadonialtistuneet merkitsevä ero, p < 0,045). Lasten syntymäpaino oli alhaisempi heroiinialtistuneilla kuin korvaushoitoryhmissä (heroiini- vs. buprenorfiinialtistuneet p < 0,003, heroiini- vs. metadonialtistuneet p < 0,007). Samoin raskausviikkoihin nähden pienipainoisia lapsia (syntymäpaino < 10 persentiiliä kansallisella käyrästöllä) oli eniten heroiinialtistuneessa ryhmässä (heroiini- vs. buprenorfiinialtistuneet p < 0,016, heroiini- vs. metadonialtistuneet p < 0,007). Kaikki lapset syntyivät hyväkuntoisina Apgar-pisteillä ja napalaskimon pH-arvolla arvioituna. Metadoni aiheutti vaikeimmat ja pisimmät vieroitusoireet (p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdysvaltalaisessa retrospektiivisessä kohorttityössä «Almario CV, Seligman NS, Dysart KC ym. Risk factor...»6 selvitettiin yhdessä sairaalassa vuosien 2000–2006 välisenä aikana hoidettujen 258 metadonikorvaushoidossa olleen naisen riskitekijöitä synnyttää ennenaikaisesti. Näistä naisista 29,1 % synnytti ennen 37 raskausviikkoa (vs. kansallinen luku 11,1 %).

Kahden tai useamman päihteen (huume, alkoholi) oheiskäyttö lisäsi ennenaikaisuuden riskiä (2 eri päihteen oheiskäyttö: ennenaikaisuuden riski 47,6 %, p = 0,04 ja 3 tai useamman päihteen oheiskäyttö: ennenaikaisuuden riski 64,7 %, p = 0,01).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Irlantilaisessa retrospektiivisessä kohorttityössä «Cleary BJ, Donnelly JM, Strawbridge JD ym. Methado...»7 verrattiin yhdessä sairaalassa vuosina 2000–2007 metadonia synnytyksen ajankohtana käyttäneen naisen (n = 618) raskautta samana ajanjaksona synnyttäneen altistumattoman naisen raskauteen (n = 61 030). Ennenaikaisuuden riski metadonialtistuneilla oli 2,47-kertainen (95 % luottamusväli 1,97–3,11) vakioinnin jälkeen (vakiointi muun muassa äidin iän, sosioekonomisen statuksen, tupakoinnin, pariteetin ja alkoholin käytön suhteen). Erityisesti riski spontaaniin erittäin ennenaikaiseen synnytykseen oli suuri (OR 2,99; 95 % luottamusväli 1,69–5,29). Pienipainoisuuden riski (syntymäpaino < 10 persentiilin käyrän raskauden keston mukaan) oli 2,21-kertainen (95 % luottamusväli 1,87–2,64) vakioinnin jälkeen (vakiointi muun muassa äidin iän, sosioekonomisen statuksen, tupakoinnin, pariteetin ja alkoholin käytön suhteen). Epämuodostumariski oli myös suurentunut (OR 2,2; 95 % luottamusväli 1,54–3,14). 40 % vastasyntyneistä sai vieroitusoireita, ja he olivat annosriippuvaisia.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Skotlantilaisessa työssä «Dryden C, Young D, Hepburn M ym. Maternal methadon...»8 tutkittiin 450 opioidiriippuvaisen metadonikorvaushoidossa olevan naisen raskauksia ja syntyneitä lapsia. Oheiskäyttöä oli 80 %:lla. 6 raskautta päättyi kohdunsisäiseen sikiökuolemaan. 444 vastasyntyneestä 20,3 % syntyi ennen 37 raskausviikkoa ja 23 % oli pienipainoisia (< 10 persentiilin painokäyrällä), ja päänympärys oli vastaavalla tavalla pienentynyt. 45,5 % tarvitsi lääkitystä vieroitusoireisiin. Mitä suurempi metadoniannos oli, sitä useammat vastasyntyneet tarvitsivat lääkitystä oireisiinsa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Amerikkalaisessa työssä «Jansson LM, Dipietro JA, Velez M ym. Maternal meth...»9 tutkittiin 40 metadonikorvaushoidossa olevan naisen sikiön sydänäänikäyrä ja motorinen aktiivisuus 36–37. raskausviikolla sekä yksittäisen että kahteen osaan jaetun metadoniannoksen jälkeen seerumin metadonin huippupitoisuuden ja matalimman seerumipitoisuuden aikana. Kahteen osaan jaettu metadoniannos vähensi sydänäänikäyrän reaktiivisuutta ja sikiön liikkumista vähemmän kuin kerralla otettu annos.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Opioidiriippuvaisten raskaana olevien opioidiagonistihoitoja käsittelevässä Cochrane-katsauksessa «Minozzi S, Amato L, Bellisario C ym. Maintenance a...»10 verrattiin 3 tutkimuksessa ollutta 223 raskauden aikana metadoni- tai buprenorfiinikorvaushoidettua äiti-lapsiparia. Buprenorfiinihoidetut naiset keskeyttivät hoidon metadonihoidettuja todennäköisemmin. Buprenorfiiniryhmässä syntymäpainot olivat korkeampia (2 tutkimuksen tiedot pystyttiin yhdistämään). Apgar-pisteissä tai vieroitusoireiden vuoksi hoitoa vaatineiden vastasyntyneiden määrässä ei ollut eroja ryhmien välillä. Vain 1 tutkimuksessa raportoitiin hoidon haittavaikutuksista: äitien osalta niitä ei todettu, ja lasten osalta buprenorfiiniryhmässä oli merkitsevästi vähemmän vakavia haittavaikutuksia.

Kirjoittajat pitivät tutkimuksia heikkolaatuisina eivätkä voineet antaa niiden pohjalta hoitosuosituksia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Katsausartikkelissa «Noormohammadi A, Forinash A, Yancey A ym. Buprenor...»11 verrattiin raskaudenaikaisen buprenorfiini- ja metadonikorvaushoidon turvallisuutta äidin ja lapsen kannalta PubMedista ja EMBASEsta löytyneen 5 englanninkielisen julkaisun pohjalta. Buprenorfiinille altistuneilla vastasyntyneillä oli yhtä paljon tai merkitsevästi vähemmän seuraavia löydöksiä:

  • vastasyntyneitä, joilla hoitoa vaatineita vierotusoireita kuin metadonille altistuneilla (20–47 % vs. 45,5–57 %)
  • vieroitusoireiden hoitoon tarvitun morfiinin kokonaismäärä (0,5–3,4 mg vs. 1,9–10,4 mg)
  • vieroitusoireiden kesto (4,1–5,6 vrk vs. 5,3–9,9 vrk)
  • korkein vieroitusoirepistemäärä (4–11 vs. 5–13)
  • lapsen sairaalahoitoaika (6,8–10,6 vrk vs. 8,1–17,5 vrk) ja
  • raskaudenkesto (38,8–39,7 vko vs. 37,9–38,8 vko).

Muissa äidin tai vastasyntyneen tuloksissa ei ollut eroja ryhmien välillä. Loppupäätelmänä esitettiin, että raskausaikana molemmat valmisteet ovat tehokkaita opioidiriippuvuuden hoidossa ja turvallisempia kuin jatkuva opioidien väärinkäyttö.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Hulse GK, Milne E, English DR ym. Assessing the relationship between maternal opiate use and neonatal mortality. Addiction 1998;93:1033-42 «PMID: 9744134»PubMed
  2. Hulse GK, O'Neill G. Methadone and the pregnant user: a matter for careful clinical consideration. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2001;41:329-32 «PMID: 11592552»PubMed
  3. McCarthy JJ, Leamon MH, Parr MS ym. High-dose methadone maintenance in pregnancy: maternal and neonatal outcomes. Am J Obstet Gynecol 2005;193:606-10 «PMID: 16150249»PubMed
  4. Hulse GK, Milne E, English DR ym. The relationship between maternal use of heroin and methadone and infant birth weight. Addiction 1997;92:1571-9 «PMID: 9519499»PubMed
  5. Binder T, Vavrinková B. Prospective randomised comparative study of the effect of buprenorphine, methadone and heroin on the course of pregnancy, birthweight of newborns, early postpartum adaptation and course of the neonatal abstinence syndrome (NAS) in women followed up in the outpatient department. Neuro Endocrinol Lett 2008;29:80-6 «PMID: 18283247»PubMed
  6. Almario CV, Seligman NS, Dysart KC ym. Risk factors for preterm birth among opiate-addicted gravid women in a methadone treatment program. Am J Obstet Gynecol 2009;201:326.e1-6 «PMID: 19631928»PubMed
  7. Cleary BJ, Donnelly JM, Strawbridge JD ym. Methadone and perinatal outcomes: a retrospective cohort study. Am J Obstet Gynecol 2011;204:139.e1-9 «PMID: 21145035»PubMed
  8. Dryden C, Young D, Hepburn M ym. Maternal methadone use in pregnancy: factors associated with the development of neonatal abstinence syndrome and implications for healthcare resources. BJOG 2009;116:665-71 «PMID: 19220239»PubMed
  9. Jansson LM, Dipietro JA, Velez M ym. Maternal methadone dosing schedule and fetal neurobehaviour. J Matern Fetal Neonatal Med 2009;22:29-35 «PMID: 19085624»PubMed
  10. Minozzi S, Amato L, Bellisario C ym. Maintenance agonist treatments for opiate-dependent pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD006318 «PMID: 24366859»PubMed
  11. Noormohammadi A, Forinash A, Yancey A ym. Buprenorphine Versus Methadone for Opioid Dependence in Pregnancy. Ann Pharmacother 2016;50:666-72 «PMID: 27199497»PubMed