Tulosta

Aivohalvauksien ilmaantuvuus ja vaaratekijät satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa lumetta saaneilla

Näytönastekatsaukset
11.3.2017
Matti Halinen

Näytön aste: A

Aivohalvaus ilmaantuu keskimäärin 5 %:lle eteisvärinäpotilaista vuodessa, mutta vaaratekijöistä riippuen ilmaantuvuus vaihtelee 1–12 %.

Viiden aivohalvauksen primaaripreventiotutkimuksen meta-analyysin «Risk factors for stroke and efficacy of antithrombotic therapy in atrial fibrillation. Analysis of pooled data from five randomized controlled trials. Arch Intern Med 1994;154:1449-57 »1 mukaan todettiin lumeryhmien potilailla «Petersen P, Boysen G, Godtfredsen J ym. Placebo-controlled, randomised trial of warfarin and aspirin for prevention of thromboembolic complications in chronic atrial fibrillation. The Copenhagen AFASA»2, «Cairns JA. Stroke prevention in atrial fibrillation trial. Circulation 1991;84:933-5 »3, «Boston Area Anticoagulation Trial for Atrial Fibrillation Investigators., Singer DE, Hughes RA ym. The effect of low-dose warfarin on the risk of stroke in patients with nonrheumatic atrial fibrillati»4, «Connolly SJ, Laupacis A, Gent M ym. Canadian Atrial Fibrillation Anticoagulation (CAFA) Study. J Am Coll Cardiol 1991;18:349-55 »5, «Ezekowitz MD, Bridgers SL, James KE ym. Warfarin in the prevention of stroke associated with nonrheumatic atrial fibrillation. Veterans Affairs Stroke Prevention in Nonrheumatic Atrial Fibrillation In»6 riskitekijöitä, jotka liittyivät merkitsevästi ja merkittävästi aivohalvauksen vaaraan. Aivohalvauksen vuotuinen riski kontrollipotilailla ja varfariinia saaneilla ilmenee alla olevasta taulukosta «Aivohalvauksien ilmaantumiseen liittyneet tekijät .»1. Näiden sairauksien lisäksi tehoton, liian lievä antikoagulaatiohoito ja tupakointi lisäävät aivohalvauksen vaaraa eteisvärinäpotilailla «Hylek EM, Skates SJ, Sheehan MA ym. An analysis of the lowest effective intensity of prophylactic anticoagulation for patients with nonrheumatic atrial fibrillation. N Engl J Med 1996;335:540-6 »7.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

SPAF-tutkimuksessa «Predictors of thromboembolism in atrial fibrillation: II. Echocardiographic features of patients at risk. The Stroke Prevention in Atrial Fibrillation Investigators. Ann Intern Med 1992;116:6-12 »8 lumelääkettä saaneiden 568 potilaan tutkimustiedoista analysoitiin tromboembolioita ennustavat sydämen kaikukuvauksella todettavat poikkeavuudet. Vasemman kammion supistuvuuden häiriö ja suuri vasen eteinen liittyivät lisääntyneeseen tromboembolian vaaraan. Yhdistettynä kolmeen kliinisesti todettavaan aivohalvauksen vaaratekijään: hypertonia-anamneesi, tuore sydämen vajaatoiminta ja aikaisempi tromboembolia, voitiin sulkemalla pois löytää koko joukosta 26 % potilaita, joiden tromboembolian vaara oli vähäinen, alle 1 % vuodessa (95 % luottamusvälit 0.2–4.0 %). Sydämenkaikukuvaus vaikutti kaikista potilaista 18 %:lla riskin arviointiin, ja 38 %:lla niistä potilaista, joilla ei ollut vaaratekijöitä. SPAF-III-tutkimuksen potilaat luokiteltiin kahdessa muussa tutkimuksessa «Risk factors for stroke and efficacy of antithrombotic therapy in atrial fibrillation. Analysis of pooled data from five randomized controlled trials. Arch Intern Med 1994;154:1449-57 »1, «Laupacis A, Albers G, Dalen J ym. Antithrombotic therapy in atrial fibrillation. Chest 1998;114:579S-589S »9 käytettyjen aivohalvauksen vaaratekijöiden mukaan suuren, keskisuuren ja pienen vaaran luokkiin. Tutkittuja potilaita oli 1 073 ja seuranta-aika oli 1.8 vuotta. Tutkijat analysoivat aivohalvauksen vaaran lumetta «Risk factors for stroke and efficacy of antithrombotic therapy in atrial fibrillation. Analysis of pooled data from five randomized controlled trials. Arch Intern Med 1994;154:1449-57 »1 tai ASAa «Petersen P, Boysen G, Godtfredsen J ym. Placebo-controlled, randomised trial of warfarin and aspirin for prevention of thromboembolic complications in chronic atrial fibrillation. The Copenhagen AFASA»2 käyttäneillä potilailla. Yksinkertaisten kliinisten tietojen perusteella on mahdollista arvioida eteisvärinäpotilaan aivohalvauksen vaaran suuruus.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Liittyykö eteislepatukseen lisääntynyt aivohalvauksen vaara? Tyypillisessä eteislepatuksessa eteiset voivat supistua merkittävästi, jolloin veri ei pääse hyytymään niissä. Rytminsiirron yhteydessä eteislepatuspotilailla on mahdollisesti pienempi emboliavaara kuin eteisvärinäpotilailla «Arnold AZ, Mick MJ, Mazurek RP ym. Role of prophylactic anticoagulation for direct current cardioversion in patients with atrial fibrillation or atrial flutter. J Am Coll Cardiol 1992;19:851-5 »10. Tavallinen käytäntö on rinnastaa eteislepatus eteisvärinään embolioiden vaaran ja hoidon suhteen. Aiemmin sairastettuun aivohalvaukseen tai TIAan, hypertoniaan, diabetekseen, sydämen vajaatoimintaan ja todettuun sydänsairauteen liittyy suuri aivohalvauksen vaara sekä pysyvässä että kohtauksittaisessa eteisvärinässä. Aivohalvauksen vaara ei väisty, vaikka eteisvärinä olisi kestänyt vuotta kauemmin «Risk factors for stroke and efficacy of antithrombotic therapy in atrial fibrillation. Analysis of pooled data from five randomized controlled trials. Arch Intern Med 1994;154:1449-57 »1.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Eteisvärinä 1
Taulukko 1. Aivohalvauksien ilmaantumiseen liittyneet tekijät «Risk factors for stroke and efficacy of antithrombotic therapy in atrial fibrillation. Analysis of pooled data from five randomized controlled trials. Arch Intern Med 1994;154:1449-57 »1.
Muuttuja Kontrollipotilaat (n = 1 236) 1) Varfariini (n = 1 225) 1)
1) Aivohalvauksien ilmaantuminen 100 potilasvuotta kohden.
Aikaisempi aivohalvaus tai ohimennyt iskeeminen aivotoiminnan häiriö (TIA) 11,7 5,1
Hypertonia 5,6 1,9
Diabetes 8,6 2,8
Sydämen kongestiivinen vajaatoiminta 6,8 1,9
Todettu sydänsairaus 6,1 1,6
Angina pectoris 6,7 0,9
Tupakointi 2,5 1,3
Kohtauksittainen eteisvärinä 5,7 1,7
Eteisvärinän alkamisesta kulunut yli yksi vuosi 4,4 1,5
Naiset 5,8 0,9

Kirjallisuutta

  1. Risk factors for stroke and efficacy of antithrombotic therapy in atrial fibrillation. Analysis of pooled data from five randomized controlled trials. Arch Intern Med 1994;154:1449-57 «PMID: 8018000»PubMed
  2. Petersen P, Boysen G, Godtfredsen J ym. Placebo-controlled, randomised trial of warfarin and aspirin for prevention of thromboembolic complications in chronic atrial fibrillation. The Copenhagen AFASAK study. Lancet 1989;1:175-9 «PMID: 2563096»PubMed
  3. Cairns JA. Stroke prevention in atrial fibrillation trial. Circulation 1991;84:933-5 «PMID: 1860238»PubMed
  4. Boston Area Anticoagulation Trial for Atrial Fibrillation Investigators., Singer DE, Hughes RA ym. The effect of low-dose warfarin on the risk of stroke in patients with nonrheumatic atrial fibrillation. N Engl J Med 1990;323:1505-11 «PMID: 2233931»PubMed
  5. Connolly SJ, Laupacis A, Gent M ym. Canadian Atrial Fibrillation Anticoagulation (CAFA) Study. J Am Coll Cardiol 1991;18:349-55 «PMID: 1856403»PubMed
  6. Ezekowitz MD, Bridgers SL, James KE ym. Warfarin in the prevention of stroke associated with nonrheumatic atrial fibrillation. Veterans Affairs Stroke Prevention in Nonrheumatic Atrial Fibrillation Investigators. N Engl J Med 1992;327:1406-12 «PMID: 1406859»PubMed
  7. Hylek EM, Skates SJ, Sheehan MA ym. An analysis of the lowest effective intensity of prophylactic anticoagulation for patients with nonrheumatic atrial fibrillation. N Engl J Med 1996;335:540-6 «PMID: 8678931»PubMed
  8. Predictors of thromboembolism in atrial fibrillation: II. Echocardiographic features of patients at risk. The Stroke Prevention in Atrial Fibrillation Investigators. Ann Intern Med 1992;116:6-12 «PMID: 1727097»PubMed
  9. Laupacis A, Albers G, Dalen J ym. Antithrombotic therapy in atrial fibrillation. Chest 1998;114:579S-589S «PMID: 9822064»PubMed
  10. Arnold AZ, Mick MJ, Mazurek RP ym. Role of prophylactic anticoagulation for direct current cardioversion in patients with atrial fibrillation or atrial flutter. J Am Coll Cardiol 1992;19:851-5 «PMID: 1545081»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Eteisvärinä
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko