Vihreän valon alueella toimiva laser on osoittautunut tehokkaaksi, sillä vihreä valo absorboituu eturauhaskudoksen ja verisuonten punaiseen oksihemoglobiiniin. Valo muodostuu neodyymi-YAG-laserista puolittamalla sen 1 064 nm:n aallonpituus KTP- (kalium-titaani-fosfaatti) tai LBO-kiteellä (litiumboraatti), jolloin saadaan vihreän valon aallonpituus 532 nm. Ensimmäiset KTP-laserit olivat käytössä jo 1980-luvulla heikkotehoisina. Ensimmäiset kliiniset tulokset saatiin Mayon klinikasta vuonna 1998. Laserlaitteet ovat kehittyneet ripeää tahtia: ensimmäinen julkaisu 80 W:n laitteella oli vuonna 2003, ja pian sen jälkeen teho nostettiin 120 W:iin «Koistinen H, Marttila T, Ikonen TS, Roine RR. Vihe...»1. Nyt (2018) useissa keskuksissa on käytettävissä tehokkain 180 W:n laite, mikä katsotaan tämän hetken standardiksi. Tässä katsauksessa keskitytään 180 W:n laitteella tehtyihin tutkimuksiin.
Viherlaserilla annetusta hoidosta käytetään yleisesti nimitystä Photoselective Vaporisation of Prostate (PVP). Se kuvastaa enemmän valon ominaisuuksia ja vaikusta kuin laserlaitteen tekniikkaa tai tehoa. Laserhoidossa etuna on pidetty sitä, että huuhteluneste on keittosuolaliuosta ja toisaalta sitä, että laser poistaa kudosta ja koaguloi samanaikaisesti, jolloin verenvuoto on vähäistä.
Vaikka seuranta-ajat julkaisuissa ovat vaihtelevat, vihreällä laserilla saadut tulokset ovat vastaavia kuin eturauhasen höyläyksessä tai avoleikkauksessa.
Prospektiivisessa satunnaistetussa GOLIATH-tutkimuksessa «Thomas JA, Tubaro A, Barber N ym. A Multicenter Ra...»2 verrattiin 2 vuoden seurannassa 180 W:n laserhoitoa TURP:iin eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvun hoidossa. Mukana oli 29 eurooppalaista keskusta, potilaita oli 290. Potilaat satunnaistettiin joko a) viherlaser 180 W GL-XPS- tai b) eturauhasen höyläys (TURP) joko monopolaari- tai biopolaaritekniikalla.
Päämuuttuja tuloksissa oli IPSS-oirekyselylomake ja toissijaisena virtsan virtsaama, eturauhasen koko, PSA, yliaktiivisen rakon oirekysely- ja virtsankarkailulomake ICIQ, uusintahoitojen määrä ja komplikaatiovapaa aika 6 kuukauden ja 2 vuoden seurannassa.
Laserryhmässä oli 136 ja TURP-ryhmässä 133 miestä. Ryhmien välillä ei ollut eroja IPSS-oirekyselyssä tai virtsan virtaamassa. Ilman komplikaatioita 2 vuoden aikana oli 83,6 % laserryhmässä ja 78,9 % potilaista TURP-ryhmässä. Luvuissa ei ollut merkittävää eroa 6 kuukauden tai 2 vuoden seuranta-aikana. Kirurgisia uusintahoitoja tehtiin 1. vuoden aikana laserryhmässä 10 ja TURP-ryhmässä 9 potilaalle. Edelleen 1–2 vuoden seurannassa laserryhmässä tehtiin 4 lisähoitoa ja TURP-ryhmässä 1. Lisähoitojen riski 2 vuoden aikana oli laserryhmässä 9,0 % ja TURP-ryhmässä 7,6 % (p = 0,7). Eturauhanen pienentyi kummassakin ryhmässä yhtä paljon, ja PSA-arvot olivat ryhmissä samansuuruiset. Virtsankarkailussa ei ollut tilastollista eroa 2 vuoden kohdalla.
Johtopäätös: Vuoteen 2016 mennessä tämä oli laajin prospektiivinen satunnaistettu tutkimus laserhoidosta ja TURP:sta. Laserhoito tuottaa TURP:iin verrattuna yhtä hyvät tulokset, ja komplikaatioiden ja haittavaikutusten määrä ovat yhtä suuret. Viherlaserhoito on tasavertainen kirurginen vaihtoehto eturauhasen höyläykselle.
Satunnaistettu prospektiivinen tutkimus «Ouyang Y, Liu C, Guan W ym. Impact of 160 W Greenl...»3, jossa verrattiin 80 W:n ja 160 W:n viherlaseria. Potilaita oli 80. Päämuuttujana oli IIEF-5-oirekyselylomake. Seuranta-aika oli 12 kuukautta. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisia eroja. Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa käytetty 160 W:n laserhoito ei aiheuttanut erektiohäiriötä.
Kommentti: Potilaiden määrä oli pieni. 80 W:n viherlaseria ei enää käytetä.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: