Takaisin

Endometriumnäytteen ottamistekniikka (biopsia vs kaavinta)

Näytönastekatsaukset
Kaisa Randell
3.5.2018

Näytön aste: A

Imunäytteellä saadaan yhtä edustava histologinen näyte kuin kaavinnalla.

Englantilaisen työryhmän tekemä prospektiivinen työ «Fothergill DJ, Brown VA, Hill AS. Histological sam...»1, johon otettiin 187 kaavintaan lähetettyä naista, joiden ikä vaihteli välillä 35–84 vuotta. 62 naista tutkittiin postmenopausaalisen vuodon vuoksi, 95 naista muiden vuotohäiriöiden takia. Ennen anestesiassa tehtyä kaavintaa potilailta otettiin endometriumnäyte Pipelle-tekniikalla. Kaavintanäytteet analysoitiin normaalin rutiinin mukaisesti, Pipelle-näytteet tutkittiin erillisinä sarjoina ilman tietoa kaavintanäytteen tuloksesta. 138 tapauksesta, joissa saatiin muutoin sama histologinen vastaus, 12 tapauksessa kaavintanäyte paljasti myös polyypin. Molemmilla tekniikoilla saatiin ei-diagnostinen näyte 26 tapauksessa, joten sama informaatio saatiin 164/187 tapauksessa. Löydösten välillä oli poikkeavuutta 23 tapauksessa. Näissä tapauksissa saatiin sama informaatio molemmilla tekniikoilla. Potilailla todetut 4 syöpätapausta todettiin molemmilla tekniikoilla. 11 tapauksessa Pipelle-näytteessä todettiin yksinkertainen tai atyyppinen hyperplasia, mutta kaavintanäyte oli normaali tai ei-diagnostinen. Tämä ero johtunee siitä, että Pipelle-näyte otettiin ensin. Kirjoittajat suosittavat Pipelle-tekniikalla otettua endometriumnäytettä ensisijaiseksi tutkimusmenetelmäksi naisille, jotka hakeutuvat tutkimuksiin poikkeavan kuukautisvuodon vuoksi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Brittiläinen 400 potilasta käsittävä randomisoitu työ «Tahir MM, Bigrigg MA, Browning JJ ym. A randomised...»2. Vuosina 1993–95 erilaisten vuotohäiriöiden vuoksi tutkittujen potilaiden keski-ikä oli 42,2 vuotta. Menorragian vuoksi tutkittuja oli 38 % verrokkiryhmässä ja 44 % tutkimusryhmässä, muina indikaatioina välivuodot tai postmenopausaaliset vuodot. Verrokeille tehtiin vaginaalinen kaikututkimus, hysteroskopia ja endometriumbiopsia (Pipelle). Tutkimusryhmän potilaille tehtiin anestesiatutkimus, hysteroskopia ja kaavinta.

Kaikututkimuksen ja hysteroskopian vertailu oli mahdollista verrokkiryhmässä. Kaiku- + Pipelle-tutkimuksessa jäi havaitsematta 8 polyyppia ja 6 myoomaa (18 %). Toisaalta kaikututkimuksessa havaittiin 2 hyperplasiaa ja 1 syöpä, joita ei nähty hysteroskopiassa eikä yhtään hyperplasiaa tai syöpää jäänyt havaitsematta. Kaavinnalla ja Pipelle-menetelmällä otettujen histologisten näytteiden laadussa ei todettu eroja. Eroa ei todettu myöskään hysteroskopiassa todettujen löydösten määrässä outpatient- ja inpatient-ryhmissä. Kohdunlimakalvopoikkeavuuksia ei todettu potilailla, joiden endometrium oli alle 5 mm.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Vuosina 1966–99 julkaistuista artikkeleista hollantilaisten tutkijoiden tekemä meta-analyysi «Dijkhuizen FP, Mol BW, Brölmann HA ym. The accurac...»3, jossa on käsitelty 39 julkaisua, yhteensä 7 914 potilasta. Analyysin tarkoituksena oli kartoittaa endometriumbiopsian osuvuus endometriumin karsinooman ja atyyppisen hyperplasian diagnostiikassa verrattuna muihin menetelmiin. Haussa käytettiin sanoja endometri, biopsy ja Pipelle. Mukaan otettiin työt, joissa biopsiaa oli verrattu kaavinnan ja hysteroskopian ja/tai hysterektomian tuloksiin. Vertailukohtana oli pelkkä kaavinta 21 tutkimuksessa (56 %) ja hysterektomia 9 (27 %) tutkimuksessa. Mukaan otettiin 1 tapaus-verrokkityö, muut 38 olivat kohorttitutkimuksia. Useimmissa töissä oli sekä pre-että postmenopausaalisia naisia ja töissä oli käytetty useita eri biopsian ottotekniikoita. Pipelle-tekniikkaa oli käytetty 15 työssä. Se osoittautui tarkimmaksi menetelmäksi otettaessa endometriumbiopsia. Herkkyys endometriumkarsinooman suhteen oli 99,6 % postmenopausaalisilla naisilla ja 91 % premenopausaalisilla naisilla. Atyyppisen hyperplasian suhteen herkkyys oli 81 % ja spesifisyys > 98 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Tutkimukseen «Fothergill DJ, Brown VA, Hill AS. Histological sam...»1: Työssä ei raportoitu hysteroskopian tai hysterektomian tuloksia tulosten varmentamiseksi.

Tutkimukseen «Tahir MM, Bigrigg MA, Browning JJ ym. A randomised...»2: Histologinen näyte otettiin kaavinnassa tutkimuspotilailta ja Pipellellä verrokkiryhmässä, joten näytteitä ei voi suoraan verrata keskenään.

Kirjallisuutta

  1. Fothergill DJ, Brown VA, Hill AS. Histological sampling of the endometrium--a comparison between formal curettage and the Pipelle sampler. Br J Obstet Gynaecol 1992;99:779-80 «PMID: 1308108»PubMed
  2. Tahir MM, Bigrigg MA, Browning JJ ym. A randomised controlled trial comparing transvaginal ultrasound, outpatient hysteroscopy and endometrial biopsy with inpatient hysteroscopy and curettage. Br J Obstet Gynaecol 1999;106:1259-64 «PMID: 10609719»PubMed
  3. Dijkhuizen FP, Mol BW, Brölmann HA ym. The accuracy of endometrial sampling in the diagnosis of patients with endometrial carcinoma and hyperplasia: a meta-analysis. Cancer 2000;89:1765-72 «PMID: 11042572»PubMed