Takaisin

Paikallisten endometriummuutosten tutkiminen

Näytönastekatsaukset
Kaisa Randell
3.5.2018

Näytön aste: A

Imunäytteellä tai kaavinnalla ei voi diagnosoida polyyppeja ja myoomia.

Italialainen retrospektiivinen työ «Bettocchi S, Ceci O, Vicino M ym. Diagnostic inade...»1, jossa katsottiin 397 vuosina 1988–91 vuotohäiriöiden tai kohdunkaulan polyypin vuoksi tutkittua potilasta. Potilaiden keski-ikä oli 43 vuotta. 285 tapauksessa kaavinnan indikaationa oli poikkeava verinen vuoto ja 112 tapauksessa poikkeava vuoto sekä kookas kohdunrunko-osan polyyppi. Potilaille tehtiin fraktioitu kaavinta, jossa 213 potilaalla todettiin poikkeava löydös. 248 potilaalle tehtiin 2 kuukauden kuluessa kohdunpoisto joko kaavintalöydöksen tai jatkuvien oireiden vuoksi. Hysterektomiassa todettu löydös oli todettu kaavintanäytteessä vain 37,5 %:ssa. Vasta hysterektomiassa todettiin 159 intramuraalista tai submukoottista myomaa ja 63 endometriumin polyyppia. Kaavinnassa jäi toteamatta 4 kompleksia hyperplasiaa ja 5 cornussa sijainnutta endometriumin karsinoomaa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsalainen prospektiivinen tutkimus «Epstein E, Ramirez A, Skoog L ym. Dilatation and c...»2, jossa selvitettiin postmenopausaalisen vuodon syytä 105 postmenopausaalisella naisella (66 vuotta, 43–88 vuotta), joiden endometrium oli yli 5 mm vaginaalisessa kaikututkimuksessa. Mukaan otettiin myös 28 naista, joilla oli HRT:n aikainen ylimääräinen vuoto. Potilaille tehtiin hysteroskopia ja fraktioitu kaavinta sekä tarvittaessa kaavinnan jälkeen jääneiden muutosalueiden poisto hysteroskopia kontrollissa. Kohdunpoisto tehtiin 24 potilaalle. 80 % naisista todettiin poikkeava löydös, joista 98 % paikallisia muutoksia. Toimenpiteen jälkeisessä uusintahysteroskopiassa 75:llä (87 %) todettiin muutoksen jääneen osittain tai kokonaan kohtuonteloon. Fokaalinen muutos todettiin 65 %, kun endometrium oli 5–10 mm ja 97 %, kun se oli yli 10 mm. Kaavinnassa jäi toteamatta 58 % (24/43) polyypeista, 50 % (5/10) hyperplasioista, 60 % (3/5) komplekseista atyyppisistä hyperplasioista, 11 % (2/19) karsinoomista ja yksi adenosarkooma. Kaavintanäytteen histologia vastasi lopullista histologiaa 59 %, jos todettiin fokaalinen muutos ja 94 %, jos sellaista ei todettu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Tutkimukseen «Bettocchi S, Ceci O, Vicino M ym. Diagnostic inade...»1: Yksinkertainen kysymyksenasettelu, johon tutkimus vastaa. Tutkimukseen osallistumiskriteerinä oli poikkeava verinen vuoto, menorragiapotilaiden osuudesta ei ollut mainintaa.

Tutkimukseen «Epstein E, Ramirez A, Skoog L ym. Dilatation and c...»2: Työssä tutkittiin vain postmenopausaalisia naisia, ei menorragiapotilaita.

Kirjallisuutta

  1. Bettocchi S, Ceci O, Vicino M ym. Diagnostic inadequacy of dilatation and curettage. Fertil Steril 2001;75:803-5 «PMID: 11287038»PubMed
  2. Epstein E, Ramirez A, Skoog L ym. Dilatation and curettage fails to detect most focal lesions in the uterine cavity in women with postmenopausal bleeding. Acta Obstet Gynecol Scand 2001;80:1131-6 «PMID: 11846711»PubMed