KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Bentsodiatsepiinien teho status epilepticuksen ensivaiheen lääkkeenä suonensisäisesti annettuna

Näytönastekatsaukset
10.9.2009
Jouni Kurola ja Reetta Kälviäinen

Näytön aste = C

Loratsepaami ja diatsepaami suonensisäisesti annettuna lienevät yhtä tehokkaita status epilepticuksen ensivaiheen lääkkeenä sekä aikuisilla että lapsilla.

USA:ssa tehdyssä vuonna 1983 julkaistussa satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa «Leppik IE, Derivan AT, Homan RW ym. Double-blind study of lorazepam and diazepam in status epilepticus. JAMA 1983;249:1452-4 »1 verrattiin suonen sisäisesti annettujen 4–8 mg:n loratsepaami- ja 10–20 mg:n diatsepaamiannosten ja tehoa status epilepticuksessa 78 potilaalla, joilla saatiin yhteensä 70 arviointikelpoista status epilepticus -episodia potilailla, joiden ikä oli keskimäärin 53 vuotta ja joista miehiä oli 64 %.

Kohtaukset loppuivat viimeistään korkeammalla annoksella loratsepaamiryhmässä 33/37 (89 %) potilaalla ja diatsepaamiryhmässä 25/33 (76 %) potilaalla, riskiero 13 % (95 %:n luottamusväli -4–+31 %). Lääkkeet eivät eronneet toisistaan vaikutuksen alkamisajan suhteen (mediaani-aika kohtauksen loppumiseen diatsepaamilla kaksi minuuttia, loratsepaamilla kolme minuuttia). Haittatapahtumia oli loratsepaamiryhmässä 5/73 (13 %) ja diatsepaamiryhmässä 4/33 (12 %), riskiero 1 % (-14–+17 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Englannissa 1992 tehdyssä sokkouttamattomassa tutkimuksessa «Appleton R, Sweeney A, Choonara I ym. Lorazepam versus diazepam in the acute treatment of epileptic seizures and status epilepticus. Dev Med Child Neurol 1995;37:682-8 »2 verrattiin suonensisäisesti annettujen loratsepaamin (0.05–0.1 mg/kg) ja diatsepaamin (0.3–0.4 mg/kg) tehoa ja turvallisuutta pitkittyneiden kouristuskohtausten ja status epilepticuksen hoidossa 61:llä alle 16-vuotiaalla lapsipotilaalla. Ryhmät eivät eronneet tosistaan iän, sukupuolen, kouristuskohtauksen etiologian tai aiempien neurologisten diagnoosien suhteen.

Kohtaukset loppuivat loratsepaamiryhmässä 19/27 (70 %) ja diatsepaamiryhmässä 22/34 (65 %) potilaalla, riskiero 5 % (-19–+28 %). Kohtauksen kokonaiskestossa ei ollut eroa; keskiarvo loratsepaamiryhmässä 26 sekuntia (vaihteluväli 20–51 sekuntia) ja diatsepaamiryhmässä 29 sekuntia (vaihteluväli 25–60 sekuntia). Haittatapahtumista hengityslamaa esiintyi loratsepaamiryhmässä 1/27 (4 %) ja diatsepaamiryhmässä 7/34 (21 %), riskiero 17 % (-2–+32 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

USA:ssa tehdyssä vuodet 1990–1995 kattavassa satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa «Treiman DM, Meyers PD, Walton NY ym. A comparison of four treatments for generalized convulsive status epilepticus. Veterans Affairs Status Epilepticus Cooperative Study Group. N Engl J Med 1998;339:7»3 oli mukana 384 potilasta, joilla oli yli 10 minuuttia kestänyt kouristeluin ilmenevä pitkittynyt kohtaus. Näiden aikuispotilaiden (ikä 59 ± 16 vuotta, miehiä 82 %) kohtaus oli kestänyt keskimäärin 2.8 tuntia. Potilaat saivat satunnaistetusti laskimon sisäisenä infuusiona joko 1) diatsepaamia (0.15 mg/kg), minkä jälkeen fenytoiinia (18 mg/kg), 2) loratsepaamia (0.1 mg/kg), 3) fenobarbitaalia (15 mg/kg) tai 4) fenytoiinia (18 mg/kg). Tutkimuksen pääarviointikriteerinä oli onnistunut hoitotulos, toisin sanoen sekä kliininen kohtaus että elektroenkefalograafinen kohtausaktiviteetti loppuivat 20 minuutin kuluessa lääkeinfuusion aloituksesta ja pysyivät poissa 40 minuutin ajan. Onnistunut hoitotulos saavutettiin loratsepaamiryhmässä 63/97 (64.9 %), fenobarbitaaliryhmässä 53/91 (58.2 %), diatsepaami+fenytoiiniryhmässä 53/95 (55.8 %) potilaalla ja fenytoiiniryhmässä 44/101 (43.6 %) potilaalla, riskiero vastaavasti 21 % (95 % luottamusväli 8–25 %), 15 % (1–29 %) ja 12 % (-2–26 %) fenytoiiniryhmään verrattuna. Vastaavasti loratsepaamia ja diatsepaamia + fenytoiinia saaneita verrattaessa riskiero oli 9 % (-5–23 %). Lääkeryhmien välillä ei havaittu eroja kohtausten uusiutumisfrekvenssin (12 tunnin kuluessa lääkkeen annosta), haittatapahtumien tai 30 vuorokauden ennusteen suhteen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

«Leppik IE, Derivan AT, Homan RW ym. Double-blind study of lorazepam and diazepam in status epilepticus. JAMA 1983;249:1452-4 »1 Riskiero laskettu annettujen lukujen perusteella. «Appleton R, Sweeney A, Choonara I ym. Lorazepam versus diazepam in the acute treatment of epileptic seizures and status epilepticus. Dev Med Child Neurol 1995;37:682-8 »2 Riskiero laskettu annettujen lukujen perusteella. Ero näiden lääkkeiden käytössä suonensisäisesti kouristuskohtausten ja status epilepticuksen hoidossa ei ollut kliinisesti merkittävää tehon eikä haittatapahtumien suhteen. «Treiman DM, Meyers PD, Walton NY ym. A comparison of four treatments for generalized convulsive status epilepticus. Veterans Affairs Status Epilepticus Cooperative Study Group. N Engl J Med 1998;339:7»3 Riskierot laskettu annettujen lukujen perusteella. Tutkimuksen mukaan loratsepaamin teho on yhtä hyvä, mutta sen käyttö on helpompaa kuin diatsepaami ja fenytoiini-yhdistelmän tai fenobarbitaalin. Tutkimussairaaloiden väestö painottuu jonkin verran miespuolisiin, iäkkäisiin veteraaneihin.

Kirjallisuutta

  1. Leppik IE, Derivan AT, Homan RW ym. Double-blind study of lorazepam and diazepam in status epilepticus. JAMA 1983;249:1452-4 «PMID: 6131148»PubMed
  2. Appleton R, Sweeney A, Choonara I ym. Lorazepam versus diazepam in the acute treatment of epileptic seizures and status epilepticus. Dev Med Child Neurol 1995;37:682-8 «PMID: 7672465»PubMed
  3. Treiman DM, Meyers PD, Walton NY ym. A comparison of four treatments for generalized convulsive status epilepticus. Veterans Affairs Status Epilepticus Cooperative Study Group. N Engl J Med 1998;339:792-8 «PMID: 9738086»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko