Takaisin

Alkoholinkäyttöön liittyvän lyhytneuvonnan kustannustehokkuus

Näytönastekatsaukset
Mauri Aalto
2.9.2015

Näytön aste: B

Lyhytneuvonta on ilmeisesti kustannustehokas hoitomuoto.

Kustannusteho syntyy laskennallisesti siitä, että terveydelliset ja sosiaaliset haitat pienenevät. Muutamassa tutkimuksessa on selvitetty lyhytneuvonnan kustannuksia «Holder H, Longabaugh R, Miller WR ym. The cost eff...»1, «Wutzke SE, Shiell A, Gomel MK ym. Cost effectivene...»2, «Seppä K, Lappeteläinen V, Aalto M. Mitä maksaa? Ly...»3. Kaikkien näiden johtopäätelmä on, että lyhytneuvonta on kustannuksiltaan edullista. Flemingin ym. «Fleming MF, Mundt MP, French MT ym. Benefit-cost a...»4 tutkimuksessa on selvitetty kustannusvaikuttavuutta suhteessa ensiapukäynteihin, sairaalahoitopäiviin ja alkoholiin liittyviin rikoksiin. Tutkijat selvittivät aikaisemman RCT-tutkimuksensa pohjalta (482 miestä ja 292 naista) kustannuksia hoidettujen (n = 392) ja hoitamattomien (n = 382) ryhmissä. Interventio sisälsi yhden lääkärikäynnin ja kaksi hoitajan puhelinsoittoa. Kun kustannussäästöinä laskettiin vähentyneet ensiapukäynnit, sairaalapäivät, liikenneonnettomuudet ja virkavallan kanssa tekemisiin joutumiset vuoden ajalta, saatiin lyhytneuvonnan kustannusvaikuttavuudeksi 5,6:1 (95 % luottamusväli 0,4–11,0). Tämä tarkoittaa sitä, että 10 000 USD:n sijoittaminen lyhytneuvontaan (laskennallinen kustannus lyhytneuvontaan käytetystä työajasta ja kouluttautumisesta tämän työn tekemiseen) tuottaa 56 263 dollarin hyödyn.

Kramer analysoi systemaattisessa katsauksessaan 15 tutkimusta, joissa on selvitetty lyhytneuvontaan liittyviä kustannushyötyjä «Kraemer KL. The cost-effectiveness and cost-benefi...»5. Käytetyt kustannus-hyötymittarit olivat vaihtelevia, mutta miltei poikkeuksetta tulokset osoittivat lyhytneuvonnan kustannustehokkaaksi. Etenkin prospektiivisissa tutkimuksissa kustannusteho oli vahva verrattuna tavanomaiseen hoitoon.

Bray ym. «Bray JW, Cowell AJ, Hinde JM. A systematic review ...»6 selvittivät 29 tutkimusta käsittävässä systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa lyhytneuvonnan vaikutusta terveyspalveluiden käyttöön. Terveyspalveluiden käytön mittaaminen oli vaihtelevaa. Systemaattisessa katsauksessa tulokset vaihtelivat terveyspalveluiden lisääntymisestä vähentymiseen, mutta suurimmassa osassa tutkimuksissa ei havaittu eroa interventio- ja verrokkiryhmän välillä. Meta-analyysiin valikoituneista 15 tutkimuksesta ei havaittu eroa. Kirjoittajien mukaan lyhytneuvonta saattaa vähentää terveyspalveluiden käyttöä, mutta tästä ei ole riittävästi tutkimuksia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Lyhytneuvonta näyttäisi olevan kustannustehokas, jos lasketaan kaikki päihdeongelman aiheuttamat kustannukset. Pelkkiä terveydenhoitoon liittyviä menoja tarkastellen vaikutus ei ole yhtä selkeä.

Kirjallisuutta

  1. Holder H, Longabaugh R, Miller WR ym. The cost effectiveness of treatment for alcoholism: a first approximation. J Stud Alcohol 1991;52:517-40 «PMID: 1661799»PubMed
  2. Wutzke SE, Shiell A, Gomel MK ym. Cost effectiveness of brief interventions for reducing alcohol consumption. Soc Sci Med 2001;52:863-70 «PMID: 11234861»PubMed
  3. Seppä K, Lappeteläinen V, Aalto M. Mitä maksaa? Lyhytneuvonnan kustannus perusterveydenhuollossa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2004;41:3-9
  4. Fleming MF, Mundt MP, French MT ym. Benefit-cost analysis of brief physician advice with problem drinkers in primary care settings. Med Care 2000;38:7-18 «PMID: 10630716»PubMed
  5. Kraemer KL. The cost-effectiveness and cost-benefit of screening and brief intervention for unhealthy alcohol use in medical settings. Subst Abus 2007;28:67-77 «PMID: 18077304»PubMed
  6. Bray JW, Cowell AJ, Hinde JM. A systematic review and meta-analysis of health care utilization outcomes in alcohol screening and brief intervention trials. Med Care 2011;49:287-94 «PMID: 21263359»PubMed