Taustaa:
Sikiöaikainen alkoholialtistus voi johtaa kliinisesti tunnistettavaan oireyhtymään – fetaalialkoholioireyhtymien kirjoon (FASD). Sen alaryhmiä ovat FAS (tyypillinen fetaalialkoholioireyhtymä), PFAS (osittainen fetaalialkoholioireyhtymä) ja ARND (keskushermosto-oireinen, ilman kasvonpiirteitä tai kasvuhäiriöitä). Toistaiseksi ei ole olemassa kansainvälistä, yhtenäisesti käytössä olevaa diagnostista kriteeristöä «Riley EP, Infante MA, Warren KR. Fetal alcohol spe...»1. Keskushermosto on herkin vaurioitumaan sikiön altistuessa alkoholille missä raskauden vaiheessa tahansa «Astley SJ. Profile of the first 1,400 patients rec...»2. ARND:n poissulku edellyttää vähintään 7-vuotiaaksi jatkuvaa seurantaa. Fetaalialkoholioireyhtymien kokonaisprevelanssiksi länsimaissa on arvioitu 1,4–5 % «May PA, Gossage JP, Kalberg WO ym. Prevalence and ...»3 «Thanh NX, Jonsson E, Salmon A ym. Incidence and pr...»4 «May PA, Baete A, Russo J ym. Prevalence and charac...»5. Suomessa ei ARND diagnoosia anneta, sillä sille ei ole ICD-10 koodia. Myös FAS ja PFAS ovat alidiagnosoituja.
Systemaattisessa katsauksessa «Henderson J, Gray R, Brocklehurst P. Systematic re...»11arvioitiin sosiaalisen alkoholinkäytön (alle 84 g alkoholia eli vähemmän kuin 7 alkoholiannosta / vko) vaikutuksia keskenmenoon, kuolleena syntyneisiin, kasvuhäiriöön, ennenaikaisuuteen, syntymämittoihin ja epämuodostumiin. Yhteensä 46 artikkelia täyttivät hakukriteerit. Monet tutkimukset olivat metodologisesti heikkotasoisia ja tulokset eivät olleet yhdenmukaisia. Näytön heikkouden vuoksi tutkijat toteavat, että tulosten perusteella ei voida varmuudella sanoa olevan turvallista nauttia alkoholia raskauden aikana annoksilla alle 7 annosta / viikko ja korkeintaan 1 annos / vrk.
Seattlessa, Yhdysvalloissa toteutetaan 1980-luvulla alkanutta 500 äiti-lapsi -parin prospektiivista seurantatutkimusta, jossa äidin alkoholinkäyttöä on kysytty viidennen raskauskuukauden aikana. Äidin itse ilmoittama humalahakuinen alkoholinkäyttö joko ennen raskauden toteamista tai raskauden aikana on korreloinut koko seurantatutkimuksen ajan kognitiivisiin tuloksiin, ja ennakoinut oppimisvaikeuksia myös silloin, kun äidin itse ilmoittama alkoholinkäyttö on ollut alle 10 aa/vko «Streissguth AP, Bookstein FL, Barr HM. A dose-resp...»8.
Englantilaisessa tutkimuksessa «Sayal K, Heron J, Golding J ym. Binge pattern of a...»12 selvitettiin satunnaisen humalahakuisen (vähintään 4 alkoholiannosta) alkoholinkäytön vaikutusta lapsen käyttäytymiseen 47 kk (N = 6 355) ja 81 kk (N = 5 599) iässä. Arviointimenetelmänä käytettiin vanhempien täyttämää SDQ (strengths and difficulties questionnaire) kyselylomaketta, jota suositellaan käytettäväksi seulontamenetelmänä, ei diagnostisena tutkimuksena. Lasten kognitiivinen taso arviointiin 49 kk iässä Wechslerin ikäspesifisellä arviointimenetelmällä. Sekoittaviksi tekijöiksi valittiin äidin ikä, pariteetti, äidin koulutus, raskauden aikainen tupakointi, kannabiksen ja laittomien päihteiden käyttö raskauden aikaa, parisuhde ja asumismuoto. Äidin mielenterveys arviointiin 18 raskausviikolla ja lapsen ollessa 33 kk käyttäen Edinburghin postnataalista depressio asteikkoa. Lasten muuttujina olivat lisäksi gestaatioikä (yli tai alle 37 vko), syntymäpaino, sukupuoli ja etnisyys. Missä raskauden vaiheessa tahansa raportoitu humalahakuinen juominen korreloi itsenäisesti tytöillä 47 kk ja molemmilla sukupuolilla 81 kk iässä korkeampaan käyttäytymisen häiriöiden riskiin (erityisesti hyperaktiivisuus ja tarkkaamattomuus) myös silloin kun sosiaalinen alkoholinkäyttö ei ollut jatkuvaa. Humalahakuinen alkoholinkäyttö ei korreloinut älykkyysosamäärään.
Toisessa englantilaisessa tutkimuksessa «Kelly Y, Sacker A, Gray R ym. Light drinking in pr...»13, johon osallistui 12 495 äiti-lapsi paria todettiin, että alkoholinkäytön rajoittuminen 1–2 annokseen / viikko ei korreloinut lasten käytöshäiriöihin 3 vuoden iässä, pikemminkin lapsilla todettiin matalampi käytöshäiriöiden riski kuin abstinentiksi itsensä ilmoittaneiden äitien lapsilla. Tutkimuksessa tieto alkoholialtistuksesta perustui retrospektiiviseen kyselyyn lasten ollessa 9 kk ikäisiä, eikä tutkimuksesta selviä, kattoiko tämä vähän juoneiden ryhmä (N = 2 549) satunnaisesti vai myös säännöllisesti kerran viikossa alkoholia käyttäneet naiset. Abstinentiksi itsensä ilmoittaneiden suuri osuus (N = 6 162, 49 %) heikentää merkittävästi alkoholialtistustiedon luotettavuutta, sillä tämä ei vastaa epidemiologisissa tutkimuksissa todettua abstinenttien osuutta englantilaisten fertiili-ikäisten naisten ryhmässä. Korkein käytöshäiriöiden ja kognitiivisten ongelmien riski todettiin ryhmässä, jossa äidit olivat ilmoittaneet käyttäneensä alkoholia runsaasti raskauden aikana (N = 213).
Kommentti: Alkoholianamneesin epäluotettavuus heikentää tutkimuksen laatua.
Systemaattisessa katsauksessa selvitettiin sikiöaikaisen sosiaalisen alkoholialtistuksen vaikutuksia lapsen kielelliseen kehitykseen «O'Keeffe LM, Greene RA, Kearney PM. The effect of ...»10. Vain kolme kohorttitutkimusta, joissa oli yhteensä 10 642 äitiä, täytti inkluusiokriteerit: alkoholialtistus korkeintaan 10 g/vrk tai 70g/vko. Missään tutkimuksessa ei pystytty toteamaan, että sosiaalinen alkoholikäyttö raskauden aikana vaikuttaa syntyneen lapsen kielenkehitykseen. Tutkijat toteavat, että tutkimusten laatu on niin heikko, että mitään turvarajaa ei näiden perusteella voida kuitenkaan asettaa.
Systemaattisessa katsauksessa «Flak AL, Su S, Bertrand J ym. The association of m...»6 selvitettiin prenataalisen alkoholialtistuksen vaikutuksia lapsen neuropsykologiseen suoriutumiseen. Mukaan otettiin kahdeksan tutkimusta, joissa oli 10 000 6kk–14 vuoden ikäistä lasta. Alkoholin käytön määrä oli luokiteltu tutkimuksissa jonkin verran toisistaan poikkeavalla tavalla. Tulokset osoittivat humalahakuisen alkoholin käytön olevan yhteydessä heikompaan kognitiiviseen suoriutumiseen (Cohens' D -0,13, 95 % CI -0,21 – -0,05 ). Analyysi kolmesta korkealaatuisesta tutkimuksesta (11 900 lasta ikäväliltä 9kk–5 vuotta) osoitti äidin kohtuullisen alkoholin käytön tilastollisesti merkittävän vaikutuksen lapsen käyttäytymiseen (Cohen's d -0,15; 95 % CI, -0,28, -0,03.
Kommentti: Katsauksen tekijät toteavat, että prenataalinen alkoholialtistus alle 1aa/vrk saattaa johtaa lapsen käytöshäiriöön eikä mitään turvarajaa voida asettaa. Katsaus painottaa humalahakuisen alkoholinkäytön riskejä.
Ernhart ym. «Ernhart CB, Sokol RJ, Martier S ym. Alcohol terato...»9 totesivat 359 vastasyntyneen kohorttitutkimuksessa, että sikiön elinepämuodostumien ja dysmorfisten piirteiden riski kasvaa merkittävästi, jos raskauden alussa tai juuri ennen raskautta äidin alkoholinkäyttö on ylittänyt 6 annosta / vrk, mutta raja ei ole yksiselitteinen.
Missourin osavaltiossa «Aliyu MH, Lynch O, Belogolovkin V ym. Maternal alc...»7 vuosien 1989–2005 tapahtuneet 1 221 677 yksisikiöisten raskauksien kestoa tarkasteltiin äidin raskauden aikana käyttämän alkoholimäärän suhteen (0, 1–2 aa/vko, 3–4 aa/vko tai 5 aa/vk0). Spontaanin ennenaikaisuuden riski kasvoi lineaarisesti äidin viikoittain käyttämän alkoholimäärän suhteen.
Kommentti: Raskauden aikaisen alkoholinkäytön ja sikiövaurion riskille ei voida asettaa turvallisuusrajaa. Tieto alkoholialtistuksen määrästä perustuu aina äidin itse ilmoittamaan, ja todellinen altistus voi olla ilmoitettua suurempi. Sikiön vaurioitumisen riskiin vaikuttaa paitsi alkoholiannoksen suuruus myös altistuksen ajoittuminen sikiökehityksen eri vaiheisiin (elinten kehityksen herkkyysvaiheet), äidin geneettiset tekijät, äidin ravitsemustila ja sosiaalinen tilanne sekä muiden päihteiden väärinkäyttö. Syntymän jälkeiset elinolosuhteet vaikuttavat myös lapsen kehitysennusteeseen ja erityisesti käyttäytymiseen. Tutkimukset puoltavat humalahakuisen alkoholinkäytön välttämistä elinepämuodostumariskin vuoksi, jos raskauden alkaminen on mahdollinen. Alkoholin käyttöä suositellaan välttämään raskauden toteamisen jälkeen, satunnaisen kerta-annoksen sikiövauriota aiheuttavasta vaikutuksesta ei ole näyttöä.