KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Angiotensiinireseptorisalpaajahoidon vaikutus sydän- ja aivotapahtumiin

Näytönastekatsaukset
3.10.2005

Näytön aste: B

ATR-salpaajapohjainen hoito ilmeisesti vähentää aivohalvauksia beetasalpaajapohjaista enemmän ja sepelvaltimotautitapahtumia sekä sydän- ja verisuonitautikuolemia samanveroisesti kuin beetasalpaaja- ja kalsiumkanavan salpaajapohjainen hoito.

4 964 70 – 89-vuotiasta potilasta, joiden systolinen verenpaine oli 160 – 179 mmHg ja/tai diastolinen 90 – 99 mmHg ja Mini Mental -testissä pistemäärä oli vähintään 24, satunnaistettiin kaksoissokkoutetusti joko ATR-salpaaja kandesartaanille tai lumelääkkeelle «Lithell H, Hansson L, Skoog I ym. The study on cognition and prognosis in the elderly (SCOPE): Principal results od a randomized double-blind intervetion trila. J Hypertens 2003:21:875-86»1. Kaikille potilaille (noin 53 %), joilla oli aiempi verenpainelääkitys, aloitettiin hydroklooritiatsidi 12.5 mg/vrk. Tutkimuksen lopussa 84 % kontrolliryhmän potilaista käytti verenpainelääkitystä. Kandesartaaniryhmässä 25 % potilaista käytti ainoastaan yhtä lääkettä, 59 % kandesartaania ja siihen yhdistettyä diureettia. Lumeryhmässä 62 % potilaista käytti pelkästään hydroklooritiatsidia (12.5 – 25 mg/vrk), 22 % käytti jotakin muuta verenpainelääkettä ja 16 % pelkästään lumelääkettä. Tutkimus kesti keskimäärin 3.7 vuotta.

Lähtöverenpaine oli 166/90 mmHg. Verenpaine aleni kandesartaaniryhmässä 21.7/10.8 mmHg ja lumeryhmässä 18.5/9.2 mmHg.

Ensisijaisessa päätetapahtumassa (sydän- ja verisuonitautikuolema yhdistettynä aivohalvaukseen ja sydäninfarktiin) ei ollut eroa ryhmien välillä. Ei-fataalin aivohalvauksen riski oli kandesartaaniryhmässä 27.8 % alhaisempi (p = 0.04). Kokonaisaivohalvausriski oli 23.6 % alhaisempi (p = 0.056). Eroa ei havaittu sydäninfarktien tai sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden määrissä ryhmien välillä. Myöskään henkisessä suorituskyvyssä ei ryhmien välillä ollut eroa.

Kommentti: Suurin osa lumeryhmän potilaista käytti tutkimuksen lopussa verenpainelääkitystä. Lumeryhmän lääkitystä ei ole artikkelissa kuvattu tarkkaan.

9 193 55 – 80-vuotiasta verenpainepotilasta, joilla oli EKG:n mukaan vasemman kammion hypertrofia, satunnaistettiin kaksoissokkoutetusti joko ATR-salpaaja losartaanille losartaanille tai beetasalpaaja atenololille «Dahlöf B, Devereux RB, Kjeldsen SE ym. Cardiovascular morbidity and mortality in the losartan intervention for endpoint reduction in hypertension study (LIFE): a randomised trial against atenolol. Lan»2. Molemmissa ryhmissä mukaan voitiin liittää ensin 12.5 mg hydroklooritiatsidia ja tarvittaessa kolmas verenpainelääke, jotta verenpainetavoite 140/90 mmHg saavutettiin. Tutkimuksen lopussa 73 – 77 % potilaista käytti tutkimuslääkitystä. Kaikkiaan ainoastaan 15 % tutkimuslääkkeellä olevista potilaista käytti tutkimuksen lopussa losartaania tai atenololia monoterapiana.

Potilaiden lähtöverenpaine oli 174(14) / 98(9) mmHg. Verenpaine laski losartaaniryhmässä 30.2/16.6 mmHg ja atenololiryhmässä 29.1/16.8 mmHg.

Ensisijainen päätetapahtuma oli ei-fataali sydäninfarkti, ei-fataali aivohalvaus sekä kuolleisuus sydäninfarktiin, aivohalvaukseen, äkkikuolemaan, sydämen vajaatoimintaan tai muuhun verisuoniperäiseen tautiin. Losartaani vähensi ensisijaisen päätetapahtuman riskiä koko aineistossa 13 % atenololiin verrattuna (p = 0.021) ja diabeetikoilla (n = 1 195) 24 % (p = 0.031) «Lindholm LH, Ibsen H, Dahlöf B ym. Cardiovascular morbidity and mortality in patients with diabetes in the losartan intervention for endpoint reduction in hypertension study (LIFE): a randomised trial»3. Koko aineistossa ero selittyi pääasiallisesti vähäisemmällä aivohalvausriskillä ja diabeetikoilla vähäisemmällä verisuonitautikuolleisuusriskillä. Diabeetikoilla muun kuin verisuonitautikuoleman riski oli losartaaniryhmässä 42 % alhaisempi kuin atenololiryhmässä. Losartaani vähensi diabeteksen kehittymisriskiä 25 % (p = 0.001) atenololiin verrattuna.

Potilailla, joilla oli isoloitu systolinen verenpaine (n = 1 326), losartaani vähensi ensisijaisen päätetapahtuman riskiä 25 % (p = 0.06) atenololiin verrattuna «Kjeldsen SE, Dahlöf B, Devereux RB ym. Effects of losartan on cardiovascular morbidity and mortality in patients with isolated systolic hypertension and left ventricular hypertrophy, A losartan interv»4. Kuolemanriski väheni 28 % (p = 0.046). Verenpaine laski molemmissa ryhmissä 28/9 mmHg.

Losartaanipohjainen hoito vähensi vasemman kammion hypertrofiaa atenololipohjaista hoitoa enemmän mitattuna sekä EKG:lla että kaikututkimuksella.

Katsauksen «Blood Pressure Lowering Treatment Trialists´ Collaboration. Effects of different blood-pressure-lowering regimens on major cardiovascular events: results of prospectively designed overviews of randomi»5 lääke-kontrollivertailuihin hyväksyttiin lumekontrolloituja, randomisoituja ATR-salpaajien vaikutuksia selvittäneitä tutkimuksia ja lääke-lääkevertailuihin randomisoituja tutkimuksia, joissa angiotensiinireseptorisalpaajapohjaista lääkehoitoa verrattiin beetasalpaajapohjaiseen lääkehoitoon. Angiotensiinireseptorisalpaaja-lumevertailuihin hyväksyttiin 3 tutkimusta (IDNT, RENAAL, SCOPE; n = 7 598), angiotensiinireseptorisalpaaja vastaan beetasalpaaja vertailuihin yksi tutkimus (LIFE, n = 9 193).

Kommentti: Ryhmien välillä oli pieni verenpaine-ero.

Lääke-kontrollivertailut: Meta-analyysiin «Blood Pressure Lowering Treatment Trialists´ Collaboration. Effects of different blood-pressure-lowering regimens on major cardiovascular events: results of prospectively designed overviews of randomi»5, jossa verrattiin angiotensiinireseptorisalpaajia ja kontrollilääkitystä, hyväksyttiin 4 tutkimusta (IDNT, n = 1 148, RENAAL, n = 1 513, SCOPE, n = 4 937, LIFE, n = 9 193, yhteensä n = 167 919).

Angiotensiinireseptorisalpaajahoito (hoidon kesto keskimäärin 4.4 vuotta, keskimääräinen verenpaineen lasku -2 / -1 mmHg) vähensi aivohalvauksia (vaarasuhde, risk ratio (RR) 0.79; 95 % luottamusväli, LV 0.69 – 0.90; NNT 79, LV 52 – 179), sydämen vajaatoimintaa (RR 0.84, LV 0.72 – 0.97; NNT 102, LV 55 – 664) ja sydän- ja verisuonitautitapahtumia (RR 0.90; LV 0.83 – 0.96; NNT 61, LV 37 – 172) verrattuna kontrolliin. Se oli samanveroinen koronaaritaudissa (RR 0.96, LV 0.85 – 1.09), sydän- ja verisuonitautikuolemissa (RR 0.96, LV 0.85 – 1.08) sekä kokonaiskuolleisuudessa (RR 0.94, LV 0.86 – 1.02).

VALUE-tutkimuksessa amlodipiiniryhmässä oli koko tutkimuksen kulun ajan, mutta etenkin tutkimuksen alkuvaiheessa, merkitsevästi parempi verenpaineen hoitotaso. Tämä vaikeuttaa tuloksien tulkintaa.

Kirjallisuutta

  1. Lithell H, Hansson L, Skoog I ym. The study on cognition and prognosis in the elderly (SCOPE): Principal results od a randomized double-blind intervetion trila. J Hypertens 2003:21:875-86
  2. Dahlöf B, Devereux RB, Kjeldsen SE ym. Cardiovascular morbidity and mortality in the losartan intervention for endpoint reduction in hypertension study (LIFE): a randomised trial against atenolol. Lancet 2002;359:995-1003
  3. Lindholm LH, Ibsen H, Dahlöf B ym. Cardiovascular morbidity and mortality in patients with diabetes in the losartan intervention for endpoint reduction in hypertension study (LIFE): a randomised trial against atenolol. Lancet 2002;359:1004-10
  4. Kjeldsen SE, Dahlöf B, Devereux RB ym. Effects of losartan on cardiovascular morbidity and mortality in patients with isolated systolic hypertension and left ventricular hypertrophy, A losartan intervention for endpoint reduction (LIFE) substudy. JAMA 2002;288:1491-8
  5. Blood Pressure Lowering Treatment Trialists´ Collaboration. Effects of different blood-pressure-lowering regimens on major cardiovascular events: results of prospectively designed overviews of randomised trials. Lancet 2003;362:1527-35
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko