KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Masennuslääkehoidon teho somaattisen sairauden yhteydessä esiintyvän masennuksen hoidossa

Näytönastekatsaukset
24.6.2014
Sinikka Luutonen ja Hannu Koponen

Näytön aste = A

Masennuslääkehoito on tehokasta myös somaattisen sairauden yhteydessä esiintyvän masennuksen hoidossa.

Masennuslääkkeen vaikutusta potilaisiin, joilla on muu perussairaus, selvitettiin systemaattisessa katsauksessa «Rayner L, Price A, Evans A ym. Antidepressants for depression in physically ill people. Cochrane Database Syst Rev 2010;3:CD007503 »1, joka sisälsi 44 satunnaistettua tutkimusta, joissa oli potilaita 3 372. Potilaiden somaattinen sairaus oli aivohalvaus 11 tutkimuksessa, HIV tai AIDS seitsemässä tutkimuksessa, Parkinsonin tauti kuudessa tutkimuksessa, syöpä neljässä tutkimuksessa ja kolmessa tutkimuksessa krooninen keuhkosairaus, sydäninfarkti ja diabetes. Yksittäisissä tutkimuksissa potilailla oli astma, epilepsia ja reuma.

Masennuslääkehoito oli useimmissa tutkimuksissa SSRI (selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjä), mutta neljässä tutkimuksessa käytettiin nortriptyliiniä ja kahdessa tutkimuksessa käytettiin mianseriinia, mirtatsapiinia tai imipramiinia. Tutkimuksen ensisijainen tuloskriteeri oli hoitovaste 6–8 viikkoa hoidon aloittamisesta, joka oli masennuslääkehoitoa saaneiden ryhmässä parempi kuin lumeryhmässä (OR 2,33, 95 % luottamusväli 1,80–3,00). Masennuslääkehoitoa saaneen ryhmän hoitovaste oli parempi myös 4–5 viikkoa (OR 2,29, 95 % luottamusväli 1,16–4,54) ja 9–18 viikkoa hoidon aloittamisesta (OR 2,08, 95 % luottamusväli 1,33–3,24) sekä yli 18 viikkoa hoidon aloittamisesta (OR 2,13, 95 % luottamusväli 1,31–3,47).

Kirjoittajien mukaan sekä SSRI:t että trisykliset masennuslääkkeet olivat tehokkaita somaattiseen sairauteen liittyvän masennuksen hoidossa. Aktiivia lääkehoitoa saaneiden ryhmässä esiintyi suun kuivumista ja seksuaalisia haittaoireita enemmän kuin lumeryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattisessa katsauksessa «Thombs BD, de Jonge P, Coyne JC ym. Depression screening and patient outcomes in cardiovascular care: a systematic review. JAMA 2008;300:2161-71 »2 selvitettiin depression hoidon vaikutusta sepelvaltimotautipotilailla. Mukaan hyväksyttiin kuusi RCT-tutkimusta (satunnaistettu kontrolloitu hoitokoe), joista neljä selvitti antidepressiivisen hoidon (fluoksetiini, mirtatsapiini, sertraliini ja sitalopraami) tehoa. Tutkimuksiin hyväksyttiin vain potilaita, jotka olivat saaneet masennustiladiagnoosin. Katsauksen tutkimuksissa oli yhteensä 798 potilasta. Tutkimusten kesto oli 8–25 viikkoa.

Tutkimuksissa osoitettiin merkitsevä, mutta vaatimaton teho depressioon (ES (efektikoko) 0,20–0,38). NNT (number needed to treat) oli hoitovasteen osalta 5–8 ja remission osalta 6–9. Fluoksetiini- ja sertraliinitutkimuksessa todettiin, että lääkkeillä ei ollut sydämen kannalta haitallisia haittavaikutuksia. Kahdessa tutkimuksessa arvioitiin hoidon vaikutusta myös kardiovaskulaariennusteen kannalta. Interventioryhmät eivät tässä suhteessa eronneet kontrolliryhmistä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Aivohalvauksen jälkeisen masennuksen masennuslääkelääkehoidon ja psykoterapian tehoa selvittäneessä systemaattisessa katsauksessa «Hackett ML, Anderson CS, House A ym. Interventions for treating depression after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD003437 »3(16 tutkimusta, kaikkiaan 1 655 potilasta) todettiin masennuslääkehoidosta olevan hyötyä masennusoireiden lievittymisen tai korjautumisen muodossa, joskin masennuslääkehoitoon liittyi myös haittaoireita.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vastaavassa Parkinsonin tautiin liittyvän masennuksen lääkehoitoa selvittäneessä systemaattisessa katsauksessa «Shabnam GN, Th C, Kho D ym. Therapies for depression in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2003;3:CD003465 »4 (3 satunnaistettua tutkimusta, potilaita yhteensä 106) todettiin nortriptyliinin olevan lumetta tehokkaamman (tilastollista merkittävyyttä ei ilmoitettu). Toisessa tutkimuksessa sitalopraami ei poikennut teholtaan lumeesta, mutta sen sijaan kolmannessa avoimessa tutkimuksessa amitriptyliini ja fluvoksamiini lievittivät potilaiden masennusoireita (yli 50 % pistelaskun Hamiltonin masennusasteikolla saavutti 60 % amitriptyliiniä ja 55 % fluvoksamiinia saaneista potilaista).

Kirjoittajat toteavat käytettävissä olevan tiedon olevan liian niukkaa Parkinsonin tautiin liittyvän masennuksen lääkehoitosuositusten antamiseksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Aivohalvauspotilaiden toipumistulosta selvittäneessä systemaattisessa katsauksessa «Mead GE, Hsieh CF, Lee R ym. Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) for stroke recovery. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD009286 »5 tarkasteltiin serotoniinin takaisinoton estoon perustuvilla masennuslääkkeillä toteutetun hoidon tehoa lumeryhmään verrattuna. Tutkimuksia oli yhteensä 56, joista 52 otettiin mukaan analyysiin (yhteensä 4 059 tutkimuksiin osallistunutta potilasta).

SSRI-lääkitys ei vaikuttanut potilaiden kuolleisuuteen, kognitiiviseen toipumiseen, motorisiin puutosoireisiin tai tutkimukseen osallistumisen keskeyttämiseen. Sen sijaan SSRI-lääkitys vähensi potilaiden riippuvuutta hoidon lopussa (RR 0,81; 95 % luottamusväli 0,68–0,97); aivohalvauksen aiheuttamaa vammautumisen astetta (disability score 0,91; 95 % luottamusväli 0,60–1,22); joskin tutkimusten välillä oli tuloksissa suurta vaihtelua. Samoin masennus- ja ahdistuneisuusoireet olivat SSRI-ryhmässä vähäisemmät, joskin myös näiden suhteen oli suurta vaihtelua.

Tutkijoiden mukaan SSRI:t vähensivät riippuvuutta, vammautumisen astetta ja neurologisten puutosoireiden määrää sekä masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Suuria, hyvin suunniteltuja tutkimuksia tältä alueelta tarvitaan kuitenkin edelleen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattisessa katsauksessa «Laoutidis ZG, Mathiak K. Antidepressants in the treatment of depression/depressive symptoms in cancer patients: a systematic review and meta-analysis. BMC Psychiatry 2013;13:140 »6 selvitettiin masennuslääkkeiden tehoa syöpää sairastavien potilaiden masennuksen tai masennusoireiden hoidossa lumeeseen verrattuna. Katsaus sisältää yhdeksän RCT-tutkimusta (yhteensä 563 potilasta).

Meta-analyysissa todettiin masennuslääkehoidon olevan lumetta tehokkaampaa edellä mainittujen oireiden hoidossa (efektikoko 1,56, 95 % luottamusväli 1,07–2,28, p=0,021). Tutkimusryhmien välillä ei ollut eroja keskeyttäneiden määrissä. Tutkijoiden mielestä masennuslääkkeet voivat olla tehokkaita syöpää sairastavien potilaiden masennuksen ja masennusoireiden hoidossa, mutta tutkimusten pienen koon ja heterogeenisyyden vuoksi ei vielä yleisiä suosituksia voida antaa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Depressio 1

Kommentit

Katsauksen «Thombs BD, de Jonge P, Coyne JC ym. Depression screening and patient outcomes in cardiovascular care: a systematic review. JAMA 2008;300:2161-71 »2 mukaan lääkehoidon hyöty oli merkitsevä, mutta vaatimaton. Katsauksessa mukana olevien tutkimusten potilaiden depressio oli alun perin lievempää tasoa kuin masennuslääketutkimuksissa yleensä. Lievempään depressioon liittyvä lääkevaste on yleensäkin huonompi kuin vaikeaan depressioon liittyvä.

Kirjallisuutta

  1. Rayner L, Price A, Evans A ym. Antidepressants for depression in physically ill people. Cochrane Database Syst Rev 2010;3:CD007503 «PMID: 20238354»PubMed
  2. Thombs BD, de Jonge P, Coyne JC ym. Depression screening and patient outcomes in cardiovascular care: a systematic review. JAMA 2008;300:2161-71 «PMID: 19001627»PubMed
  3. Hackett ML, Anderson CS, House A ym. Interventions for treating depression after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD003437 «PMID: 18843644»PubMed
  4. Shabnam GN, Th C, Kho D ym. Therapies for depression in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2003;3:CD003465 «PMID: 12917968»PubMed
  5. Mead GE, Hsieh CF, Lee R ym. Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) for stroke recovery. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD009286 «PMID: 23152272»PubMed
  6. Laoutidis ZG, Mathiak K. Antidepressants in the treatment of depression/depressive symptoms in cancer patients: a systematic review and meta-analysis. BMC Psychiatry 2013;13:140 «PMID: 23679841»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Depressio
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko