Vuoden 2013 Cochrane-katsaukseen «Struik FM, Lacasse Y, Goldstein R ym. Nocturnal no...»1 kelpuutettiin 7 tutkimusta, joissa oli yhteensä 245 potilasta. 5 tutkimuksista vertasi yönaikaista noninvasiivista ventilaatiota standardihoitoon (Casanova 2000; Clini 2002; McEvoy 2009; Meecham Jones 1995; Strumpf 1991) ja 2 tutkimusta (Gay 1996; Sin 2007) lumehoitoon (CPAP-paineella 2–4 cmH2O). Noninvasiivinen ventilaatio toteutettiin joko nenä- tai kasvomaskilla, vähintään 5 tuntia yössä vähintään 3 kuukauden ajan. Molemmat ryhmät saivat myös standardihoitoa, joka koostui happihoidosta, bronkodilaattoreista, teofylliinistä ja kortikosteroidista.
Tutkimustulosten mukaan kaasujenvaihto, rasituksensietokyky (mitattuna 6 minuutin kävelytestillä), elämänlaatu, sisäänhengityslihasten voimaa mittaava PImax tai unen tehokkuus eivät parantuneet yönaikaisella noninvasiivisella ventilaatiolla stabiilissa tilanteessa hyperkapnisilla keuhkoahtaumapotilailla. Myöskään kahdessa 12 kuukauden tutkimuksessa eivät verikaasut, elämänlaatu tai keuhkofunktio parantuneet.
McEvoyn vuonna 2009 julkaistussa tutkimuksessa «McEvoy RD, Pierce RJ, Hillman D ym. Nocturnal non-...»3selvitettiin yönaikaisen noninvasiivisen ventilaation hyötyä kroonisessa hengitysvajauksessa keuhkoahtaumatautipotilailla, joilla oli happihoito. Kyseessä oli australialainen kontrolloitu ja satunnaistettu monikeskustutkimus, jossa verrattiin LTOT eli happihoitoa (n = 72) ja LTOT:a yhdistettynä yönaikaiseen noninvasiiviseen kaksoispaineventilaatioon (NIV-ryhmä) (n = 72) keuhkoahtaumatautipotilailla, joilla oli tupakoinnista johtuva vaikea stabiili keuhkoahtaumatauti (FEV1 < 1,5 l, < 50 % viitearvosta) ja FEV % alle 60 %. Päiväaikaisen hiilidioksidin tuli olla > 46 mmHg, happihoidon keston > 3 kuukautta ja iän alle 80 vuotta. Tutkimuksesta suljettiin pois uniapneapotilaat (apnea-hypopneaindeksi > 20) ja sairaalloisen lihavat (BMI > 40).
Ensisijaisia päätetapahtumia olivat elossaoloaika, unipolygrafialöydökset, valtimoverikaasut, spirometria ja elämänlaatu. Seuranta-aika oli keskimäärin 2,21 vuotta (0,01–5,59).
NIV-ryhmässä potilaista kuoli 40 ja LTOT-ryhmässä 46. Elossaolo piteni NIV-ryhmässä: HR 0,63; 95 % luottamusväli 0,40–0,99, p = 0,045. Sekuntikapasiteetissa ja valtimoveren hiilidioksidiosapaineessa ei ollut eroa 6 ja 12 kuukauden kohdalla. Sekä yleinen että henkinen koettu terveydentila heikkenivät NIV-ryhmässä.
Tulosten mukaan NIV paransi unen laatua, vähensi unenaikaista hyperkapniaa (tCO2 alussa 16,5 mmHg (14,7–18,3) ja hoidon jälkeen 12,6 mmHg (10,9–14,3), p < 0,05. Hoitokomplianssi oli hyvä, 4,5 (3,2) tuntia yössä.
Yhteenveto: NIV pidensi elossaoloaikaa happihoidossa olevilla hyperkapnisilla keuhkoahtaumatautipotilailla, mutta elämänlaatu heikkeni.
Casanova ym. «Casanova C, Celli BR, Tost L ym. Long-term control...»2: Kyseessä oli kaksoissokkoutettu, satunnaistettu tutkimus, jossa 44 vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavaa potilasta (20 potilaalla yöllinen kaksoispaineventilaatiohoito interventioryhmässä, 24 potilasta kontrolliryhmässä) sai joko kaksoispaineventilaatio- tai standardihoitoa. Tutkimuksen kesto oli 1 vuosi.
Hengenahdistus väheni NIV-ryhmässä Borg-asteikolla 6:sta 5:een (p < 0,039) 6 kuukauden kohdalla, mutta MRC-pisteissä ei havaittu muutosta. Sairaalahoidossa havaittiin 10 % lasku 3 kuukauden kohdalla (5 vs 15 % oli joutunut uudelleen sairaalaan, p < 0,05), mutta ei enää 6 ja 12 kuukauden kohdalla. Vaikutusta kuolleisuuteen ei havaittu.
Clini ym. «Clini E, Sturani C, Rossi A ym. The Italian multic...»4: Kyseessä on kaksoissokkoutettu satunnaistettu tutkimus, jossa 47 vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavaa potilasta sai kaksoispaineventilaatio- ja happihoitoa ja 39 kontrollia happihoitoa.
Tutkimuksen kesto oli 2 vuotta. Hengenahdistus väheni, elämänlaatu ei muuttunut. Sairaalahoidossa ei havaittu merkitsevää muutosta eikä kuolleisuudessa ollut eroa kontrolli- ja hoitoryhmän välillä.
Diaz O ym. vuonna 2002 julkaistussa tutkimuksessa «Díaz O, Bégin P, Torrealba B ym. Effects of noninv...»5 36 keuhkoahtaumatautipotilasta sai joko kaksoispaineventilaatiohoitoa (18) tai valeventilaatiohoitoa (18) 3 viikon ajan 5 päivänä viikossa 3 tuntia vuorokaudessa. Potilaat sairastivat vaikeaa hyperkapnista keuhkoahtaumatautia.
Kaksoispaineventilaatio vähensi hyperinflaatiota ja hyperkapniaa merkitsevästi lumehoitoon verrattuna.
2007 julkaistiin systemaattinen katsaus «Kolodziej MA, Jensen L, Rowe B ym. Systematic revi...»6 noninvasiivisesta ventilaatiosta keuhkoahtaumataudissa. Siihen sisältyvät muun muassa tutkimukset «Moore RP, Berlowitz DJ, Denehy L ym. A randomised ...»8 ja «O'Driscoll BR, Neill J, Pulakal S ym. A crossover ...»9, 4 muuta satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (RCT) ja 9 kontrolloitua cross-over-tutkimusta (non-RCT). Kaikki potilaat sairastivat vaikeaa keuhkoahtaumatautia.
Tutkimuksissa käytettiin kaksoispaineventilaattoria. Kaasujen vaihdunta, hyperinflaatio ja hengitystyö paranivat non-RCT-ryhmässä. Hengenahdistus ja elämänlaatu paranivat molemmissa tutkimusryhmissä.
Budweiserin «Budweiser S, Hitzl AP, Jörres RA ym. Impact of non...»7 tutkimuksessa seurattiin 140 vaikeaa keuhkoahtaumatautia potevaa pysyvästi hyperkapnista potilasta prospektiivisesti 2 vuoden ajan. 99 potilasta sai noninvasiivista ventilaatiota (IPAP 21 ± 4 cmH2O). 41 ei saanut NIV-hoitoa.
Hoitoon sitoutuminen oli hyvä (88,9 %), ja päivittäinen käyttötuntimäärä oli 6,4 ± 2,6 tuntia. 1 ja 2 vuoden elossaololuvut olivat 87,7 % ja 71,8 % NIV-ryhmässä ja 56,7 % ja 42 % kontrolliryhmässä. p = 0,001, HR 0,380; 95 % Iuottamusväli 0,138–0,606.