Tutkimus 1
The purpose of the study «Budenz DL, Anderson DR, Feuer WJ ym. Detection and...»1 was to compare the rates of detection of optic disc hemorrhages by clinical examination and by review of optic disc photographs at the Optic Disc Reading Center (ODRC) in the annual disc photographs of the Ocular Hypertension Treatment Study (OHTS). Both eyes of 1618 participants were examined for optic disc hemorrhages every 6 months by clinical examination, with dilated fundus examinations every 12 months, and by annual review of stereoscopic disc photographs at the ODRC. Median follow-up was 96.3 months.
Stereophotography-confirmed glaucomatous optic disc hemorrhages were detected in 128 eyes of 123 participants before the POAG end point. Twenty-one cases (16 %) were detected by both clinical examination and review of photographs, and 107 cases (84 %) were detected only by review of photographs (P<0.0001).
Tutkimus 2
Norjalaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa «Odberg T, Riise D. Early diagnosis of glaucoma. Th...»2 seurattiin 46 okulaarista hypertensiota sairastavaa potilasta 3–6 kuukauden välein 5–7,5 vuoden ajan. Potilaista otettiin stereovalokuva joka käyntikerralla ja lisäksi määritettiin vertikaalinen cup/disc-suhde sekä tehtiin piirros papillasta. Valokuvat arvioi kaksi tutkijaa tietämättä kuvien ajallista järjestystä.
Raportin mukaan näköhermon pään sanallinen kuvaus vaihteli huomattavasti, eikä piirros tai cup/disc-suhde ollut yhtä hyvä kuin valokuvista suoritettava muutosten arviointi. Arvioijat olivat glaukoomaeksperttejä.
Tutkimus 3
Amerikkalaisessa retrospektiivisessä tutkimuksessa «Coleman AL, Sommer A, Enger C ym. Interobserver an...»3 sen sijaan piirrosten sensitiviteetti ja spesifisiteetti eivät poikenneet valokuvauksesta kokeneiden silmälääkäreiden arvioimana. Tutkimukseen oli valittu 18 okulaarista hypertensiota sairastavaa potilasta ja kuusi normaalia, joiden kahta valokuvaa verrattiin toisiinsa. Seuranta-aika kuvien välillä oli keskimäärin kolme vuotta. Kuvat ja piirrokset arvioi neljä kokenutta silmälääkäriä ja kolme glaukoomaeksperttiä.
Kokeneiden silmälääkärien arviointi vaihteli suuresti (saman tutkijan arvioinnin yhteneväisyys 42–84 %) ja poikkesi huomattavasti verrattuna glaukoomaekspertteihin. Keskimääräiset kappakertoimet vaihtelivat 0,19–0,27, mikä vastaa huonoa arviointien yhteneväisyyttä.
Tutkimus 4
Ruotsalaisessa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Heijl A, Bengtsson B. Diagnosis of early glaucoma ...»4 oli 81 korkean riskin okulaarista hypertensiota sairastavaa potilasta (131 silmää), joiden silmänpaine oli ≥ 27 mmHg. Potilaat saivat 3,3 vuoden seurannan aikana joko timololi- tai lumehoitoa. Papillakuvat ja kentät otettiin kolmen kuukauden välein.
Valokuvat arvioi kolme tutkijaa kliinisesti. Arviointien yhteneväisyys oli 68 %. Kun papillakuvat arvioitiin lisäksi niin sanotun flicker-menetelmän avulla, saatiin esille myös sellaisia progressiivisia muutoksia, jotka alun perin olivat jääneet osalta kliinikoita huomaamatta. Kun kliinikoiden huomio kiinnitettiin muuttuneeseen kohtaa, etenemä tuli kuvassa "näkyväksi". Ks. myös artikkeli «Tielsch JM, Katz J, Quigley HA ym. Intraobserver a...»5.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Kommentti:
Kaikissa edellä mainituissa tutkimuksissa oli mukana vain jo aiemmin seulottua potilasmateriaalia. Kaikissa oli vain glaukooman varhaisvaiheen muutoksia.