Kohonnut silmänpaine (yli 21 mmHg) ilman papilla- tai näkökenttävaurioita todettiin Baltimoressa 7 prosentilla ei-glaukomatoottisessa väestössä «Sommer A, Tielsch JM, Katz J ym. Relationship betw...»1. Egna-Neumarktin «Bonomi L, Marchini G, Marraffa M ym. Prevalence of...»2 4 297 asukkaan aineistossa okulaarisen hypertension prevalenssi oli 2,1 % (95 % luottamusväli 1,7–2,6). Australialaisessa Blue Mountains-aineistossa «Mitchell P, Smith W, Attebo K ym. Prevalence of op...»3 okulaarisen hypertension esiintyvyys oli 3,7 % (95 % luottamusväli 3,1–4,3). Glaukoomasta poiketen iän myötä kohoavaa prevalenssia ei ollut yhtä selvästi osoitettavissa (2,8 % alle 60-vuotiailla ja 4,1 % ≥ 80-vuotiailla). Rotterdamin tuoreessa väestötutkimuksessa «Wolfs RC, Borger PH, Ramrattan RS ym. Changing vie...»4 oli okulaarisen hypertension esiintyvyys ≥ 55-vuotiaiden ryhmässä 4,0 %.
Yhdessä ensimmäisistä oftalmologisista prospektiivisista tutkimuksista «Armaly MF, Krueger DE, Maunder L ym. Biostatistica...»5 seurattiin 4 944 henkilöä viidessä keskuksessa 7–8 vuoden ajan . Tutkittavien määrä väheni 35 %:lla seurannan kuluessa. Seurannassa oli mukana okulaarihypertensiopotilaita, glaukoomapotilaiden sukulaisia ja pieni joukko normaaleja. Goldmann-kenttäpuutos kehittyi 1,7 %:lle tutkituista. Tutkimuksessa analysoidusta 26 prognostisesta tekijästä tärkein etenemistä ennustava tekijä oli potilaan ikä. Myös silmänpaineen ja cup/disc-suhteen alkuarvot olivat tilastollisesti merkitseviä ennustekijöitä, mutta ei niiden muutos seurannan aikana.
Viidesosalla tutkittavista oli paine yli 20 mmHg. Näiden potilaiden 5-vuotisennuste pysyä ei-glaukomatoottisena oli 93 % verrattuna niihin 98 %:iin, joiden paine oli alle 20 mmHg «Armaly MF, Krueger DE, Maunder L ym. Biostatistica...»5. Silmänpaineen yli 20 mmHg:n aiheuttama lisäriski oli 5 % (OR 2,9), mutta johtopäätösten tekoa rajoittaa tutkijoiden mukaan väärien positiivisten ja väärien negatiivisten löydösten vaikutukset tulokseen. Tutkijoiden johtopäätösten mukaan tutkimuksen keskeisin löydös oli negatiivinen eli malliin valikoituneiden tekijöiden (ikä, silmänpaine ja cup/disc -suhde) odottamattoman huono kyky ennustaa näkökenttäpuutosten syntyä seurannan aikana «Armaly MF, Krueger DE, Maunder L ym. Biostatistica...»5.
Kreikkalaisessa prospektiivisessa seurantatutkimuksessa «Georgopoulos G, Andreanos D, Liokis N ym. Risk fac...»6 seurattiin 345:ttä okulaarista hypertensiopotilasta 6–8 (keskimäärin 7,3 )vuotta, jonka kuluessa 71:lle (20,5 %) kehittyi glaukooma. Suurin riski glaukoomamuutosten syntymiselle oli potilaan ikä ja positiivinen sukuanamneesi. Silmänpainetaso ≥ 24 mmHg viittasi kohonneeseen riskiin, mutta ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,06). Tässä tutkimuksessa okulaarisen hypertension vaikutusta ei arvioitu erillään muista glaukooman vaaratekijöistä.
Paras vastaus siihen, mikä merkitys silmänpainetasolla on glaukoomamuutosten syntyyn, saadaan OHTS-tutkimuksesta (Ocular Hypertension Treatment Study) «Gordon MO, Kass MA. The Ocular Hypertension Treatm...»7, jossa oli yhteensä 1 637 potilasta, joista toinen puoli sai lääkehoitoa. Kontrolleja seurattiin ilman hoitoa.
Viiden vuoden seurannassa glaukoomamuutoksia kehittyi 10 % hoitamattomille ja 4 % hoidetuille okulaarihypertensiopotilaista «Kass MA, Heuer DK, Higginbotham EJ ym. The Ocular ...»8.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: