Takaisin

Okulaarinen hypertensio: esiintyvyys, silmänpaine ja ikä

Näytönastekatsaukset
Anneli Klemetti
3.7.2014

Näytön aste: A

Hyvin korkeapaineiset silmät hoidetaan heti, joten yleensä ne eivät ole mukana pitkäaikaisissa seurantatutkimuksissa. Vaikka silmänpainetasolla on merkitystä kenttäprogression syntymiselle myös lievemmässä okulaarihypertensiossa, seurantatutkimusten mukaan yksi tärkeimpiä ennustavia tekijöitä kenttäpuutoksen syntymiselle okulaarisessa hypertensiossa on potilaan ikä.

Kohonnut silmänpaine (yli 21 mmHg) ilman papilla- tai näkökenttävaurioita todettiin Baltimoressa 7 prosentilla ei-glaukomatoottisessa väestössä «Sommer A, Tielsch JM, Katz J ym. Relationship betw...»1. Egna-Neumarktin «Bonomi L, Marchini G, Marraffa M ym. Prevalence of...»2 4 297 asukkaan aineistossa okulaarisen hypertension prevalenssi oli 2,1 % (95 % luottamusväli 1,7–2,6). Australialaisessa Blue Mountains-aineistossa «Mitchell P, Smith W, Attebo K ym. Prevalence of op...»3 okulaarisen hypertension esiintyvyys oli 3,7 % (95 % luottamusväli 3,1–4,3). Glaukoomasta poiketen iän myötä kohoavaa prevalenssia ei ollut yhtä selvästi osoitettavissa (2,8 % alle 60-vuotiailla ja 4,1 % ≥ 80-vuotiailla). Rotterdamin tuoreessa väestötutkimuksessa «Wolfs RC, Borger PH, Ramrattan RS ym. Changing vie...»4 oli okulaarisen hypertension esiintyvyys ≥ 55-vuotiaiden ryhmässä 4,0 %.

Yhdessä ensimmäisistä oftalmologisista prospektiivisista tutkimuksista «Armaly MF, Krueger DE, Maunder L ym. Biostatistica...»5 seurattiin 4 944 henkilöä viidessä keskuksessa 7–8 vuoden ajan . Tutkittavien määrä väheni 35 %:lla seurannan kuluessa. Seurannassa oli mukana okulaarihypertensiopotilaita, glaukoomapotilaiden sukulaisia ja pieni joukko normaaleja. Goldmann-kenttäpuutos kehittyi 1,7 %:lle tutkituista. Tutkimuksessa analysoidusta 26 prognostisesta tekijästä tärkein etenemistä ennustava tekijä oli potilaan ikä. Myös silmänpaineen ja cup/disc-suhteen alkuarvot olivat tilastollisesti merkitseviä ennustekijöitä, mutta ei niiden muutos seurannan aikana.

Viidesosalla tutkittavista oli paine yli 20 mmHg. Näiden potilaiden 5-vuotisennuste pysyä ei-glaukomatoottisena oli 93 % verrattuna niihin 98 %:iin, joiden paine oli alle 20 mmHg «Armaly MF, Krueger DE, Maunder L ym. Biostatistica...»5. Silmänpaineen yli 20 mmHg:n aiheuttama lisäriski oli 5 % (OR 2,9), mutta johtopäätösten tekoa rajoittaa tutkijoiden mukaan väärien positiivisten ja väärien negatiivisten löydösten vaikutukset tulokseen. Tutkijoiden johtopäätösten mukaan tutkimuksen keskeisin löydös oli negatiivinen eli malliin valikoituneiden tekijöiden (ikä, silmänpaine ja cup/disc -suhde) odottamattoman huono kyky ennustaa näkökenttäpuutosten syntyä seurannan aikana «Armaly MF, Krueger DE, Maunder L ym. Biostatistica...»5.

Kreikkalaisessa prospektiivisessa seurantatutkimuksessa «Georgopoulos G, Andreanos D, Liokis N ym. Risk fac...»6 seurattiin 345:ttä okulaarista hypertensiopotilasta 6–8 (keskimäärin 7,3 )vuotta, jonka kuluessa 71:lle (20,5 %) kehittyi glaukooma. Suurin riski glaukoomamuutosten syntymiselle oli potilaan ikä ja positiivinen sukuanamneesi. Silmänpainetaso ≥ 24 mmHg viittasi kohonneeseen riskiin, mutta ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,06). Tässä tutkimuksessa okulaarisen hypertension vaikutusta ei arvioitu erillään muista glaukooman vaaratekijöistä.

Paras vastaus siihen, mikä merkitys silmänpainetasolla on glaukoomamuutosten syntyyn, saadaan OHTS-tutkimuksesta (Ocular Hypertension Treatment Study) «Gordon MO, Kass MA. The Ocular Hypertension Treatm...»7, jossa oli yhteensä 1 637 potilasta, joista toinen puoli sai lääkehoitoa. Kontrolleja seurattiin ilman hoitoa.

Viiden vuoden seurannassa glaukoomamuutoksia kehittyi 10 % hoitamattomille ja 4 % hoidetuille okulaarihypertensiopotilaista «Kass MA, Heuer DK, Higginbotham EJ ym. The Ocular ...»8.

Kirjallisuutta

  1. Sommer A, Tielsch JM, Katz J ym. Relationship between intraocular pressure and primary open angle glaucoma among white and black Americans. The Baltimore Eye Survey. Arch Ophthalmol 1991;109:1090-5 «PMID: 1867550»PubMed
  2. Bonomi L, Marchini G, Marraffa M ym. Prevalence of glaucoma and intraocular pressure distribution in a defined population. The Egna-Neumarkt Study. Ophthalmology 1998;105:209-15 «PMID: 9479277»PubMed
  3. Mitchell P, Smith W, Attebo K ym. Prevalence of open-angle glaucoma in Australia. The Blue Mountains Eye Study. Ophthalmology 1996;103:1661-9 «PMID: 8874440»PubMed
  4. Wolfs RC, Borger PH, Ramrattan RS ym. Changing views on open-angle glaucoma: definitions and prevalences--The Rotterdam Study. Invest Ophthalmol Vis Sci 2000;41:3309-21 «PMID: 11006219»PubMed
  5. Armaly MF, Krueger DE, Maunder L ym. Biostatistical analysis of the collaborative glaucoma study. I. Summary report of the risk factors for glaucomatous visual-field defects. Arch Ophthalmol 1980;98:2163-71 «PMID: 7447768»PubMed
  6. Georgopoulos G, Andreanos D, Liokis N ym. Risk factors in ocular hypertension. Eur J Ophthalmol 1997;7:357-63 «PMID: 9457459»PubMed
  7. Gordon MO, Kass MA. The Ocular Hypertension Treatment Study: design and baseline description of the participants. Arch Ophthalmol 1999;117:573-83 «PMID: 10326953»PubMed
  8. Kass MA, Heuer DK, Higginbotham EJ ym. The Ocular Hypertension Treatment Study: a randomized trial determines that topical ocular hypotensive medication delays or prevents the onset of primary open-angle glaucoma. Arch Ophthalmol 2002;120:701-13; discussion 829-30 «PMID: 12049574»PubMed