KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Revaskularisaation ajoitus

Näytönastekatsaukset
29.4.2014
Matti Niemelä

Näytön aste = B

Sepelvaltimotautikohtauksessa pallolaajennus pitänee tehdä välittömästi varjoainekuvauksen jälkeen ja ohitusleikkaus saman sairaalahoitojakson aikana.

TACTICS-tutkimuksessa «Cannon CP, Weintraub WS, Demopoulos LA ym. Comparison of early invasive and conservative strategies in patients with unstable coronary syndromes treated with the glycoprotein IIb/IIIa inhibitor tirofi»1verrattiin varhaista invasiivista ja konservatiivista hoitoa epästabiilia angina pectorista sairastavilla potilailla. Mikäli sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen perusteella päädyttiin pallolaajennukseen, tämä tehtiin välittömästi varjoainekuvauksen jälkeen. Mikäli varjoainekuvauksen perusteella päädyttiin ohitusleikkaukseen, se tehtiin 3,5 vuorokauden kuluessa varjoainekuvauksesta (mediaaniaika satunnaistamisesta varjoainekuvaukseen oli 22 ja ohitusleikkaukseen 89 tuntia). Ensisijaisena päätetapahtumana oli kuolema, sydäninfarkti tai uusintasairaalahoito akuutin sepelvaltimotapahtuman vuoksi 6 kuukauden seurannan aikana. Tutkimukseen otettiin 2 220 potilasta, joista 1 114 satunnaistettiin invasiiviseen ryhmään (näistä 41 %:lle tehtiin pallolaajennus, 20 %:lle ohitusleikkaus) ja 1 106 konservatiiviseen ryhmään.

Invasiiviseen hoitoryhmään kuuluvat potilaat kokivat päätetapahtuman harvemmin kuin konservatiiviseen hoitoryhmään kuuluvat potilaat (15,0 % vs 19,4 %).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

FRISC II -tutkimuksessa «Invasive compared with non-invasive treatment in unstable coronary-artery disease: FRISC II prospective randomised multicentre study. FRagmin and Fast Revascularisation during InStability in Coronary »2 verrattiin varhaista invasiivista hoitostrategiaa konservatiiviseen hoitostrategiaan epästabiilia angina pectorista sairastavilla potilailla. Kun sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen perusteella päädyttiin pallolaajennukseen, tämä tehtiin välittömästi varjoainekuvauksen jälkeen. Mikäli päädyttiin ohitusleikkaukseen, se tehtiin 3 vuorokauden kuluessa varjoainekuvauksesta. Ensisijaisena päätetapahtumana oli kuolema tai uusi sydäninfarkti 6 kuukauden seurannan aikana. Tutkimukseen otettiin 2 457 potilasta, joista 1 222 satunnaistettiin varhaiseen invasiiviseen (43 %:lle tehtiin pallolaajennus, 35 %:lle ohitusleikkaus) ja 1 235 konservatiiviseen ryhmään.

Varhaiseen invasiiviseen hoitoon satunnaistetuilla potilailla oli merkittävästi vähemmän päätetapahtumia kuin konservatiiviseen hoitoon satunnaistetuilla potilailla (9,4 % vs 12,1 %).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

RITA 3-tutkimuksessa «Fox KA, Poole-Wilson PA, Henderson RA ym. Interventional versus conservative treatment for patients with unstable angina or non-ST-elevation myocardial infarction: the British Heart Foundation RITA 3 »3 verrattiin invasiivista hoitostrategiaa konservatiiviseen hoitostrategiaan epästabiilia angina pectorista sairastavilla potilailla. Mikäli sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen perusteella päädyttiin pallolaajennukseen, se pyrittiin tekemään vuorokauden sisällä. Mediaaniaika satunnaistamisesta varjoainekuvaukseen oli 2 vuorokautta ja pallolaajennushoitoon 3 vuorokautta. Kun päädyttiin ohitusleikkaukseen, siihen pyrittiin samalla sairaalahoitojaksolla (mediaani satunnaistamisesta leikkaukseen 22 vuorokautta). Ensisijaisia päätetapahtumia olivat (1) kuolema, sydäninfarkti ja uusiutuva rintakipu neljän kuukauden seurannassa sekä (2) kuolema ja sydäninfarkti yhden vuoden seurannassa. Tutkimukseen otettiin 1 810 potilasta, joista 895 satunnaistettiin invasiiviseen (35 %:lle tehtiin pallolaajennus, 21 %:lle ohitusleikkaus) ja 915 konservatiiviseen ryhmään.

Invasiiviseen hoitoryhmään kuuluvat potilaat kokivat päätetapahtuman 1 harvemmin kuin konservatiiviseen hoitoryhmään kuuluvat potilaat (9,6 % vs 14,5 %). Erityisesti rintakivun uusiutuminen ja tarve revaskularisaatioon väheni puoleen invasiivisesti hoidetuilla verrattuna konservatiivisesti hoidettuihin. Päätetapahtuman 2 osalta invasiivisesti ja konservatiivisesti hoidettujen potilaiden välillä ei ollut merkittävää eroa (7,6 % vs 8,3 %). Sen sijaan viiden vuoden pitkäaikaisseuranta osoitti, että myös kuolleisuuden ja uusintasydäninfarktien määrä oli merkittävästi alhaisempi invasiivisesti hoidetuilla konservatiivisesti hoidettuihin verrattuna (16,6 % vs 20,0 %, p = 0,044).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

ISAR-COOL-tutkimuksessa «Neumann FJ, Kastrati A, Pogatsa-Murray G ym. Evaluation of prolonged antithrombotic pretreatment ("cooling-off" strategy) before intervention in patients with unstable coronary syndromes: a randomized»4 verrattiin pikaista invasiivista tutkimusta ja hoitoa lääkestabiloinnin jälkeen toteutettavaan invasiiviseen hoitoon. Tutkimukseen otettiin mukaan 410 potilasta, joista 203 satunnaistettiin antitromboottisen hoidon aloituksen jälkeen pikaiseen angiografiaan (≤ 6 tunnin kuluessa, mediaani 2,4 tuntia). Toiseen ryhmään satunnaistettiin 207 potilasta, joita stabiloitiin antitromboottisella lääkityksellä, ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaus suoritettiin 3–5 vuorokauden kuluttua (mediaani 86 tuntia). Revaskularisaatio pyrittiin molemmissa ryhmissä suorittamaan välittömästi angiografian jälkeen ensisijaisesti pallolaajennuksella (pallolaajennus tehtiin 65–70 %:lle, ohitusleikkaus 8 %:lle). Tutkimuksen päätetapahtumana oli kuolema ja sydäninfarkti kuukauden seuranta-aikana.

Pikaisen angiografian ryhmään kuuluneilla potilaille havaittiin tutkimuksen päätetapahtuma merkittävästi harvemmin kuin myöhempään angiografiaan satunnaistetuilla potilailla (11,6 % vs 5,9 %).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja 1

Kirjallisuutta

  1. Cannon CP, Weintraub WS, Demopoulos LA ym. Comparison of early invasive and conservative strategies in patients with unstable coronary syndromes treated with the glycoprotein IIb/IIIa inhibitor tirofiban. N Engl J Med 2001;344:1879-87 «PMID: 11419424»PubMed
  2. Invasive compared with non-invasive treatment in unstable coronary-artery disease: FRISC II prospective randomised multicentre study. FRagmin and Fast Revascularisation during InStability in Coronary artery disease Investigators. Lancet 1999;354:708-15 «PMID: 10475181»PubMed
  3. Fox KA, Poole-Wilson PA, Henderson RA ym. Interventional versus conservative treatment for patients with unstable angina or non-ST-elevation myocardial infarction: the British Heart Foundation RITA 3 randomised trial. Randomized Intervention Trial of unstable Angina. Lancet 2002;360:743-51 «PMID: 12241831»PubMed
  4. Neumann FJ, Kastrati A, Pogatsa-Murray G ym. Evaluation of prolonged antithrombotic pretreatment ("cooling-off" strategy) before intervention in patients with unstable coronary syndromes: a randomized controlled trial. JAMA 2003;290:1593-9 «PMID: 14506118»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko