Systemoituun katsaukseen «Aas RW, Tuntland H, Holte KA ym. Workplace interve...»1 löydettiin 10 RCT-tutkimusta, joista 2:ssa arvioitiin harhan mahdollisuus pieneksi. Kaikissa tutkimuksissa vähintään 50 %:lla osallistujista (yhteensä 2 745 henkilöä) oli lähtötilanteessa niskakipua, jota pyrittiin hoitamaan työhön kohdistuvilla toimenpiteillä. 8:ssa tutkittiin toimistotyöntekijöitä. Koska vain muutamat osallistujat olivat sairauslomalla, työhönpaluu oli harvoin tulosmuuttujana.
Huonolaatuisen näytön perusteella kivun esiintyvyydessä tai määrässä ei ollut merkitsevää eroa interventio- ja kontrolliryhmän välillä. Jos ero syntyi, se ei säilynyt seurannassa. 1 kohtalaisen laadukkaan tutkimuksen mukaan useammasta komponentista koostuva interventio oli merkitsevästi tehokkaampi vähentämään sairauslomia keskipitkällä (OR 0,56; 95 % luottamusväli 0,33–0,95), mutta ei lyhyellä (OR 0,83; 95 % luottamusväli 0,52–1,34) eikä pitkällä aikavälillä (OR 1,28; 95 % luottamusväli 0,73–2,26).
Kommentti: Vain pieni osa osallistujista oli sairauslomalla, joten niskakipu, johon yritettiin vaikuttaa, oli suhteellisen lievää.
Systemaattiseen katsaukseen «Driessen MT, Proper KI, van Tulder MW ym. The effe...»2kelpuutettiin 10 RCT-tutkimusta, joissa selvitettiin ergonomisten toimenpiteiden vaikutusta alaselkä- ja niskakivun ehkäisyssä tai vähentämisessä.
Korkeintaan kohtuullisen laatuisen näytön mukaan 3–4 tutkimuksen meta-analyysissä fyysiset tai organisaatioon liittyvät ergonomiset interventiot eivät tuoneet eroa niskakivun lyhyen tai pitemmän ajan esiintyvyyteen tai ilmaantuvuuteen verrattuna ryhmään, jolle ei tehty interventiota. Niskakivun voimakkuutta ei voitu tutkia meta-analyysissä. 1 kohtalaisen tasoisen tutkimuksen perusteella arveltiin työtuolin muotoilun lyhyessä seurannassa ja kyynärtuen käytön pidemmässä seurannassa vaikuttavan kivun intensiteettiin.
Kommentti: Tutkimusten alhainen määrä vaikeuttaa lopullisten johtopäätösten tekoa, mutta toisaalta osoittaa korkealaatuisten tutkimuksen puutteen ergonomisten toimenpiteiden vaikuttavuuden/vaikuttamattomuuden osoittamiseksi.
113 näyttöpäätetyötä tekevää satunnaistettiin 7 kuukautta kestäneeseen tutkimukseen «Dropkin J, Kim H, Punnett L ym. Effect of an offic...»3, jossa tutkittiin ei-dominantin käden tietokoneen käytön apuvälineiden vaikutusta niska- ja yläraajakipuun.
Tutkimuksessa ei tullut eroa interventio- ja kontrolliryhmien välille muun muassa kivun voimakkuudessa.
37 osastoa (yhteensä 2 047 työntekijää) satunnaistettiin joko osallistavaan ergonomiaan tai kontrolliryhmään tavoitteena vähentää alaselkä- ja niskakipua «Driessen MT, Proper KI, Anema JR ym. The effective...»4. Ergonomiainterventioryhmä selvitti ja priorisoi työpaikalla tarvittavat ergonomiset toimenpiteet. Ensisijaisina tulosmuuttujina oli alaselkä- ja niskakivun esiintyvyys, toissijaisena kivun voimakkuus ja kesto. Seurantatiedot saatiin 0, 3, 6, 9 ja 12 kuukauden kohdalla. Lisäksi mallinnettiin alaselkä- ja niskakivun kulku (oireista oireettomaksi ja päinvastoin).
Interventio ei osoittautunut olevan kontrollia tehokkaampi niskakivun esiintyvyyden, voimakkuuden tai keston vähentämisessä.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: