KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Ergonomisten toimenpiteiden vaikuttavuus niskakivun hoidossa

Näytönastekatsaukset
26.8.2016
Kari-Pekka Martimo

Näytön aste: D

Ergonomiset toimenpiteet saattavat olla vaikuttavia niskakivun hoidossa, mutta vakuuttavaa tutkimusnäyttöä tästä ei ole.

Systemoituun katsaukseen «Aas RW, Tuntland H, Holte KA ym. Workplace interventions for neck pain in workers. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD008160 »1 löydettiin 10 RCT-tutkimusta, joista 2:ssa arvioitiin harhan mahdollisuus pieneksi. Kaikissa tutkimuksissa vähintään 50 %:lla osallistujista (yhteensä 2 745 henkilöä) oli lähtötilanteessa niskakipua, jota pyrittiin hoitamaan työhön kohdistuvilla toimenpiteillä. 8:ssa tutkittiin toimistotyöntekijöitä. Koska vain muutamat osallistujat olivat sairauslomalla, työhönpaluu oli harvoin tulosmuuttujana.

Huonolaatuisen näytön perusteella kivun esiintyvyydessä tai määrässä ei ollut merkitsevää eroa interventio- ja kontrolliryhmän välillä. Jos ero syntyi, se ei säilynyt seurannassa. 1 kohtalaisen laadukkaan tutkimuksen mukaan useammasta komponentista koostuva interventio oli merkitsevästi tehokkaampi vähentämään sairauslomia keskipitkällä (OR 0,56; 95 % luottamusväli 0,33–0,95), mutta ei lyhyellä (OR 0,83; 95 % luottamusväli 0,52–1,34) eikä pitkällä aikavälillä (OR 1,28; 95 % luottamusväli 0,73–2,26).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Vain pieni osa osallistujista oli sairauslomalla, joten niskakipu, johon yritettiin vaikuttaa, oli suhteellisen lievää.

Systemaattiseen katsaukseen «Driessen MT, Proper KI, van Tulder MW ym. The effectiveness of physical and organisational ergonomic interventions on low back pain and neck pain: a systematic review. Occup Environ Med 2010;67:277-85»2kelpuutettiin 10 RCT-tutkimusta, joissa selvitettiin ergonomisten toimenpiteiden vaikutusta alaselkä- ja niskakivun ehkäisyssä tai vähentämisessä.

Korkeintaan kohtuullisen laatuisen näytön mukaan 3–4 tutkimuksen meta-analyysissä fyysiset tai organisaatioon liittyvät ergonomiset interventiot eivät tuoneet eroa niskakivun lyhyen tai pitemmän ajan esiintyvyyteen tai ilmaantuvuuteen verrattuna ryhmään, jolle ei tehty interventiota. Niskakivun voimakkuutta ei voitu tutkia meta-analyysissä. 1 kohtalaisen tasoisen tutkimuksen perusteella arveltiin työtuolin muotoilun lyhyessä seurannassa ja kyynärtuen käytön pidemmässä seurannassa vaikuttavan kivun intensiteettiin.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkimusten alhainen määrä vaikeuttaa lopullisten johtopäätösten tekoa, mutta toisaalta osoittaa korkealaatuisten tutkimuksen puutteen ergonomisten toimenpiteiden vaikuttavuuden/vaikuttamattomuuden osoittamiseksi.

113 näyttöpäätetyötä tekevää satunnaistettiin 7 kuukautta kestäneeseen tutkimukseen «Dropkin J, Kim H, Punnett L ym. Effect of an office ergonomic randomised controlled trial among workers with neck and upper extremity pain. Occup Environ Med 2015;72:6-14 »3, jossa tutkittiin ei-dominantin käden tietokoneen käytön apuvälineiden vaikutusta niska- ja yläraajakipuun.

Tutkimuksessa ei tullut eroa interventio- ja kontrolliryhmien välille muun muassa kivun voimakkuudessa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

37 osastoa (yhteensä 2 047 työntekijää) satunnaistettiin joko osallistavaan ergonomiaan tai kontrolliryhmään tavoitteena vähentää alaselkä- ja niskakipua «Driessen MT, Proper KI, Anema JR ym. The effectiveness of participatory ergonomics to prevent low-back and neck pain--results of a cluster randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2011»4. Ergonomiainterventioryhmä selvitti ja priorisoi työpaikalla tarvittavat ergonomiset toimenpiteet. Ensisijaisina tulosmuuttujina oli alaselkä- ja niskakivun esiintyvyys, toissijaisena kivun voimakkuus ja kesto. Seurantatiedot saatiin 0, 3, 6, 9 ja 12 kuukauden kohdalla. Lisäksi mallinnettiin alaselkä- ja niskakivun kulku (oireista oireettomaksi ja päinvastoin).

Interventio ei osoittautunut olevan kontrollia tehokkaampi niskakivun esiintyvyyden, voimakkuuden tai keston vähentämisessä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Niskakipu (aikuiset) 1

Kirjallisuutta

  1. Aas RW, Tuntland H, Holte KA ym. Workplace interventions for neck pain in workers. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD008160 «PMID: 21491405»PubMed
  2. Driessen MT, Proper KI, van Tulder MW ym. The effectiveness of physical and organisational ergonomic interventions on low back pain and neck pain: a systematic review. Occup Environ Med 2010;67:277-85 «PMID: 20360197»PubMed
  3. Dropkin J, Kim H, Punnett L ym. Effect of an office ergonomic randomised controlled trial among workers with neck and upper extremity pain. Occup Environ Med 2015;72:6-14 «PMID: 25227570»PubMed
  4. Driessen MT, Proper KI, Anema JR ym. The effectiveness of participatory ergonomics to prevent low-back and neck pain--results of a cluster randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2011;37:383-93 «PMID: 21499671»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Niskakipu (aikuiset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko