KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Tupakansavu äkillisen välikorvatulehduksen riskitekijänä

Näytönastekatsaukset
16.12.2009
Marjo Renko

Näytön aste: A

Altistuminen tupakansavulle on äkillisen välikorvatulehduksen riskitekijä.

Lapsen altistuminen tupakansavulle on todettu selkeäksi akuutin otiitin riskitekijäksi useassa tutkimuksessa «Ståhlberg MR, Ruuskanen O, Virolainen E. Risk factors for recurrent otitis media. Pediatr Infect Dis 1986;5:30-2 »1, «Pukander J, Luotonen J, Timonen M ym. Risk factors affecting the occurrence of acute otitis media among 2-3-year-old urban children. Acta Otolaryngol 1985;100:260-5 »2, «Owen MJ, Baldwin CD, Swank PR ym. Relation of infant feeding practices, cigarette smoke exposure, and group child care to the onset and duration of otitis media with effusion in the first two years of»3, «Stenstrom R, Bernard PA, Ben-Simhon H. Exposure to environmental tobacco smoke as a risk factor for recurrent acute otitis media in children under the age of five years. Int J Pediatr Otorhinolaryngol»4 kun taas toisissa tutkimuksissa yhteyttä ei ole todettu tai se on ollut hyvin pieni «Alho OP, Koivu M, Sorri M ym. Risk factors for recurrent acute otitis media and respiratory infection in infancy. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1990;19:151-61 »5, «Teele DW, Klein JO, Rosner B. Epidemiology of otitis media during the first seven years of life in children in greater Boston: a prospective, cohort study. J Infect Dis 1989;160:83-94 »6, «Sipilä M, Karma P, Pukander J ym. The Bayesian approach to the evaluation of risk factors in acute and recurrent acute otitis media. Acta Otolaryngol 1988;106:94-101 »7, «Kero P, Piekkala P. Factors affecting the occurrence of acute otitis media during the first year of life. Acta Paediatr Scand 1987;76:618-23 »8. Yksi mahdollinen selitys näille negatiivisille tutkimustuloksille on se, että yleensä riskitekijätutkimuksissa vanhempien tupakointitiedot perustuvat heidän omaan ilmoitukseensa, ja koska tupakoinnin aiheuttamat haitat ovat hyvin tunnettuja, tiedot vanhempien tupakoinnista voivat olla osittain kaunisteltuja.

Uharin ym. meta-analyysityössä «Uhari M, Mäntysaari K, Niemelä M. A meta-analytic review of the risk factors for acute otitis media. Clin Infect Dis 1996;22:1079-83 »9 (1996) haettiin vuosina 1966–1994 julkaistut työt hakusanoilla “children”, “risk”, “acute otitis media” ja “recurrent acute otitis media”. Analysoiduista 61 artikkelista 22 hyväksyttiin metodologisen arvion jälkeen meta-analyysiin. Vanhempien tupakointia välikorvatulehduksen riskitekijänä oli käsitelty kolmessa työssä, joissa oli yhteensä 1 784 lasta- Tupakansavulle altistuminen todettiin merkittäväksi akuutin otiitin vaaratekijäksi (riskisuhde 1.66, 95 % CI 1.33 – 2.06).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Etzel ym. «Etzel RA, Pattishall EN, Haley NJ ym. Passive smoking and middle ear effusion among children in day care. Pediatrics 1992;90:228-32 »10 (1992) pyrkivät välttämään vanhempien omasta ilmoituksesta johtuvaa mahdollista harhaa määrittämällä 132 päiväkotilapsen seerumin kotiniinipitoisuudet ja suhteuttamalla ne lasten sairastamiin otiitteihin. Tupakansavulle altistuneilla lapsilla (kotiniinipitoisuus > 2.5 ng/ml) oli 38 % enemmän otiittiepisodeja kuin muilla lapsilla (95 % CI erolle 21 – 56 %).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Isossa prospektiivisessa 8 556 raskaana olevan äidin seurantatutkimuksessa «Stathis SL, O'Callaghan DM, Williams GM ym. Maternal cigarette smoking during pregnancy is an independent predictor for symptoms of middle ear disease at five years' postdelivery. Pediatrics 1999;104:»11 (1999) tupakointitapoja ja lapsen välikorvatauteja kysyttiin lapsen ollessa 6 kuukauden ja 5 vuoden ikäinen. Äidin tupakointi raskauden aikana lisäsi lapsen välikorvatulehduksia selvästi ja tutkimuksessa havaittiin myös selvä annos-vaste-suhde (OR 1.6 – 3.3 äidin kuluttamien savukkeiden lisääntyessä). Tulos ei muuttunut muiden tunnettujen riskitekijöiden vakioinnin myötä. Raskaudenaikainen tupakointi lisäsi myös lapsen riskiä joutua operaatioon otiittien vuoksi ja joutua lääkäriin kuulo-ongelmien vuoksi viiden vuoden ikään mennessä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Myös Ilicalin ym tutkimuksessa «Ilicali OC, Keles N, De er K ym. Evaluation of the effect of passive smoking on otitis media in children by an objective method: urinary cotinine analysis. Laryngoscope 2001;111:163-7 »12 (2001) käytettiin objektiivista mittaria tupakoinnista mittaamalla virtsan nikotiniinipitoisuutta. Tähän tapaus-verrokki -tutkimukseen otettiin 114 3–8-vuotiasta tympanostomiaan tulevaa lasta ja heille 40 ikävakioitua kontrollia. Virtsamääritysten mukaan tympanostomiaan tulevista lapsista 73.7 % ja kontrolleista 55 % oli altistunut nikotiniinille (P=0.046). Kun virtsatutkimusten tuloksia verrattiin vanhempien ilmoitukseen tupakoinnistaan, 9 lapsella 39:stä (23 %), joiden vanhemmat eivät ilmoittaneet tupakoivansa, löytyi kotiniinia virtsasta. Niiden vanhempien lapsista, jotka ilmoittivat tupakoivansa 97/115 (84 %) löytyi kotiniinia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Sekä prenataalisen että syntymänjälkeisen tupakansavulle altistumisen vaikutusta äkillisen välikorvatulehduksen esiintymiseen tutkittiin 11 728 alle 12-vuotiaan lapsen poikkileikkaustutkimuksessa «Lieu JE, Feinstein AR. Effect of gestational and passive smoke exposure on ear infections in children. Arch Pediatr Adolesc Med 2002;156:147-54 »13 (2002) USA:ssa. Tieto korvatulehdusten esiintymisestä ja tupakoinnista kerättiin vanhempia haastattelemalla ja tupakansavulle altistuminen arvioitiin osalla lapsista (1 825) seerumin kotiniinimittauksilla. Vähintään yksi välikorvatulehdus oli ollut 69 %:lla lapsista. Tupakansavulle oli altistunut prenataalisesti 23 %, syntymän jälkeen 38 % ja molemmissa 19 %. Passiivinen tupakansavulle altistuminen ei lisännyt vähintään yhden välikorvatulehduksen esiintymistä (vakioitu riskisuhde 1.01, 95 % CI 0.95–1.06), kun taas raskauden aikainen tai yhdistetty altistuminen lisäsi sitä tilastollisesti merkitsevästi, mutta hyvin vähän (vakioitu riskisuhde 1.08, 1.01–1.14 ja 1.07, 1.00–1.14). Sen sijaan vähintään kuuden otiitin sairastaminen oli selvästi tavallisempaa niillä lapsilla, jotka olivat altistuneet tupakansavulle sekä raskauden aikana että sen jälkeen (vakioitu riskisuhde 1.44, CI 1.11–1.81)

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Hammarén-Malmi ym. «Hammarén-Malmi S, Saxen H, Tarkkanen J ym. Passive smoking after tympanostomy and risk of recurrent acute otitis media. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2007;71:1305-10 »14 tutkivat tupakansavun vaikutusta välikorvatulehduksiin 217 1–4-vuotiaalla tympanostomiaan tulevalla lapsella (2007). Lapsia seurattiin toimenpiteen jälkeen 12 kk. Korvatulehdusdiagnoosit teki lapsen oma avohoidon lääkäri, joka merkitsi ne oirepäiväkirjaan. Logistisessa regressiomallissa, jossa vakioitiin ikä, päivähoito, edellisen 12 kk otiitit ja vanhempien sosiaaliluokka, äidin tupakointi lisäsi toistuvien (4 tai enemmän) otiittien ilmaantumista 12 kk seurannassa selvästi (OR 4.15, 95 % CI 1.45–11.9). Isän tupakointi ei ollut merkitsevä riskitekijä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Välikorvatulehdus (äkillinen) 1

Kirjallisuutta

  1. Ståhlberg MR, Ruuskanen O, Virolainen E. Risk factors for recurrent otitis media. Pediatr Infect Dis 1986;5:30-2 «PMID: 3945573»PubMed
  2. Pukander J, Luotonen J, Timonen M ym. Risk factors affecting the occurrence of acute otitis media among 2-3-year-old urban children. Acta Otolaryngol 1985;100:260-5 «PMID: 4061076»PubMed
  3. Owen MJ, Baldwin CD, Swank PR ym. Relation of infant feeding practices, cigarette smoke exposure, and group child care to the onset and duration of otitis media with effusion in the first two years of life. J Pediatr 1993;123:702-11 «PMID: 8229477»PubMed
  4. Stenstrom R, Bernard PA, Ben-Simhon H. Exposure to environmental tobacco smoke as a risk factor for recurrent acute otitis media in children under the age of five years. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1993;27:127-36 «PMID: 8258480»PubMed
  5. Alho OP, Koivu M, Sorri M ym. Risk factors for recurrent acute otitis media and respiratory infection in infancy. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1990;19:151-61 «PMID: 2373599»PubMed
  6. Teele DW, Klein JO, Rosner B. Epidemiology of otitis media during the first seven years of life in children in greater Boston: a prospective, cohort study. J Infect Dis 1989;160:83-94 «PMID: 2732519»PubMed
  7. Sipilä M, Karma P, Pukander J ym. The Bayesian approach to the evaluation of risk factors in acute and recurrent acute otitis media. Acta Otolaryngol 1988;106:94-101 «PMID: 3421103»PubMed
  8. Kero P, Piekkala P. Factors affecting the occurrence of acute otitis media during the first year of life. Acta Paediatr Scand 1987;76:618-23 «PMID: 3630680»PubMed
  9. Uhari M, Mäntysaari K, Niemelä M. A meta-analytic review of the risk factors for acute otitis media. Clin Infect Dis 1996;22:1079-83 «PMID: 8783714»PubMed
  10. Etzel RA, Pattishall EN, Haley NJ ym. Passive smoking and middle ear effusion among children in day care. Pediatrics 1992;90:228-32 «PMID: 1641287»PubMed
  11. Stathis SL, O'Callaghan DM, Williams GM ym. Maternal cigarette smoking during pregnancy is an independent predictor for symptoms of middle ear disease at five years' postdelivery. Pediatrics 1999;104:e16 «PMID: 10429134»PubMed
  12. Ilicali OC, Keles N, De er K ym. Evaluation of the effect of passive smoking on otitis media in children by an objective method: urinary cotinine analysis. Laryngoscope 2001;111:163-7 «PMID: 11192887»PubMed
  13. Lieu JE, Feinstein AR. Effect of gestational and passive smoke exposure on ear infections in children. Arch Pediatr Adolesc Med 2002;156:147-54 «PMID: 11814376»PubMed
  14. Hammarén-Malmi S, Saxen H, Tarkkanen J ym. Passive smoking after tympanostomy and risk of recurrent acute otitis media. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2007;71:1305-10 «PMID: 17582514»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Välikorvatulehdus (äkillinen)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko