KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Sulfasalatsiinin nivelvaurioita estävä vaikutus

Näytönastekatsaukset
14.8.2009
Pekka Hannonen

Näytön aste: C

Sulfasalatsiini saattaa hidastaa nivelvaurioiden kehitystä.

Sulfasalatsiinin vaikutusta nivelsyöpymien kehittymiseen on tarkasteltu kahdessa kontrolloidussa tutkimuksessa. Hollantilaisessa tutkimuksessa «Van der Heijde DM, van Riel PL, Nuver-Zwart IH, Gribnau FW, van de Putte LB. Effects of hydroxychloroquine and sulphasalazine on progression of joint damage in rheumatoid arthritis. Lancet 1989;1:1036»1 tuoretta aktiivia nivelreumaa sairastavat potilaat satunnaistettiin sokkoutettuun hoitoon joko sulfasalatsiinilla (2 g/vrk) tai hydroksiklorokiinilla (400 mg/vrk 6 kuukautta, sitten 200 mg/vrk). Sharpin menetelmällä analysoiden sulfasalatsiinilla hoidetuille potilaille kehittyi 48 hoitoviikon aikana keskimäärin (mediaani, 95 % luottamusväli) 6.2 (1.5–14.2) uutta erosoitunutta käsi- ja jalkaniveltä, kun hydroksiklorokiinilla hoidetuille potilaille kehittyi 17 (p < 0.02). Kokonais-Sharp-yksiköissä ero oli 10.0 (3.0–26.5) (p < 0.02).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa lumekontrolloidussa satunnaistetussa tutkimuksessa «Hannonen P, Möttönen T, Hakola M, Oka M. Sulfasalazine in early rheumatoid arthritis. A 48-week double-blind, prospective, placebo-controlled study. Arthritis Rheum 1993;36:1501-9»2 vuoden hoidon jälkeen alkuaan lumeryhmään satunnaistettujen potilaiden keskimääräinen kokonais-Sharp-indeksi oli 7.1 (vaihteluväli 0–62), sulfasalatsiinilla alkujaan hoidetuilla vastaava arvo oli 3.5 (0–32). Ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan kuuden kuukauden hoidon aikana sulfasalatsiinihoidettujen potilaiden käsi- ja jalkateränivelten isotooppikartoitusindeksi laski tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin lumeryhmään kuuluneilla potilailla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Australialaiseen monikeskustutkimukseen kerättiin alle vuoden oireilleita, erosoitumattomia nivelreumapotilaita «Ebringer R, Ahern M, Thomas D ym. Sulfasalazine in early rheumatoid arthritis. The Australian multicentre Clinical Trial Group. J Rheumatol 1992;19:1672-7»3. Kaikkiaan 122 potilasta satunnaistettiin kuuden kuukauden hoitoon joko sulfasalatsiinilla (2 g/vrk; n = 62) tai lumelääkkeellä (n = 60). Heistä 17 myöhemmin poissuljettiin myöhemmin havaittujen alkuhetken niveleroosioiden (n = 10), yli 12 kuukauden oireilun (n = 3), systeemisen steroidihoidon (n = 3) tai lääkehoidon väliaikaisen keskeytyksen (n = 1) takia. Yhteensä 23 sulfasalatsiini- ja 17 lumelääkehoidossa ollutta potilasta keskeytti lääkityksen ennenaikaisesti. Lasko (p = 0.004), Ritchien nivelarkuusindeksi (p = 0.025) ja yhdistetty arkojen ja turvonneiden nivelten lukumäärä (p = 0.030) laskivat hoidon aikana sulfasalatsiinilääkitystä saaneilla lumepotilaita tilastollisesti merkitsevästi enemmän.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kotimaiseen tutkimukseen satunnaistettiin 80 keskisuomalaista, alle vuoden oireillutta nivelreumapotilasta (40 sulfasalatsiini- (2 g/vrk) ja 40 lumeryhmään), joista kahta sulfasalatsiinipotilasta ei sisällytetty analyysiin tutkimussuunnitelmasta poikkeamisen takia «Hannonen P, Möttönen T, Hakola M, Oka M. Sulfasalazine in early rheumatoid arthritis. A 48-week double-blind, prospective, placebo-controlled study. Arthritis Rheum 1993;36:1501-9»2. 11 lume- ja 18 sulfasalatsiinipotilasta käytti lääkitystä suunnitellut 48 viikkoa ja 14 sulfasalatsiini- ja 28 lumepotilaalla lääkitys tehottomuuden takia vaihdettiin tutkimuksen aikana pistokullaksi. Lisäksi pistoskultalääkitys vaihdettiin 5 sulfasalatsiinipotilaalle haittavaikutusten takia. Turvonneiden nivelten lukumäärä, Ritchien indeksi, potilaan oma arvio sairauden aktiivisuudesta, kipu ja puristusvoima paranivat sulfasalatsiinipotilailla lumepotilaita tilastollisesti merkitsevästi enemmän. Sen sijaan lääkärin kokonaisarviossa ja aamujäykkyydessä tutkimusryhmien välille ei saatu tilastollisesti merkitsevää eroa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimuksessa satunnaistettiin 90 aktiivista nivelreumaa (sairauden kesto vaihteli 1–35 vuotta) sairastavaa potilasta hoitoon sulfasalatsiinilla (n = 30; 3 g/vrk), pistoskullalla (n = 30) tai lumelääkkeellä (n = 30) «Pullar T, Hunter JA, Capell HA. Sulphasalazine in rheumatoid arthritis: a double blind comparison of sulphasalazine with placebo and sodium aurothiomalate. Br Med J 1983;287:1102-4»4. Sulfasalatsiinin ja lumelääkityksen suhteen tutkimus oli kaksoissokkoutettu. Kuuden kuukauden hoidon jälkeen 18 sulfasalatsiini- ja 14 lumepotilasta käytti edelleen alkujaan määrättyä lääkitystä. Hoitojakson aikana sulfasalatsiinipotilaiden lasko (p < 0.005), Ritchien nivelindeksi (p < 0.001), puristusvoima (p < 0.005) ja taudin kliininen aktiivisuus (sovellettu Mallya indeksi; p = 0.005) paranivat tilastollisesti merkitsevästi. Sen sijaan lumepotilailla muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kaksoisokkeutettuun 37 viikon monikeskustutkimukseen satunnaistettiin yhteensä 186, keskimäärin 5 vuotta sairastanutta potilasta saamaan hoitoa lumeella (n = 51), sulfasalatsiinilla (n = 69;2 g/vrk) tai pistoskullalla (n = 66) «Williams HJ, Ward JR, Dahl Sl ym. A controlled trial comparing sulfasalazine, gold sodium thiomalate, and placebo in rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 1988;31:702-13»5. Näistä 32, 47 ja 30 potilasta sai suunniteltua hoitoa koko tutkimusjakson ajan. Remission saavutti ainoastaan 1 potilas sulfasalatsiiniryhmässä ja 1 potilas, jota hoidettiin lumelääkkeellä. ITT-analyysissä nivelten kivun ja arkuuden määrä vähintään 50 %:lla parani 57 % sulfasalatsiinipotilaista, 33 % kultahoidossa olevista ja 39 % lumepotilaista (sulfasalatsiini vs kulta p = 0.011; sulfasalatsiini vs lume p = 0.0191; kulta vs lume NS). Vähintään 50 % lasku turvonneiden nivelten märässä todettiin 48 % sulfasalatsiinipotilaista, 30 % kultapotilaista ja 35 % lumepotilaista. Myöskin sekä lääkärin että potilaan kokonaisarvio hoidon vaikuttavuudesta suosi sulfasalatsiiniryhmän potilaita. Näissä analyyseissä erot ryhmien välillä eivät saavuttaneet tilastollista merkitsevyyttä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Van der Heijde DM, van Riel PL, Nuver-Zwart IH, Gribnau FW, van de Putte LB. Effects of hydroxychloroquine and sulphasalazine on progression of joint damage in rheumatoid arthritis. Lancet 1989;1:1036-8
  2. Hannonen P, Möttönen T, Hakola M, Oka M. Sulfasalazine in early rheumatoid arthritis. A 48-week double-blind, prospective, placebo-controlled study. Arthritis Rheum 1993;36:1501-9
  3. Ebringer R, Ahern M, Thomas D ym. Sulfasalazine in early rheumatoid arthritis. The Australian multicentre Clinical Trial Group. J Rheumatol 1992;19:1672-7
  4. Pullar T, Hunter JA, Capell HA. Sulphasalazine in rheumatoid arthritis: a double blind comparison of sulphasalazine with placebo and sodium aurothiomalate. Br Med J 1983;287:1102-4
  5. Williams HJ, Ward JR, Dahl Sl ym. A controlled trial comparing sulfasalazine, gold sodium thiomalate, and placebo in rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 1988;31:702-13
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko