KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Sosiaalisten taitojen harjoittelu

Näytönastekatsaukset
21.1.2013
Jorma Oksanen

Näytön aste = A

Sosiaalisten taitojen harjoittelu parantaa skitsofreniapotilaiden sosiaalisia taitoja ja sosiaalista toimintakykyä.

Katsaukseen «Huxley NA, Rendall M, Sederer L. Psychosocial treatments in schizophrenia: a review of the past 20 years. J Nerv Ment Dis 2000;188:187-201 »1 etsittiin useista eri tietokannoista vuodesta 1980 alkaen skitsofrenian psykososiaalisia hoitomuotoja käsitelleitä tutkimuksia. Katsaukseen löydetyistä 70 tutkimuksesta suurin osa (61) oli kontrolloituja tutkimuksia. Tutkimuksista 26 selvitteli ryhmä-, 18 perhe- ja 11 yksilöterapian vaikutuksia verrattuna tavanomaiseen hoitoon tai saman hoitomodaliteetin sisällä toisentyyppiseen hoitoon (esimerkiksi supportiivinen vs. psykodynaaminen ryhmäterapia). Lisäksi 4 tutkimuksessa verrattiin eri hoitomodaliteetteja toisiinsa (esimerkiksi perheterapia vs. yksilöterapia) ja 11 tutkimuksessa eri hoitomuotojen yhdistelmiä (ryhmäterapia + yksilöterapia + perheterapia). Kaikilla potilailla oli käytössään myös antipsykoottinen lääkehoito.

Ryhmäterapian vaikutuksia käsitelleiden tutkimusten joukossa todettiin perinteisen sosiaalisten taitojen harjoittelun (SST) parantaneen skitsofreniapotilaiden sosiaalisia taitoja 75 %:ssa niistä tutkimuksista, joissa sosiaalisia taitoja oli mitattu. 67 %:ssa tutkimuksista sosiaaliset taidot olivat merkittävästi kontrollipotilaita tai keskusteluryhmään osallistuneita potilaita paremmat. Puolessa psyykkisiä oireita selvittäneistä tutkimuksista (2/4) SST-ryhmän potilaiden tilanne parani kontrollipotilaita enemmän. Relapsit tai uudet sairaalajaksot eivät vähentyneet. Myöskään sosiaalinen toimintakyky ei parantunut huolimatta sosiaalisten taitojen kohenemisesta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Systemoidussa katsauksessa «Heinssen RK, Liberman RP, Kopelowicz A. Psychosocial skills training for schizophrenia: lessons from the laboratory. Schizophr Bull 2000;26:21-46 »2 oli mukana 27 kontrolloitua tutkimusta, joista osa oli satunnaistettuja. Tutkimuksissa selviteltiin sosiaalisten taitojen harjoittelun vaikutuksia oireisiin ja relapseihin; merkittäviä eroja vertailuryhmiin kuuluvien potilaiden kanssa ei todettu.

Tutkimuksissa todettiin sen sijaan, että sosiaalisten taitojen harjoittelu voi parantaa merkittävästi skitsofreniaa sairastavien sosiaalisia taitoja ja sosiaalista sopeutumista ja että nämä tulokset voivat olla pitkäkestoisia. Positiiviset tai negatiiviset oireet eivät ole este uusien sosiaalisten taitojen oppimiselle; myös pitkään skitsofreniaa sairastaneet potilaat voivat oppia uusia taitoja. Ns. deficit-oireyhtymästä kärsivillä sen sijaan on vaikeuksia oppia uusia behavioraalisia taitoja. Kognitiiviset, informaation prosessointiin liittyvät vaikeudet voivat hankaloittaa uusien taitojen oppimista.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Meta-analyysia «Pfammatter M, Junghan UM, Brenner HD. Efficacy of psychological therapy in schizophrenia: conclusions from meta-analyses. Schizophr Bull 2006;32 Suppl 1:S64-80 »4 varten etsittiin useista tietokannoista satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa oli selvitetty sosiaalisten taitojen vaikuttavuutta skitsofreniassa. Kriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi yhteensä 19.

Meta-analyysin perusteella todettiin sosiaalisten taitojen harjoittelulla suuri ja pitkäkestoinen vaikutus sosiaalisten taitojen hankkimiseen roolipelitesteihin osallistumisella mitattuna (yhteensä 14 hoidon jälkeistä tutkimusta, joissa 688 potilasta, vaikuttavuusluku 0,77; yhteensä 6 seurantatutkimusta, joissa 295 potilasta, vaikuttavuusluku 0,52) ja lyhytkestoinen vaikutus potilaiden assertiivisuuden jämäkkyyden lisääntymiseen (yhteensä 5 hoidon jälkeistä tutkimusta, joissa 160 potilasta, vaikuttavuusluku 0,43). Sosiaalisten taitojen harjoittelu johti myös kohtalaiseen, mutta merkittävään ja pysyvään sosiaalisen toimintakyvyn kohenemiseen (yhteensä 6 hoidon jälkeistä tutkimusta, joissa 342 potilasta, vaikuttavuusluku 0,39; yhteensä 3 seurantatutkimusta, joissa 210 potilasta, vaikuttavuusluku 0,32), vähensi jonkin verran yleistä psykopatologiaa (yhteensä 8 hoidon jälkeistä tutkimusta, joissa 349 potilasta, vaikuttavuusluku 0,23) ja myös sairaalahoitojen määrää, joskin jälkimmäisessä tulokset perustuivat vain kahteen tutkimukseen (yhteensä 2 tutkimusta, joissa 110 potilasta, vaikuttavuusluku 0,48).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimuksessa «Patterson TL, Mausbach BT, McKibbin C ym. Functional adaptation skills training (FAST): a randomized trial of a psychosocial intervention for middle-aged and older patients with chronic psychotic diso»5 240 keski-ikäistä tai vanhempaa skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista psykoosia sairastavaa henkilöä osallistui 24 viikon kestoiseen satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen, jossa verrattiin behavioraalista ryhmäinterventiota (Functional Adaptations and Skills Training, FAST; n = 124) yhtä pitkäkestoiseen tarkkaavaisuutta kontrolloivaan interventioon (Attention-control, AC; n = 116), jonka tarkoituksena oli toimintakyvyn kohentaminen.

AC-ryhmään verrattuna FAST-ryhmään kuuluvat paransivat jokapäiväisiä arkielämän taitojaan (p = 0,046) ja sosiaalisia taitojaan (p = 0,003), mutta eivät lääkehoidon hallinnan taitoja (p = 0,268). Tulokset viittaavat siihen, että keski-ikäiset ja vanhemmat psykoottisesta häiriöstä kärsivät potilaat saattavat hyötyä spesifisesti toimintakyvyn parantamiseen tähtäävään interventioon osallistumisesta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kurtzin ym. tekemässä järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Kurtz MM, Mueser KT. A meta-analysis of controlled research on social skills training for schizophrenia. J Consult Clin Psychol 2008;76:491-504 »6 on pyritty aiempia meta-analyyseja tarkempaan tulokseen ottamalla mukaan vain satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset ja rajoittumalla vain tutkimuksiin, joissa enemmistö potilaista on skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista psykoosia sairastavia. Kuntoutusohjelman kesto on otettu huomioon ja lopputulosmuuttujat on järjestetty sen mukaan, kuinka läheisessä yhteydessä ne ovat itse interventioon. Kirjallisuuskatsaukseen on otettu näillä perusteilla 22 tutkimusta, joissa on yhteensä 1 721 potilasta.

Tulokseksi on saatu kuntoutusohjelman sisällön hallinnan osalta effect size d = 1,20, suorituskykyperusteisten vuorovaikutustaitojen ja arkielämän taitojen mittareiden osalta d = 0,52, toimintakykyä yhteisössä mittaavien mittarien osalta d = 0,52 ja negatiivisten oireiden, muiden oireiden ja sairauden relapsien osalta d = 0,40, d = 0,15 ja d = 0,23.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Huxley NA, Rendall M, Sederer L. Psychosocial treatments in schizophrenia: a review of the past 20 years. J Nerv Ment Dis 2000;188:187-201 »1: Tutkimusten ja tutkimuspotilaiden vähyys sekä standardoimattomat arviointimenetelmät saattoivat vaikuttaa positiivisten löydösten vähäisyyteen. Kahdeksassa katsauksen ryhmäterapian vaikutuksia käsitelleistä tutkimuksista selviteltiin UCLA:n Social and Independent Living Skills (SILS) sosiaalisten taitojen harjoittelu modulien vaikutusta. Näistä kaikissa 4 kontrolloidussa tutkimuksessa potilaiden sosiaaliset taidot paranivat kontrollipotilaiden taitoja enemmän. Myös sosiaalinen toimintakyky parani hoidon jälkeenkin. SILS-modulien avulla opittujen taitojen todettiin olevan siirrettävissä myös potilaiden normaaliin elinympäristöön toisin kuin perinteisen SST:n avulla opittujen sosiaalisten taitojen. SILS-moduleilla ei todettu olleen tutkimuspotilaiden oireisiin tai relapseihin kontrolliryhmän potilaita parempaa vaikutusta.

«Pilling S, Bebbington P, Kuipers E ym. Psychological treatments in schizophrenia: II. Meta-analyses of randomized controlled trials of social skills training and cognitive remediation. Psychol Med 200»3: Pillingin ym. meta-analyysin etuna oli se, että aikaisemmista katsauksista poiketen siihen otettiin mukaan vain satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia ja potilaita, joilla oli jokin skitsofreniaspektrin häiriö. Meta-analyysin kielteiset johtopäätökset koskien sosiaalisten taitojen harjoittelun vaikuttavuutta psykososiaaliseen toimintakykyyn ovat ristiriidassa aikaisempien tutkimusten johtopäätösten kanssa. Johtopäätökset perustuvat vähäiseen määrään tutkimuksia (2 RCT:ta, joista toisessa todettiin positiivinen vaikutus sosiaaliseen sopeutumiseen) «Mueser KT, Penn DL. Meta-analysis examining the effects of social skills training on schizophrenia. Psychol Med 2004;34:1365-7 »7. Luotettavien johtopäätösten pohjaksi tarvitaan lisää satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia.

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Skitsofrenia 1

Kirjallisuutta

  1. Huxley NA, Rendall M, Sederer L. Psychosocial treatments in schizophrenia: a review of the past 20 years. J Nerv Ment Dis 2000;188:187-201 «PMID: 10789995»PubMed
  2. Heinssen RK, Liberman RP, Kopelowicz A. Psychosocial skills training for schizophrenia: lessons from the laboratory. Schizophr Bull 2000;26:21-46 «PMID: 10755668»PubMed
  3. Pilling S, Bebbington P, Kuipers E ym. Psychological treatments in schizophrenia: II. Meta-analyses of randomized controlled trials of social skills training and cognitive remediation. Psychol Med 2002;32:783-91 «PMID: 12171373»PubMed
  4. Pfammatter M, Junghan UM, Brenner HD. Efficacy of psychological therapy in schizophrenia: conclusions from meta-analyses. Schizophr Bull 2006;32 Suppl 1:S64-80 «PMID: 16905634»PubMed
  5. Patterson TL, Mausbach BT, McKibbin C ym. Functional adaptation skills training (FAST): a randomized trial of a psychosocial intervention for middle-aged and older patients with chronic psychotic disorders. Schizophr Res 2006;86:291-9 «PMID: 16814526»PubMed
  6. Kurtz MM, Mueser KT. A meta-analysis of controlled research on social skills training for schizophrenia. J Consult Clin Psychol 2008;76:491-504 «PMID: 18540742»PubMed
  7. Mueser KT, Penn DL. Meta-analysis examining the effects of social skills training on schizophrenia. Psychol Med 2004;34:1365-7 «PMID: 15697062»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Skitsofrenia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko