Tulosta

Skitsofreniapotilaiden tuettu työllistyminen

Näytönastekatsaukset
21.1.2013
Jorma Oksanen

Näytön aste: A

Tuettu työllistyminen (”sijoita ja kuntouta”) parantaa työharjoittelua paremmin skitsofreniapotilaiden työllistymistä ja selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla.

Campbellin ym. järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Campbell K, Bond GR, Drake RE. Who benefits from supported employment: a meta-analytic study. Schizophr Bull 2011;37:370-80 »1 selvitettiin tuetun työllistämisen ja työharjoittelun vaikuttavuuseroa potilaiden työhistorian, sosiodemografisten erojen ja kliinisten muuttujien suhteen erilaisissa alaryhmissä. Katsaukseen oli valittu neljä satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (N = 614, sekä kontrolli- että interventioryhmissä oli kaikkiaan 307 potilasta), joissa käytettiin samanlaisia menetelmiä. Potilaat oli ryhmitelty vertailukelpoisesti.

Tulokset puoltavat vahvasti tuetun työllistämisen paremmuutta asteittaiseen työharjoitteluun verrattuna; efektikoot olivat 0,96 työpaikan hankkimisen suhteen, 0,79 työskenneltyjen viikkojen ja 0,74 työpaikan säilyttämisen suhteen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Cookin ym. satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa «Cook JA, Blyler CR, McFarlane WR ym. Effectiveness of supported employment for individuals with schizophrenia: results of a multi-site randomized trial. Clin Schizophr Relat Psych 2008;2:37-46»2 (N = 1 273 avohoitopotilasta, joista 51 %:lla oli diagnoosina skitsofrenia tai skitsoaffektiivinen psykoosi) satunnaistettiin keskuksessa käytettävään tuetun työllistämisen ohjelmaan tai tavanomaiseen hoitoon, jossa oli mukana erilaisia ammatillisen kuntoutuksen toimia.

Tuetun työllistymisen ohjelmiin tulleet työllistyivät (sekä kaikki että skitsofreniaspektrin potilaat) selvästi useammin avoimilla työmarkkinoilla (OR 3,79, p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Katsaukseen «Lehman AF. Vocational rehabilitation in schizophrenia. Schizophr Bull 1995;21:645-56 »3 oli sisällytetty 24 tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 2 715 skitsofreniapotilasta. Katsauksen perusteella monilla ammatillisen kuntoutuksen malleilla on myönteinen vaikutus työhön liittyviin aktiviteetteihin, mutta tutkimukset eivät osoita, että niillä olisi merkittävää vaikutusta skitsofreniapotilaiden selviytymiseen avoimilla työmarkkinoilla. Avoimilla työmarkkinoilla selviytymisen suhteen sellainen ammatillinen kuntoutus, johon sisältyy yksilöllistä tuettua työllistämistä, vaikuttaa lupaavammalta kuin siirtymävaiheen työ tai suojatyö. Ammatillisella kuntoutuksella saattaa olla positiivista vaikutusta potilaiden lääkehoitomyöntyvyyteen sekä oireiden ja relapsien vähenemiseen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Systemoidussa katsauksessa «Bond GR, Drake RE, Mueser KT ym. An update on supported employment for people with severe mental illness. Psychiatr Serv 1997;48:335-46 »4 selvitettiin tuetun työllistämisen vaikutusta vaikeasta mielenterveyden häiriöstä kärsivillä. Katsaukseen löydettiin 7 kuvailevaa tutkimusta, 3 katsausta, yksi puolikokeellinen tutkimus ja 6 kokeellista tutkimusta. Kaikissa tutkimuksissa todettiin yksilöllisestä tuetusta työllistämisestä olleen potilaiden työllistymiselle merkittävää hyötyä. Kokeellisissa tutkimuksissa 58 % tuetussa työllistämisohjelmassa olleista potilaista sai töitä avoimilta työmarkkinoilta, kun vastaava luku pääosin perinteisiä ammatillisia kuntoutuspalveluita saaneiden potilaiden vertailuryhmässä oli 21 %. Myös työllistymisajan ja ansiotason suhteen koeryhmän tulokset olivat vertailuryhmää paremmat. Korkeamman työllistämisprosentin ei todettu tuetussa työllistämisryhmässä johtaneen sellaiseen psyykkisen kuormituksen lisääntymiseen, joka olisi johtanut lisääntyneeseen sairaalahoitoon joutumiseen. Mielenterveyspalveluita tarjoavien ja ammatillista kuntoutusta tarjoavien henkilöiden yhdistyminen yhdeksi työryhmäksi ja toisaalta ennen työhön sijoitusta tapahtuvan harjoittelun välttäminen näyttäisivät tutkimusten mukaan tarjoavan parhaan toimintamallin. Lisää tutkimustietoa tarvitaan tuettujen työllistämisohjelmien käytöstä ja pitkäaikaisseurannan tuloksista.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemoidussa katsauksessa «Crowther RE, Marshall M, Bond GR ym. Helping people with severe mental illness to obtain work: systematic review. BMJ 2001;322:204-8 »5 selvitettiin tehokkainta tapaa auttaa vaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä potilaita (skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoottinen depressio) saamaan työtä avoimilta työmarkkinoilta. Katsaukseen valittiin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa verrattiin työharjoittelua (prevocational training) ja tuettua työllistymistä (supported employment) toisiinsa tai tavanomaiseen avohoitoon. Katsaukseen löydettiin 11 tutkimusta, jotka täyttivät inkluusiokriteerit. Viidessä (1 204 henkilöä) tutkimuksessa verrattiin työharjoittelua tavanomaiseen avohoitoon, yhdessä (256 henkilöä) tuettua työllistämistä tavanomaiseen avohoitoon ja viidessä (484 henkilöä) tuettua työllistämistä työharjoitteluun.

Henkilöt, jotka olivat tuetussa työllistymisohjelmassa, olivat todennäköisemmin avoimilla työmarkkinoilla töissä 4, 6, 9, 12, 15 ja 18 kuukauden seurannassa kuin ne, jotka kuuluivat työharjoitteluryhmään (esimerkiksi 34 % ja 12 % 12 kuukauden seurannassa; NNT 4,45, 95 % luottamusväli 3,37–6,59). Tuetun työllistämisen todettiin olevan tehokkaampaa kuin työharjoittelu auttamaan vaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä pysymään työssä avoimilla työmarkkinoilla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Cochrane-katsaukseen «Crowther R, Marshall M, Bond G ym. Vocational rehabilitation for people with severe mental illness. Cochrane Database Syst Rev 2001;2:CD003080 »6, «»1 otettiin mukaan 18 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa selvitettiin ammatillisen kuntoutuksen vaikutusta vaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsivien työssä selviytymiseen. Päätuloksena oli, että tuettu työllistyminen (supported employment, SE) oli merkittävästi työharjoittelua (prevocational training) tehokkaampaa vaikuttamaan tutkittujen avoimille työmarkkinoille selviytymiseen; esimerkiksi 18 kuukauden seurannassa 34 % tuetussa työllistymisohjelmassa olleista oli työllistynyt verrattuna 12 % työharjoittelussa olleisiin (RR (työttömyys) 0,76; 95 % luottamusväli 0,64–0,89, NNT 4,5). SE-ryhmässä olleet myös ansaitsivat enemmän ja he tekivät myös enemmän työtunteja kuukaudessa. Tutkimuksissa, joissa tuettua työllistymistä oli verrattu työharjoitteluun (5 RCT, n = 484), 60 % potilaista sairasti skitsofreniaa. Työharjoittelu ei ollut tavanomaista avohoitoa parempi auttamaan osallistujia työllistymisessä (5 RCT, n = 1 204). Työharjoittelun vaikuttavuudesta työllistymiseen ei ole selkeää näyttöä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Katsaukseen «Twamley EW, Jeste DV, Lehman AF. Vocational rehabilitation in schizophrenia and other psychotic disorders: a literature review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Nerv Ment Dis 2003;1»7 etsittiin eri tietokannoista satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa oli raportoitu avohoidossa toteutettuun työkuntoutukseen liittyviä tuloksia. Katsaukseen otettiin mukaan vain sellaisia tutkimuksia, joissa vähintään kolmasosalla osallistujista oli psykoottinen häiriö. Katsaukseen sisällytettiin 11 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 1 617 henkilöä. Heistä 66 %:lla oli psykoottinen häiriö. Yhdeksässä tutkimuksessa oli interventiona joko yksilöllinen työhön sijoitus ja tuki (Individual Placement and Support, IPS) tai tuettu työllistyminen (supported employment, SE), yhdessä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa interventiona oli työhön liittyvä sosiaalisten taitojen harjoittelu ja yhdessä kannustusterapia (Incentive Therapy).

Tutkimustulokset tukivat koeryhmiin kuuluneiden parempaa selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla (painotettu keskimääräinen vaikuttavuusluku 0,66). Niissä viidessä tutkimuksessa, joissa IPS/SE-ryhmään kuuluvia verrattiin perinteiseen työkuntoutukseen osallistuviin, 51 % koeryhmään kuuluvista työskenteli avoimilla työmarkkinoilla jossain vaiheessa seuranta-ajan kuluessa verrattuna 18 %:iin vertailuryhmään kuuluvista (vaikuttavuusluku 0,79). Lisää tutkimustietoa todettiin tarvittavan ennusteeseen vaikuttavista yksilöllisistä tekijöistä, jotta osattaisiin tunnistaa tekijät, joihin mahdollisesti voitaisiin vaikuttaa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimuksessa «Burns T, Catty J, Becker T ym. The effectiveness of supported employment for people with severe mental illness: a randomised controlled trial. Lancet 2007;370:1146-52 »8 satunnaistettiin kuudessa Euroopan maassa yhteensä 312 vaikeasta mielenterveyden häiriöstä kärsivää, avoimilla työmarkkinoilla työskentelyyn motivoitunutta potilasta yksilölliseen työhönsijoitus ja tuki -ryhmään (IPS, n = 156) tai perinteiseen ammatillisen kuntoutuksen ryhmään (n = 156). Potilaista 60 % oli miehiä ja 80 %:lla oli skitsofrenia tai skitsoaffektiivinen häiriö, 17 %:lla bipolaarihäiriö ja 3 %:lla jokin muu vaikea mielenterveyden häiriö. 56 % potilaista oli työskennellyt yli kuukauden edeltäneiden 5 vuoden aikana.

Kaikissa kuudessa Euroopan maassa 18 kuukauden seuranta-aikana IPS oli perinteistä kuntoutusta tehokkaampi työllistymisen tukemisessa. IPS-ryhmästä 55 % työskenteli vähintään yhden päivän ajan, kun vastaava luku perinteisessä kuntoutusryhmässä oli 28 % (ero 26,9 %, 95 % luottamusväli 16,4–37,4). IPS-ryhmässä olleet työskentelivät keskimäärin enemmän tunteja ja päiviä kuin perinteiseen kuntoutusryhmään osallistuneet (429 vs. 119 tuntia; 130 vs. 30,5 päivää). Vähintään yhden päivän ajan työskennelleistä IPS-ryhmään kuuluneet olivat keskimäärin töissä kauemmin kuin perinteiseen kuntoutusryhmään osallistuneet (214 vs. 108 päivää). Perinteiseen ammatilliseen kuntoutusryhmään ohjatut jäivät todennäköisemmin pois hoitokontaktista (45 % vs. 13 %, ero -32,1 %, 95 % luottamusväli -41,5 – -22,7) ja joutuivat sairaalahoitoon useammin (31 % vs. 20 %; ero -11,2 %, 95 % luottamusväli -21,5 – -0,90). IPS:n avulla saatiin paremmin tuloksia alueilla, joilla työttömyysaste ei ollut korkea.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Cook JA, Blyler CR, McFarlane WR ym. Effectiveness of supported employment for individuals with schizophrenia: results of a multi-site randomized trial. Clin Schizophr Relat Psych 2008;2:37-46»2: Tuettu työllistäminen näyttää tehokkaalta keinolta työllistää henkilöitä asemiin, joista he kilpailevat terveiden työnhakijoiden kanssa. Suuri osa skitsofreniapotilaista ei kuitenkaan tälläkään menetelmällä pysty työllistymään avoimille työmarkkinoille, joten tarvitaan myös muunlaisia työmahdollisuuksia. Tuettu työllistyminen on ammatillisen kuntoutuksen muoto, jossa pyritään nopeaan, yksilöllisesti suunniteltuun työpaikan etsimiseen ja tarvittavan koulutuksen ja muun tuen tarjoamiseen työpaikalla työhönvalmentajan tuen avulla ("sijoita ja valmenna" -malli). Psykiatrinen kuntoutus tapahtuu työssäkäyntiin integroituna. Tuettuun työllistymisohjelmaan valitaan potilaita, jotka ovat halukkaita työskentelemään avoimilla työmarkkinoilla.

«Bond GR, Drake RE, Mueser KT ym. An update on supported employment for people with severe mental illness. Psychiatr Serv 1997;48:335-46 »4, «Crowther RE, Marshall M, Bond GR ym. Helping people with severe mental illness to obtain work: systematic review. BMJ 2001;322:204-8 »5 ja «Crowther R, Marshall M, Bond G ym. Vocational rehabilitation for people with severe mental illness. Cochrane Database Syst Rev 2001;2:CD003080 »6: Tulosten yleistettävyydessä skitsofreniaa sairastavien joukkoon on puutteita, koska tutkimuksiin osallistui myös muista vaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä henkilöitä.

«Twamley EW, Jeste DV, Lehman AF. Vocational rehabilitation in schizophrenia and other psychotic disorders: a literature review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Nerv Ment Dis 2003;1»7: Tulosten yleistettävyydessä skitsofreniaa sairastavien joukkoon on puutteita. Tutkimuspotilaat muodostivat heterogeenisen vaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden joukon.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Skitsofrenia 1

Kirjallisuutta

  1. Campbell K, Bond GR, Drake RE. Who benefits from supported employment: a meta-analytic study. Schizophr Bull 2011;37:370-80 «PMID: 19661196»PubMed
  2. Cook JA, Blyler CR, McFarlane WR ym. Effectiveness of supported employment for individuals with schizophrenia: results of a multi-site randomized trial. Clin Schizophr Relat Psych 2008;2:37-46
  3. Lehman AF. Vocational rehabilitation in schizophrenia. Schizophr Bull 1995;21:645-56 «PMID: 8749891»PubMed
  4. Bond GR, Drake RE, Mueser KT ym. An update on supported employment for people with severe mental illness. Psychiatr Serv 1997;48:335-46 «PMID: 9057235»PubMed
  5. Crowther RE, Marshall M, Bond GR ym. Helping people with severe mental illness to obtain work: systematic review. BMJ 2001;322:204-8 «PMID: 11159616»PubMed
  6. Crowther R, Marshall M, Bond G ym. Vocational rehabilitation for people with severe mental illness. Cochrane Database Syst Rev 2001;2:CD003080 «PMID: 11406069»PubMed
  7. Twamley EW, Jeste DV, Lehman AF. Vocational rehabilitation in schizophrenia and other psychotic disorders: a literature review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Nerv Ment Dis 2003;191:515-23
  8. Burns T, Catty J, Becker T ym. The effectiveness of supported employment for people with severe mental illness: a randomised controlled trial. Lancet 2007;370:1146-52 «PMID: 17905167»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Skitsofrenia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko