KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Selkäsairauksien esiintyvyys suomalaisilla

Näytönastekatsaukset
15.5.2008
Jukkapekka Jousimaa ja Markku Heliövaara

Näytön aste = B

Pitkäaikaisten selkäkipujen esiintyvyys suomalaisilla on ilmeisesti vähentynyt 20 vuoden seuranta-aikana.

Haastattelu- ja kyselytutkimusten perusteella kolme neljästä yli 30-vuotiaasta suomalaisesta on kokenut vähintään yhden selkäkipujakson elämänsä aikana. Selkäkivulla on vahva taipumus uusiutua, sillä puolella kaikista aikuisista on ollut yli viisi selkäkipujaksoa. Viimeksi kuluneen kuukauden aikana selkäkipua on tuntenut joka kolmas aikuinen. Myös alaraajaan säteilevä selkäkipu eli iskiaskipu on yleinen oire: sitä on tuntenut joskus lähes 40 % aikuisista «Heliövaara M, Mäkelä M, Sievers K, Melkas T, Aromaa A, Knekt P, Impivaara O, Aho K, Isomäki H. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Suomessa. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL:35, 1993»1, «Riihimäki H, Heliövaara M ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien työryhmä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Kirjassa: Aromaa A, Koskinen S, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000-tutkimu»2.

Haastattelu- ja kyselytutkimusten mukaan selkäkipu on viime aikoina harvinaistunut hitaasti työikäisillä suomalaisilla «Leino PI, Berg MA, Puska P. Is back pain increasing? Results from national surveys in Finland during 1978/9-1992. Scand J Rheumatol 1994;23:269-76»3, «Manninen P, Riihimäki H, Heliövaara M. Has musculoskeletal pain become less prevalent? Scand J Rheumatol 1996;25:37-41»4, «Heistaro S, Vartiainen E, Heliövaara M, Puska P. Trends of back pain in eastern Finland, 1972-1992, in relation to socioeconomic status and behavioral risk factors. Am J Epidemiol 1998;148:671-82»5, mutta iäkkäämmässä väestössä se on jopa yleistynyt «Riihimäki H, Heliövaara M ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien työryhmä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Kirjassa: Aromaa A, Koskinen S, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000-tutkimu»2.

Lääkärin kliinisessä tutkimuksessa diagnosoima pitkäaikainen selkäoireyhtymä on vähentynyt 20 vuoden kuluessa molemmilla sukupuolilla. Mini-Suomi-tutkimuksessa (1978–80) selkäoireyhtymä oli todettu 18 %:lla miehistä ja 16 %:lla naisista «Heliövaara M, Mäkelä M, Sievers K, Melkas T, Aromaa A, Knekt P, Impivaara O, Aho K, Isomäki H. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Suomessa. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL:35, 1993»1. Terveys 2000-tutkimuksessa (2000–2001) pitkäaikaisen selkäoireyhtymän esiintyvyys oli enää 10 % miehillä ja 11 % naisilla «Riihimäki H, Heliövaara M ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien työryhmä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Kirjassa: Aromaa A, Koskinen S, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000-tutkimu»2. Oireyhtymien toteaminen perustui kummankin edustavan väestönäytteen tutkimuksessa anamneesiin ja kliiniseen statukseen samoin kriteerein.

Sekä selkäkivun että pitkäaikaisen selkäoireyhtymän yleisyyden kehityksessä on todettavissa sukupolvivaikutus: työikäisten suomalaisten selän terveys on parantunut huomattavasti, mutta kehitys ei näy vanhimmissa ikäryhmissä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Heliövaara M, Mäkelä M, Sievers K, Melkas T, Aromaa A, Knekt P, Impivaara O, Aho K, Isomäki H. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Suomessa. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL:35, 1993
  2. Riihimäki H, Heliövaara M ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien työryhmä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Kirjassa: Aromaa A, Koskinen S, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000-tutkimuksen perustulokset. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002: 47-50. T2000
  3. Leino PI, Berg MA, Puska P. Is back pain increasing? Results from national surveys in Finland during 1978/9-1992. Scand J Rheumatol 1994;23:269-76
  4. Manninen P, Riihimäki H, Heliövaara M. Has musculoskeletal pain become less prevalent? Scand J Rheumatol 1996;25:37-41
  5. Heistaro S, Vartiainen E, Heliövaara M, Puska P. Trends of back pain in eastern Finland, 1972-1992, in relation to socioeconomic status and behavioral risk factors. Am J Epidemiol 1998;148:671-82
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko