KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Postpsykoottisen masennuksen lääkehoito

Näytönastekatsaukset
21.1.2013
Hannu Koponen

Näytön aste = C

Serotoniiniselektiiviset masennuslääkkeet ja mirtatsapiini saattavat olla suositeltavampia kuin trisykliset mielialalääkkeet postpsykoottisen masennuksen hoidossa.

Skitsofreenista psykoosia seurannutta masennusta koskevassa turkkilaisessa satunnaistetussa viisi viikkoa kestäneessä kaksoissokkotutkimuksessa «Kirli S, Caliskan M. A comparative study of sertraline versus imipramine in postpsychotic depressive disorder of schizophrenia. Schizophr Res 1998;33:103-11 »1 sertraliinin ja imipramiinin tehoa verrattiin 40 potilaan aineistossa. Tutkimusta edelsi 10 päivän lumehoitojakso. Potilaita, joiden masennuspisteet paranivat yli 50 % lumejakson aikana, ei otettu mukaan tutkimukseen. Sertraliinin annos oli 50 mg/vrk ja imipramiinin annos 150 mg/vrk. Potilaiden psykoosilääkitys oli ollut muuttumaton ennen tutkimukseen tuloa keskimäärin kahden vuoden ajan ja jatkui ennallaan tutkimuksen aikana. Hoitotulos mitattiin Hamiltonin masennusasteikolla, jossa 50 % vähentymä asteikkopisteissä on merkittävä hoitovaste.

Molemmissa ryhmissä masennus lievittyi tehokkaasti (masennuspisteet putosivat viiden viikon aikana keskimäärin noin 75 % lähtötilanteen pistemäärästä). Lääkkeet olivat yhtä tehokkaita, mutta sertraliinia saaneiden potilaiden masennus lieveni nopeammin, heillä oli vähemmän lääkkeen aiheuttamia haittavaikutuksia ja psykoosin uusiutuminen oli harvinaisempaa kuin imipramiinia saaneilla. Imipramiiniryhmässä kahdella potilaalla psykoottisuus lisääntyi, kun vastaavaa ei tapahtunut yhdellekään sertraliiniryhmän potilaalle. Tutkimuksen aikana tavallisimmat haittavaikutukset sertraliiniryhmässä olivat pahoinvointi, väsymys ja viivästynyt ejakulaatio. Imipramiiniryhmässä tavallisimmat haittaoireet olivat suun kuivuminen, ummetus ja väsymys. Tutkimuksen keskeyttäneiden määrää ei ilmoitettu kyseisessä julkaisussa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

41 potilasta käsittäneessä tutkimuksessa «Joffe G, Terevnikov V, Joffe M ym. Add-on mirtazapine enhances antipsychotic effect of first generation antipsychotics in schizophrenia: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. Schizophr»2, «Terevnikov V, Stenberg JH, Tiihonen J ym. Add-on mirtazapine improves depressive symptoms in schizophrenia: a double-blind randomized placebo-controlled study with an open-label extension phase. Hum P»3 vertailtiin mirtatsapiinia ja lumetta tavanomaisia psykoosilääkkeitä käyttävien, sairaalassa tai avohoidossa olleiden skitsofreniapotilaiden riittämättömän hoitovasteen parantajina. Potilaiden vointi oli ollut vakaa vähintään kuuden viikon ajan ennen tutkimukseen mukaantuloa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään mirtatsapiinin vaikutusta ensimmäisen polven psykoosilääkkeillä hoidettujen skitsofreniapotilaiden depressio-oireisiin.

Tutkimuksen 6 viikkoa kestäneen kaksoissokkoutetun vaiheen aikana mirtatsapiini (annos 30 mg/vrk) lievitti PANSS- ja Calgaryn masennusasteikolla mitattuja oireita merkittävästi lumetta enemmän. Tilan korjautuminen jatkui edelleen 6 viikkoa kestäneen avoimen jatko-osan aikana. Calgaryn masennusasteikolla arvioituna oireet lievittyivät kaksoissokkoutetun tutkimusvaiheen aikana mirtatsapiiniryhmässä 52 % (lumeryhmässä 19,6 %) ja koko tutkimuksen aikana 60,4 %. PANSS-asteikolla arvioituna potilaiden pisteet alenivat kaksoissokkoutetun vaiheen aikana mirtatsapiiniryhmässä13,30 (SD 11,31) ja lumeryhmässä 3,21 (SD 8,03). Tutkimuksen kaksoissokkoutetun vaiheen aikana tutkimuksen keskeytti yksi potilas ja tutkimuksen avoimen jatko-osan aikana yhteensä kolme potilasta; kaksi potilasta haittaoireiden (väsymys, agitaatio ja ahdistuneisuuden lisääntyminen) ja yksi tutkimussuunnitelmasta poikkeamisen vuoksi

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Skitsofrenia 1

Kirjallisuutta

  1. Kirli S, Caliskan M. A comparative study of sertraline versus imipramine in postpsychotic depressive disorder of schizophrenia. Schizophr Res 1998;33:103-11 «PMID: 9783350»PubMed
  2. Joffe G, Terevnikov V, Joffe M ym. Add-on mirtazapine enhances antipsychotic effect of first generation antipsychotics in schizophrenia: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. Schizophr Res 2009;108:245-51 «PMID: 19144501»PubMed
  3. Terevnikov V, Stenberg JH, Tiihonen J ym. Add-on mirtazapine improves depressive symptoms in schizophrenia: a double-blind randomized placebo-controlled study with an open-label extension phase. Hum Psychopharmacol 2011;26:188-93 «PMID: 21469215»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Skitsofrenia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko