Tutkimuksessa «Chartrand LJ, Russo PA, Duhaime AG ym. Wheat starc...»1 selvitettiin pienten gliadiinimäärien vaikutusta keliaakikon oireisiin. 17 keliaakikkoa aloitti gluteenittoman vehnätärkkelyksen käytön, 14 vertailuryhmän keliaakikkoa jatkoi tätä dieettiä. Kyseessä oli avoin, satunnaistamaton tutkimus.

11 potilasta sai oireita siirryttyään vehnätärkkelystä sisältävään dieettiin. Sen sijaan endomysium- ja gliadiinivasta-ainetasoissa ei tapahtunut muutosta. Kummassakaan ryhmässä ei todettu biokemiallisissa mittauksissa malabsorption merkkejä.

Tulosten mukaan vehnätärkkelys saattaa aiheuttaa oireita, eivätkä tutkijat suosittele sen käyttöä.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
• Kommentti: Kyseessä oli avoin tutkimusasetelma, ei satunnaistamista. Tutkijoiden ja tutkittavien oma asenne on saattanut vaikuttaa tuloksiin. Tutkimuksessa ei selviä, miksi 17 potilasta oli jo aiemmin käyttänyt vehnätärkkelystä sisältämättömiä tuotteita. Joka tapauksessa osa keliaakikoista ilmeisesti sietää huonosti vehnätärkkelystä sisältäviä tuotteita.

Tutkimuksessa «Kaukinen K, Collin P, Holm K ym. Wheat starch-cont...»2 selvitettiin, onko pitkäaikaisella vehnätärkkelystä sisältävällä gluteenittomalla ruokavaliolla merkitystä potilaiden ohutsuolen limakalvon paranemiseen. Tulosta verrattiin vastikään todettuihin sekä lyhyellä hoidolla olleisiin keliaakikkoihin. Kyseessä oli kontrolloitu tutkimus.

Potilaina oli 52 pitkäaikaisella hoidolla ollutta ja 25 vastadiagnosoitua keliaakikkoa. Viimeksi mainittuja seurattiin 0,5–1 vuotta. 27 dyspepsiaa sairastavaa ei-keliaakikkoa toimi verrokkeina.

Tutkimuksessa päivittäinen vehnätärkkelyksen määrä arvioitiin ruokapäivänkirjan perusteella; ohutsuolikoepalasta tutkittiin villusmorfologia ja tulehdussolut, joissa oli intraepiteliaaliset alfa/beta- ja gamma/delta-T-solurepeptorit.

Tulosten mukaan villusmorfologia ja alfa/beta-solujen tiheys eivät eronneet vehnätärkkelystä käyttävillä potilailla verrokeista tai niistä, jotka olivat luontaisesti gluteenittomalla ruokavaliolla. Suolinukan parantuminen oli hidastunut niillä, jotka poikkesivat gluteenittomasta ruokavaliosta tietoisesti. Gamma/delta-solujen tiheys oli koholla kaikissa keliakiaryhmässä, mutta ajan mittaan siinäkin tapahtui selkeää laskua.

Lyhytaikaisella (6–12 kuukauden) gluteenittomalla ruokavaliolla morfometria korjaantui, mutta ei ollut vielä yhtä hyvä kuin pitkään hoidossa olleilla.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
• Kommentti: Vehnätärkkelystä sisältävä gluteeniton ruokavalio on hyvin siedetty ja turvallinen. Suolinukan korjaantuminen vie enemmän kuin 1 vuoden. Vastoin aiempia käsityksiä myös gamma/delta-solujen tiheys vähenee gluteenittomalla ruokavaliolla, joskin hitaasti.

Satunnaistetussa avoimessa tutkimuksessa «Peräaho M, Kaukinen K, Paasikivi K ym. Wheat-starc...»3 seurattiin 57:ää uutta keliaakikkoa ennen gluteenittoman hoidon aloittamista ja vuosi sen jälkeen: 28 satunnaistettiin käyttämään vehnätärkkelystä sisältäviä gluteenittomia tuotteita ja 29 luontaisesti gluteenittomia tuotteita.

Suolinukan paranemisessa, ohutsuolen tulehdusmuutosten korjaantumisessa, oireissa ja elämänlaadussa ei ollut eroja hoitoryhmien välillä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä