Tutkimusryhmä arvioi Tampereen alueella vuosina 1975–94 tehdyt yli 15-vuotiaiden keliakiadiagnoosit, jotka perustuivat ohutsuolibiopsiaan sekä joko histologiseen tai kliiniseen paranemiseen gluteenittoman dieetin aikana «Collin P, Reunala T, Rasmussen M ym. High incidenc...»1. Vuodesta 1982 on alueella otettu rutiinisti ohutsuolibiopsia kaikkien ylä-GI-kanavan tähystysten yhteydessä. Diagnoosiin johtaneet oireet kirjattiin kaikilta ennen tähystystutkimusta ja analyysivaiheessa ne jaettiin luokkiin "ilmeinen" ja "vähäinen". Ilmeisinä oireina pidettiin rasvaripulia tai pitkäaikaista ripulia ja vähäistäkin viitettä ravintoaineiden imeytymisongelmasta. Vähäisinä oireina pidettiin ajoittaista ylävatsakipua, närästystä tai löysiä ulosteita ilman varsinaista ripulia. Tiettyihin riskiryhmiin kuuluvilta potilailta (tyypin 1 diabetes, autoimmuuni kilpirauhassairaus, sidekudossairaus tai niveloireita, selittämättömiä neurologisia oireita, naisen infertiliteetti, keliaakikon 1. asteen sukulainen) oli määritetty IgA-luokan endomysiumvasta-aineet tai R1-tyypin retikuliinivasta-aineet. Positiivinen tulos varmistettu biopsialla.
Ennen diagnoosia ilmeisiä keliakiaoireita oli 71 potilaalla (18 %) ja vähäisiä 111 potilaalla (28 %). 39 potilasta (20 %) oli löytynyt vasta-aineseulonnan perusteella; 39 potilaalla (10 %) kyseessä oli rutiinibiopsian yhteydessä tehty diagnoosi ilman keliakiaan sopivia oireita. Ihokeliakiaa sairasti 97 (24 %). Keliakian esiintyvyys aikuisväestössä oli 0,27 %. Riskiryhmien seulonnassa löytyneistä potilaista noin 60 % mainitsi kysyttäessä vähintään lievistä vatsavaivoista (turvottelu, löydät ulosteet). Jakson viimeisen 5 vuoden aikana oli suoritettu arviolta 3 500 mahalaukun tähystystä, joiden yhteydessä otetuista rutiinibiopsioista löytyi 22 keliakiatapausta.
Keski-Englannissa tehdyssä prospektiivisessa väestötutkimuksessa «Hin H, Bird G, Fisher P ym. Coeliac disease in pri...»2 1 000 perusterveydenhuollon potilasta tutkittiin keliakian suhteen. Mukaan otettiin sellaiset potilaat, joilla oli jokin seuraavista: ärtynyt paksusuoli, anemia, keliakiaa suvussa, imeytymishäiriöitä, ripulia, poikkeavaa väsymystä, diabetes, painonlasku, kilpirauhassairaus, epilepsia, infertiliteetti, lyhytkasvuisuus tai kasvun hidastuminen, nivelkipuja tai ekseema. Heiltä tutkittiin IgA-luokan endomysiumvasta-aineet ja seerumin IgA-pitoisuus. Positiivisen vasta-ainetestin saaneille (n = 30) tehtiin ohutsuolibiopsia, heistä kaikilla todettiin keliakia. Muille ei tehty biopsiaa.
Keliakiapotilaista 22 oli naisia ja 8 miehiä. Anemia oli 21/30 potilaalla ja väsymystä 6/30. 6/28 sukuanamneesin vuoksi testatuista oli keliaakikkoja. Yksikään ärtyneen paksusuolioireyhtymän (n = 132) tai painonlaskun tai kasvun hidastuman (n = 36) vuoksi testatuista ei ollut keliaakikko. Keliakian esiintyvyys eri potilasryhmissä oli seuraava: anemia 15/126 (12 %), ripuli tai malabsorptio 5/93 (5 %), väsymys 6/329 (1,8 %).
Suomalaisessa tutkimuksessa «Kurppa K, Paavola A, Collin P ym. Benefits of a gl...»3 selvitettiin, voisivatko seulonnassa EmA-positiiviseksi todetut oireettomat henkilöt hyötyä gluteenittomasta ruokavaliosta. Yhteensä 40 tällaista aikuista satunnaistettiin joko jatkamaan tavanomaista ruokavaliota tai siirtymään gluteenittomaan ruokavalioon. 1 vuoden ruokavalion jälkeen ohutsuolen villusten syvyys kasvoi (p < 0,001), keliakiaan liittyvien autovasta-aineiden pitoisuus pieneni (p < 0,003) ja gastrointestinaaliset oireet vähenivät (p = 0,003) gluteenittoman ruokavalion ryhmässä verrattuna tavanomaisen ruokavalion ryhmään.
Yhteensä 4 272 henkilöä kutsuttiin suomalaiseen GOAL-tutkimukseen (Good Ageing in the Lahti Region) «Vilppula A, Kaukinen K, Luostarinen L ym. Clinical...»4. Heistä 2 815 (66 %) antoi seeruminäytteen vuonna 2002. Näytteestä analysoitiin anti-transglutaminaasi-vasta-aineet vuonna 2004, jolloin todettiin 48 uutta seropositiivista henkilöä. Näistä 39:lle tehtiin ohutsuolibiopsia, jossa keliakia todettiin 35 henkilöllä. Heidän keski-ikänsä oli 61 vuotta (vaihteluväli 52–76 vuotta). Heidän ilmoittamansa oireet luokiteltiin 3 ryhmään: (1) ei oireita, (2) vähäiset oireet ja (3) klassiset keliakian oireet.
Kaikkiaan 20/35 henkilöllä ei ollut lainkaan keliakiaan viittaavia oireita, 14/35 henkilöllä oli vähäisiä oireita ja 1/35 henkilöllä klassiset keliakian oireet.