Takaisin

Normaalipainon saavuttaneiden potilaiden sairauden uusimisen ehkäisy fluoksetiinilla

Näytönastekatsaukset
Minna Koskinen ja Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu
17.9.2014

Näytön aste: D

Tutkimustulokset fluoksetiinihoidon merkityksestä normaalipainon saavuttaneilla laihuushäiriöpotilailla ovat ristiriitaisia.

Avoimeen, ei-vertailevaan tutkimukseen «Kaye WH, Weltzin TE, Hsu LK ym. An open trial of f...»1 otettiin 31 iältään 13–40-vuotiasta laihuushäiriöpotilasta. Pääosalle aloitettiin lääkitys, kun paino oli korjautunut osastohoidossa. Lääkitystä jatkettiin avohoidossa.

Lähes vuoden mittaisen seurannan aikana 29 potilasta oli tavoitepainossa tai sen yli.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

IIntensiivisen monialaisen sairaalahoidon läpi käyneen 33 laihuushäiriötä sairastavan kahden vuoden kestoinen etenevä seuranta fluoksetiinilääkityksellä (10–60 mg/vrk, keskiarvo 33 mg/vrk) ei osoittanut mitään merkitsevää etua verrattaessa historialliseen kontrolliryhmään «Strober M, Freeman R, DeAntonio M ym. Does adjunct...»2.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Kaye WH, Nagata T, Weltzin TE ym. Double-blind pla...»3 35 laihuushäiriöpotilasta seurattiin osastohoidon jälkeen vuoden ajan. 16 potilasta sai fluoksetiinia ja 19 lumelääkettä. Kymmenen potilasta fluoksetiiniryhmässä jatkoi lääkitystä, kun taas lumeryhmässä keskeyttäneitä oli 16 (p = 0,006).

Vain fluoksetiinia koko tutkimuksen ajan käyttäneiden potilaiden paino oli noussut merkittävästi ja syömishäiriön oireet samoin kuin pakko-ajatukset, masentuneisuus ja ahdistuneisuus olivat vähentyneet.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Walsh BT, Kaplan AS, Attia E ym. Fluoxetine after ...»4 93 laihuushäiriöpotilasta sai ensin intensiivistä osastohoitoa tai päiväosastohoitoa. Kun tutkittavien paino oli lisääntynyt riittävästi (minimi BMI 19,0), heidät jaettiin tutkimusryhmiin. 49:lle potilaalle annettiin fluoksetiinia ja 44 sai lumelääkettä yhden vuoden ajan. Kaikki potilaat saivat myös kognitiivis-behavioraalista terapiaa. Jotakuinkin samalla määrällä kummankin ryhmän (fluoksetiini 26,5 %, lume 31,5 %, p = 0,57) potilaista BMI pysyi ainakin 18,5:ssa. Ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa relapsiriskissä (riskisuhde 1,12; 95 % luottamusväli 0,65–2,01; p = 0,64).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Kaye WH, Weltzin TE, Hsu LK ym. An open trial of fluoxetine in patients with anorexia nervosa. J Clin Psychiatry 1991;52:464-71 «PMID: 1744064»PubMed
  2. Strober M, Freeman R, DeAntonio M ym. Does adjunctive fluoxetine influence the post-hospital course of restrictor-type anorexia nervosa? A 24-month prospective, longitudinal followup and comparison with historical controls. Psychopharmacol Bull 1997;33:425-31 «PMID: 9550888»PubMed
  3. Kaye WH, Nagata T, Weltzin TE ym. Double-blind placebo-controlled administration of fluoxetine in restricting- and restricting-purging-type anorexia nervosa. Biol Psychiatry 2001;49:644-52 «PMID: 11297722»PubMed
  4. Walsh BT, Kaplan AS, Attia E ym. Fluoxetine after weight restoration in anorexia nervosa: a randomized controlled trial. JAMA 2006;295:2605-12 «PMID: 16772623»PubMed