KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Niskan taipuneiden asentojen yhteys niskakipuihin

Näytönastekatsaukset
26.8.2016
Eira Viikari-Juntura ja Jaro Karppinen

Näytön aste: B

Pitkäkestoinen työskentely niska etukumarassa ilmeisesti lisää niskakipujen riskiä.

Niskakivun fyysisiä kuormitustekijöitä koskeneessa systemoidussa katsauksessa «Ariëns GA, van Mechelen W, Bongers PM ym. Physical risk factors for neck pain. Scand J Work Environ Health 2000;26:7-19 »1 haun perusteella löytyneestä 40 tutkimuksesta karsittiin pois 15 heikkotasoista tutkimusta, joten analysoitavaksi jäi 22 poikkileikkaustutkimusta, 2 etenevää seurantatutkimusta ja 1 tapaus-verrokkitutkimus. Poikkileikkaustutkimuksista 4 ja seurantatutkimuksista 1 arvioitiin korkeatasoisiksi. Tarkastelun kohteena oli 8 kuormitustekijää: niskan asento (fleksio, ekstensio ja kierto), yläraajan voimankäyttö ja asento, staattisten työasentojen kesto, vartalon kiertyneet ja taipuneet asennot, käteen kohdistuva tärinä, työpisteen suunnittelu, ajoneuvon kuljettaminen ja urheilu tai liikunta. Niskakivun ja työssä istumisen keston sekä vartalon kiertyneiden ja taipuneiden asentojen määrän välisestä yhteydestä oli jonkin verran näyttöä.

Herkkyysanalyysissä jätettiin 3 laatukriteeriä pois, minkä jälkeen saatiin jonkin verran näyttöä niskakivun yhteydestä niskan etukumaraan asentoon, yläraajan voimankäyttöön, yläraajan asentoon, staattisen työasennon kestoon, vartalon kiertyneisiin ja kumariin asentoihin, käteen kohdistuvaan tärinään ja työpisteen suunnitteluun.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Laajassa hollantilaisten työntekijöiden seurantatutkimuksessa «Ariëns GA, Bongers PM, Douwes M ym. Are neck flexion, neck rotation, and sitting at work risk factors for neck pain? Results of a prospective cohort study. Occup Environ Med 2001;58:200-7 »2 säännöllisen tai pitkittyneen niskakivun riskiä lisäsi työskentely niska yli 20 asteen fleksiossa yli 70 % työajasta. Tutkimusaineiston muodosti 1 334 eri ammateissa toimivaa työntekijää, joilla ei seurannan alkua edeltäneenä 12 kuukautena ollut toistuvaa tai pitkittynyttä niskakipua. Tulosmuuttujana oli niskakipu viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana (ei koskaan tai harvoin, joskus, säännöllisesti, pitkittynyt), jota kysyttiin vuosittain lähetetyillä kyselylomakkeilla 3 vuoden ajan.

Niskakivun ja kaularangan kierron välillä ei ollut yhteyttä. Kaularangan asentoja koskeva tieto perustui havainnointiin video-otoksista. Katsauksen kirjoittajien mukaan pitkäkestoisen niska etukumarassa työskentelyn ja niskakivun välisestä yhteydestä on näyttöä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kanadalainen katsaus tukee edellä kuvattuja löydöksiä «Côté P, van der Velde G, Cassidy JD ym. The burden and determinants of neck pain in workers: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine »3.

Tuoreessa norjalaisessa 3-vuoden seurantatutkimuksessa «Sterud T, Johannessen HA, Tynes T. Work-related psychosocial and mechanical risk factors for neck/shoulder pain: a 3-year follow-up study of the general working population in Norway. Int Arch Occup En»4(n = 12,550) seurannan aikana lisääntynyt (OR = 1,4; 95 % luottamusväli 1,1–1,9) ja jatkuva korkea (OR = 1,8; 95 % luottamusväli 1,3–2,4) "niska etukumarassa"-työskentelyn määrällinen osuus työajasta lisäsi niskakivun riskiä, vaikka kaikki muut riskitekijät, mukaan lukien työhön liittyvät psykososiaaliset ja mekaaniset tekijät, oli otettu huomioon.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Niskakipu (aikuiset) 1

Kirjallisuutta

  1. Ariëns GA, van Mechelen W, Bongers PM ym. Physical risk factors for neck pain. Scand J Work Environ Health 2000;26:7-19 «PMID: 10744172»PubMed
  2. Ariëns GA, Bongers PM, Douwes M ym. Are neck flexion, neck rotation, and sitting at work risk factors for neck pain? Results of a prospective cohort study. Occup Environ Med 2001;58:200-7 «PMID: 11171934»PubMed
  3. Côté P, van der Velde G, Cassidy JD ym. The burden and determinants of neck pain in workers: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:S60-74 «PMID: 18204402»PubMed
  4. Sterud T, Johannessen HA, Tynes T. Work-related psychosocial and mechanical risk factors for neck/shoulder pain: a 3-year follow-up study of the general working population in Norway. Int Arch Occup Environ Health 2014;87:471-81 «PMID: 23708752»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Niskakipu (aikuiset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko