Tulosta

Lihasrelaksanttien vaikuttavuus niskakivun hoidossa

Näytönastekatsaukset
26.8.2016
Juha Auvinen ja Pekka Mäntyselkä

Näytön aste: D

Lihasrelaksantit saattavat vähentävää kipua tai lihaskireyttä akuutista tai subakuutista niskakivusta kärsivillä potilailla, mutta luotettava tutkimustieto puuttuu.

Systemaattisessa katsauksessa vuodelta 2007 arvioitiin niskakivun lääkehoitoa satunnaistetuissa interventiotutkimuksissa «Peloso P, Gross A, Haines T ym. Medicinal and injection therapies for mechanical neck disorders. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD000319 »1, «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/cd000319»1. Näyttö lihasrelaksanttien tehosta jäi epäselväksi.

Kahdessa kontrolloidussa tutkimuksessa «Malanga GA, Ruoff GE, Weil AJ ym. Cyclobenzaprine ER for muscle spasm associated with low back and neck pain: two randomized, double-blind, placebo-controlled studies of identical design. Curr Med Res»2selvitettiin pitkävaikutteisen lihasrelaksantin (syklobentsapriini) tehoa ja siedettävyyttä niska- ja selkäkipuihin liittyvissä lihasspasmeissa. Tutkittavat saivat relaksanttia (syklobentsapriini) pitkävaikutteisena 15 tai 30 mg 1 x /vrk, lyhytvaikutteisena 10 mg syklobentsapriinia x 3 /vrk tai lumetta 14 vrk. Mittareina käytettiin itse raportoitua lääkkeen tuomaa apua, lääkärin arviota päivinä 4, 8 ja 14, paikallisen kivun helpottumista, kokonaistilan muuttumista, päivittäisiä toimia, liikerajoitteita, päiväaikaista uneliaisuutta ja yöunen laatua 4., 8. ja 14. päivänä ja elämänlaatua 8. ja 14. päivänä. Ensimmäisessä tutkimuksessa 156/254 ja toisessa 174/250 tutkittavaa pysyi mukana koko tutkimuksen 14 vuorokauden ajan.

Pitkävaikutteinen relaksantti oli lumetta parempi itseraportoidun hyödyn suhteen 4. päivänä (30 mg, 1. tutkimus, p = 0,007; 15 mg, 2. tutkimus, p = 0,02). Pitkävaikutteinen 30 mg:n annos oli lumetta parempi myös kokonaistilan muuttumisessa (p = 0,008), paikallisessa kivussa (p = 0,004) ja liikerajoitteissa (p = 0,002). Kummassakaan tutkimuksessa lääkärin arviossa ei ollut eroa lume- ja hoitoryhmien välillä. Päiväaikainen uneliaisuus oli hoitoryhmissä lumeryhmää yleisempää, mutta uneliaisuus väheni ajan myötä. Päiväaikainen väsymys oli yleisempää lyhyt- kuin pitkävaikutteisella relaksantilla. Haittavaikutuksia oli hoitoryhmissä lumetta enemmän. Pitkävaikutteinen syklobentsapriini oli hyvin siedetty ja aiheutti vain vähän uneliaisuutta.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Niskakipu (aikuiset) 1

Kirjallisuutta

  1. Peloso P, Gross A, Haines T ym. Medicinal and injection therapies for mechanical neck disorders. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD000319 «PMID: 17636629»PubMed
  2. Malanga GA, Ruoff GE, Weil AJ ym. Cyclobenzaprine ER for muscle spasm associated with low back and neck pain: two randomized, double-blind, placebo-controlled studies of identical design. Curr Med Res Opin 2009;25:1179-96 «PMID: 19323613»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Niskakipu (aikuiset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko