Takaisin

Kestävyysliikunta ja ambulatorisesti mitattu verenpaine

Näytönastekatsaukset
Katriina Kukkonen-Harjula ja Eero Mervaala
10.9.2020

Näytön aste: B

Ambulatorisesti mitattu päiväaikainen verenpaine normo- ja hypertensiivisillä ilmeisesti pienenee kestävyysharjoittelun jälkeen noin 3/3 mmHg. Muutos on suunnilleen samansuuruinen kuin lepoverenpaineen kertamittauksiin perustuvassa seurannassa. Yöaikainen verenpaine ei ilmeisesti muutu.

Meta-analyysissä «Cornelissen VA, Buys R, Smart NA. Endurance exerci...»1tarkasteltiin satunnaistetuissa kontrolloiduissa kokeissa kestävyysliikuntaharjoittelua, jonka tavoitteena oli parantaa kestävyyskuntoa. Mukaan hyväksyttiin henkilöt, jotka olivat normaalipaineisia tai hypertensiivisiä, mutta joilla ei ollut muita sairauksia. Liikuntaharjoittelun piti kestää vähintään 4 viikkoa. Tutkimusten metodologinen laatu arvioitiin. Harjoittelun aiheuttamia verenpaineen muutoksia arvioitiin tilastollisesti laskemalla ns. muutoksen nettoero, joka saadaan vähentämällä vertailuryhmän (ei liikuntaa) verenpaineen muutos hoitokokeen (liikuntaharjoittelun) aikana liikuntaryhmän vastaavasta muutoksesta. Vaikutuksen suuruuden tilastollisessa arvioinnissa käytettiin ns. "efektikokoa" (effect size, ES), joka laskettiin painottamalla jokaisen tutkimuksen verenpaineen nettoero verenpainemuutoksen kokonaisvarianssin käänteisluvulla.

Systemaattisen kirjallisuushaun jälkeen hyväksymiskriteerit täyttäviä tutkimuksia löydettiin 15 (17 tutkittavien ryhmää), joissa verenpaine oli mitattu ambulatorisella menetelmällä joko oskillometrisesti tai auskultatorisesti. Tutkittavina oli yhteensä 718 henkilöä, joista keskeyttämisien jälkeen 633 henkilöä oli mukana tilastollisissa analyyseissä. Tutkittavien ikä vaihteli välillä 25–68 vuotta (mediaani 47 vuotta). Tutkittavien verenpainestatus oli raportoitu niukasti: 11 tutkittavien ryhmää oli normotensiivisiä (ambulatorinen päiväaikainen systolinen paine < 135 ja diastolinen < 85 mmHg) ja 6 ryhmää oli hypertensiivisiä. Verenpainelääkkeet eivät olleet sallittuja 12 tutkimuksessa. Päiväaikainen verenpaine oli mitattu 13 tutkimuksessa, yöaikainen 10 tutkimuksessa ja 2 tutkimuksessa oli raportoitu erottelematon 24 tunnin verenpaine. Tutkimusten laatupisteiden mediaani oli 5 (vaihteluväli 5–7; teoreettinen maksimi 8 pistettä).

Harjoitteluohjelman kesto oli 15 viikkoa (mediaani; vaihteluväli 6–52 viikkoa). Tutkittavat harjoittelivat 3 kertaa (mediaani; vaihteluväli 2–5) viikossa, ja harjoittelun teho oli 50–75 % sykereservistä. Kukin harjoittelukerta kesti 40 minuuttia (mediaani; vaihteluväli 30–60). 14 tutkimuksessa harjoittelutyyppi oli aerobinen, 1 tutkimuksessa oli kestävyysharjoittelun lisäksi lihasvoimaharjoittelua. 13 tutkimuksessa oli ainoastaan valvottua harjoittelua. Tutkittavien komplianssi harjoitteluohjelmaan oli raportoitu 9 tutkimuksessa ja sen mediaani oli 86 % (vaihteluväli 81–100). Päiväaikainen alkupaine oli keskimäärin 128/81 mmHg (vaihteluväli 106–145/70–93) ja yöaikainen paine vastaavasti 111/68 mmHg (99–126/59–80). Kestävyysharjoittelun jälkeen päiväaikaisen systolisen verenpaineen nettoero oli -3,2 (95 % luottamusväli, luottamusväli -5,0 – -1,39) mmHg ja diastolisen -2,7 (luottamusväli -3,9 – -1,5) mmHg, mutta yöaikainen verenpaine ei muuttunut. Alaryhmäanalyysissä tarkasteltiin erikseen muun muassa hyper- ja normotensiivisiä. Päiväaikaisen verenpaineen nettoero oli tilastollisesti merkitsevä molemmissa ryhmissä eikä niiden välillä ollut eroa (normotensiiviset -2,2 / -3,3 mmHg ja hypertensiiviset -3,8 / -3,0 mmHg).

Sekundaarisina tulosmuuttujina tarkasteltiin muun muassa perinteisesti mitattua lepoverenpainetta. Sen nettoero oli tilastollisesti merkitsevä (-2,7 / -2,5 mmHg). Vastaavasti maksimaalisen hapenkulutuksen nettoero oli +3,6 ml × kg-1 × min-1 ja kehon painon -2,9 kg.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Osin pieni aineisto, lisätutkimuksia tarvitaan hypertensiivisillä henkilöillä ja muistakin liikuntamuodoista kuin kestävyysliikunnasta.

Kirjallisuutta

  1. Cornelissen VA, Buys R, Smart NA. Endurance exercise beneficially affects ambulatory blood pressure: a systematic review and meta-analysis. J Hypertens 2013;31:639-48 «PMID: 23325392»PubMed