Tulosta

Leikkaushoidon vaikuttavuus verrattuna fysioterapeuttiseen hoitoon kroonisessa niskan radikulaarisessa kivussa

Näytönastekatsaukset
26.8.2016
Antti Malmivaara ja Ville Leinonen

Näytön aste: C

Hermojuuren vapautusleikkauksella (dekompressio ja deesi) saavutettaneen nopeampaa niskakivun lievittymistä, mutta vuoden seurannassa leikkaushoito ei liene yksilöllistä fysioterapiaa vaikuttavampaa kroonisessa radikulaarisessa niskakivussa.

Satunnaistettuun vertailututkimukseen «Persson LC, Carlsson CA, Carlsson JY. Long-lasting cervical radicular pain managed with surgery, physiotherapy, or a cervical collar. A prospective, randomized study. Spine (Phila Pa 1976) 1997;22:751»1rekrytoitiin 81 potilasta, joiden niska-hartiakipu oli kestänyt vähintään 3 kuukautta ja joilla kipu säteili yläraajaan magneettikuvauksessa tai tietokonetomografiassa todettua juuripuristustilaa vastaavasti. Juuripuristuksen arveltiin johtuvan spondyloottisesta luuharjanteesta tai välilevytyrästä. Potilaat satunnaistettiin leikkaukseen (Clowardin tekniikka, n = 27), yksilölliseen fysioterapiaan (n = 27) tai niskan tukikauluriin (n = 27). Hoitovastetta arvioitiin kivun intensiteetillä (VAS, visual analogue scale), toimintakyvyllä (Sickness Impact Profile) ja mielialalla (Mood Adjective Check List). Kivun kestot kirurgisessa, fysioterapia- ja kauluriryhmissä oli keskimäärin (keskiluku) 34 (15), 28 (31) ja 40 (21) kuukautta. Mittaukset tehtiin alkutilanteessa ennen hoitoa, pian hoidon jälkeen (14–16 viikkoa hoidon aloittamisesta) ja 12 kuukauden kuluttua. Potilaskato oli 1 henkilö kirurgisessa ja y1ksi henkilö tukikauluriryhmässä. 3 potilasta leikkaushoitoryhmässä kieltäytyi leikkauksesta ja 8 potilasta (29 %) joutui uusintaleikkaukseen. Tukikauluriryhmässä 5 potilasta (19 %) ja fysioterapiaryhmässä 1 potilas (4 %) leikattiin seuranta-aikana. Leikkaushoitoryhmässä 11 potilasta ja tukikauluriryhmässä 12 potilasta sai fysioterapiaa seuranta-aikana. Alkutilanteessa ryhmät olivat vertailukelpoiset.

Hoidon jälkeen leikkaushoitoa ja fysioterapiaa saaneessa ryhmässä toimintakyky oli parempi kuin tukikaulurin saaneessa ryhmässä ja lisäksi leikkaushoitoa saaneessa ryhmässä kipua oli vähemmän kuin tukikaulurin saaneessa ryhmässä. 12 kuukauden seurannassa ryhmien välillä ei ollut eroa.

Tutkijoiden johtopäätöksenä on, että pitkäkestoisen niskahartiakivun hoidossa tukikaulurin, leikkaushoidon tai fysioterapian vaikuttavuudessa ei ole eroa pitkällä tähtäimellä ja mahdollisesti hoidotta oleminenkin johtaa samanlaiseen paranemiseen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Ruotsalaisessa vertailututkimuksessa «Engquist M, Löfgren H, Öberg B ym. Surgery versus nonsurgical treatment of cervical radiculopathy: a prospective, randomized study comparing surgery plus physiotherapy with physiotherapy alone with a »2 satunnaistettiin 68 potilasta, joilla oli vähintään 8 viikkoa kestänyt niskasta yläraajaan säteilevä kipu (NDI 39 ± 14, VAS niskakipu 49 ± 24, VAS yläraajakipu 45 ± 24) joko leikkaushoitoon (anteriorinen dekompressio ja deesi) ja leikkauksen jälkeiseen fysioterapiaan (n = 31, niskaoireiden kesto keskimäärin 15 kuukautta, sairasloman 8 kuukautta) tai pelkkään fysioterapiaan (n = 32, niskaoireiden kesto keskimäärin 21 kuukautta, sairasloman 10 kuukautta). Leikkaushoitoon satunnaistetuista 4 potilasta ja konservatiiviseen hoitoon satunnaistetuista 1 potilas kieltäytyi satunnaistamisen jälkeen ennen hoidon alkua; näistä 5 potilaasta ei ole tietoa taudin vaikeusasteesta, heitä ei seurattu eikä otettu analyyseihin mukaan. Hoitovastetta arvioitiin 6, 12 ja 24 kuukauden seurannassa niska- ja yläraajakivun intensiteetillä (VAS-kipujana), toimintakyvyllä (Neck Disability Index, NDI), potilaan omalla arviolla ja kipulääkkeiden käytöllä.

Hoidon jälkeen oireet vähenivät merkittävästi molemmissa ryhmissä. Leikkaushoitoryhmässä potilaiden niskakipu oli lievempää 6 ja 12 kuukauden seurannassa, mutta eroa ei ollut enää 24 kuukauden kohdalla. Yläraajakivussa, niskakivusta aiheutuneessa haitassa (NDI) ja särkylääkkeiden käytössä ei ollut eroa missään seurantavaiheessa. Leikkaushoitoryhmässä potilaat olivat tyytyväisempiä 12 kuukauden seurannassa, mutta eroa ei ollut 24 kuukauden kohdalla. 5 fysioterapiaryhmän potilasta leikattiin seurannan aikana (analyysissa pidettiin alkuperäisessä ryhmässä).

Tutkijoiden johtopäätöksenä on, että leikkaushoito yhdistettynä fysioterapiaan johti nopeampaan toipumiseen 1. vuoden aikana niskakivun ja potilaan oman arvion mukaan kuin pelkkä fysioterapia mutta ryhmien väliset erot pienenivät 2 vuoden seurannassa. Ohjattua fysioterapiaa on syytä kokeilla ennen kirurgiaa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Niskakipu (aikuiset) 1

Kommentit:

Tutkimuksesta «Engquist M, Löfgren H, Öberg B ym. Surgery versus nonsurgical treatment of cervical radiculopathy: a prospective, randomized study comparing surgery plus physiotherapy with physiotherapy alone with a »2 puuttuu intention-to-treat-analyysi, koska satunnaistamisen jälkeen poisjääneet suljettiin pois seurannasta, toisaalta analysoitu muutoin satunnaistamisen mukaan. Alkutilanteessa fysioterapiaryhmä oli 5 vuotta nuorempi. Fysioterapian sisältöä toteutumista ei ole kuvattu.

Kirjallisuutta

  1. Persson LC, Carlsson CA, Carlsson JY. Long-lasting cervical radicular pain managed with surgery, physiotherapy, or a cervical collar. A prospective, randomized study. Spine (Phila Pa 1976) 1997;22:751-8 «PMID: 9106315»PubMed
  2. Engquist M, Löfgren H, Öberg B ym. Surgery versus nonsurgical treatment of cervical radiculopathy: a prospective, randomized study comparing surgery plus physiotherapy with physiotherapy alone with a 2-year follow-up. Spine (Phila Pa 1976) 2013;38:1715-22 «PMID: 23778373»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Niskakipu (aikuiset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko