KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Kognitiivis-behavioraalinen terapia (KBT) psykoosioireiden hoidossa

Näytönastekatsaukset
23.1.2013
Jarmo Oksanen

Näytön aste: B

Kognitiivis-behavioraalinen terapia (KBT) ilmeisesti lievittää skitsofreniapotilaiden positiivisia ja negatiivisia oireita ja parantaa heidän toimintakykyään.

Psykoosin kognitiivis-behavioraalisen hoidon tavallisin päämäärä on lääkehoidosta huolimatta jäljelle jääneiden psykoottisten oireiden lievittäminen. Useimmat tämän hoidon vaikuttavuudesta tehdyt tutkimukset koskevat yksilöterapiaa.

Wykesin ym. systemoidussa katsauksessa «Wykes T, Steel C, Everitt B ym. Cognitive behavior therapy for schizophrenia: effect sizes, clinical models, and methodological rigor. Schizophr Bull 2008;34:523-37 »1 oli mukana 34 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta vuosilta 1978–2006. 33 tutkimuksessa tutkittiin vaikuttavuutta nimettyyn kohdeoireeseen, 32 tutkimuksessa positiivisiin oireisiin, 23 tutkimuksessa negatiivisiin oireisiin ja 15 tutkimuksessa sosiaaliseen toimintakykyyn. Tässä katsauksessa arvioitiin sokkoutuksen laadun vaikutusta saatuun vaikutuskokoon.

Keskimääräinen painotettu efektikoko oli kohdeoireeseen 0,400 (95 % luottamusväli 0,252–0,548), positiivisiin oireisiin 0,372 (95 % luottamusväli 0,228–0,516), negatiivisiin oireisiin 0,437 (95 % luottamusväli 0,171–0,704) ja toimintakykyyn 0,378 (95 % luottamusväli 0,154–0,602).

Vaikutuskoko oli selvästi parempi metodisesti heikommissa tutkimuksissa, mutta KBT:n vaikuttavuus osoitettiin tilastollisesti myös laadukkaissa tutkimuksissa kohdeoireiden osalta (ES 0,223; 95 % luottamusväli 0,017–0,428), positiivisten oireiden osalta (ES 0,222; 95 % luottamusväli 0,016–0,427) ja negatiivisten oireiden osalta (ES 0,206; 95 % luottamusväli -0,172–0,466).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Sarlinin ym. systemoituun kirjallisuuskatsaukseen «Sarin F, Wallin L, Widerlöv B. Cognitive behavior therapy for schizophrenia: a meta-analytical review of randomized controlled trials. Nord J Psychiatry 2011;65:162-74 »2 valittiin 22 tutkimuksesta 31 julkaisua, joiden harhariski arvioitiin alhaiseksi (N yhteensä 2 469). Verrattuna muihin psykologisiin hoitoihin KBT:n vaikutuskoko positiivisiin oireisiin oli hoidon jälkeen -0,55 ja seurannassa -1,01, negatiivisiin -0,10 hoidon jälkeen ja -0,20 seurannassa. Verrattuna tavanomaiseen hoitoon vaikutuskoko positiivisiin oireisiin oli hoidon jälkeen -0,62 ja seurannassa -0,67, negatiivisiin -0,10 hoidon jälkeen ja -0,21 seurannassa. Tässä miinusmerkkinen vaikutus tarkoittaa KBT:n paremmuutta. Tekijät selittävät vaikutuskoon suurenemista seurannassa sillä, että KBT:n spesifiset vaikutukset tulevat esiin, kun muiden hoitomuotojen epäspesifiset terapeuttiset vaikutukset ovat lakanneet.

Tämän katsauksen mukaan pidemmät terapiat, joihin sisältyy vähintään 20 istuntoa, ovat vaikuttavampia kuin 16 istuntoa tai vähemmän sisältävät.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Grantin ym. tutkimuksessa «Grant PM, Huh GA, Perivoliotis D ym. Randomized trial to evaluate the efficacy of cognitive therapy for low-functioning patients with schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 2012;69:121-7 »3 60 toimintatasoltaan heikkoa kroonista skitsofreniapotilasta satunnaistettiin saamaan joko tavanomaista avohoitoa tai viikottaista KBT-yksilöterapiaa 18 kuukauden ajan. Tänä aikana KBT-ryhmän GAS-asteikolla arvioitu toimintataso koheni merkittävästi (Cohen d=1,36), kun verrokkiryhmän toimintataso säilyi ennallaan (Cohen d=0,06). GAS keskiarvot 18kk jälkeen olivat 58,3 vs. 47,9. Tutkimuksessa huolehdittiin hyvin arvioinnin sokkoistuksen säilymisestä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti:

Kognitiivis-behavioraalisen terapian vaikuttavuus on ollut viime vuosien kirjallisuudessa kiistanalainen. Lynchin ym. systemoidussa katsauksessa «Lynch D, Laws KR, McKenna PJ. Cognitive behavioural therapy for major psychiatric disorder: does it really work? A meta-analytical review of well-controlled trials. Psychol Med 2010;40:9-24 »4 oli mukana 9 skitsofrenian KBT-hoidon vaikuttavuutta käsitellyttä hyvin sokkoutettua, kontrolloitua tutkimusta vuosilta 1996–2009. Tässä yhdistetty vaikutuskoko jäi hyvin alhaiseksi, -0,08 (95 % luottamusväli -0,23 – 0,08, p = 0,34); tässä miinusmerkkinen vaikutus tarkoittaa KBT:n paremmuutta. Lynchin meta-analyysin saamaa kritiikkiä ei ole mahdollisuutta tässä referoida. Kuten Sarinin ym. katsauksessa «Sarin F, Wallin L, Widerlöv B. Cognitive behavior therapy for schizophrenia: a meta-analytical review of randomized controlled trials. Nord J Psychiatry 2011;65:162-74 »2 todetaan, laskettu vaikutuskoko on sitä pienempi, mitä uudemmasta meta-analyysistä on kyse.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Skitsofrenia 1

Kirjallisuutta

  1. Wykes T, Steel C, Everitt B ym. Cognitive behavior therapy for schizophrenia: effect sizes, clinical models, and methodological rigor. Schizophr Bull 2008;34:523-37 «PMID: 17962231»PubMed
  2. Sarin F, Wallin L, Widerlöv B. Cognitive behavior therapy for schizophrenia: a meta-analytical review of randomized controlled trials. Nord J Psychiatry 2011;65:162-74 «PMID: 21563994»PubMed
  3. Grant PM, Huh GA, Perivoliotis D ym. Randomized trial to evaluate the efficacy of cognitive therapy for low-functioning patients with schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 2012;69:121-7 «PMID: 21969420»PubMed
  4. Lynch D, Laws KR, McKenna PJ. Cognitive behavioural therapy for major psychiatric disorder: does it really work? A meta-analytical review of well-controlled trials. Psychol Med 2010;40:9-24 «PMID: 19476688»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Skitsofrenia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko