Tulosta

Istumatyön yhteys niskakipuihin

Näytönastekatsaukset
25.8.2016
Eira Viikari-Juntura ja Jaro Karppinen

Näytön aste: B

Pitkäkestoinen istuminen työssä ilmeisesti lisää niskakipujen riskiä.

Niskakivun fyysisiä kuormitustekijöitä koskeneessa systemoidussa katsauksessa «Ariëns GA, van Mechelen W, Bongers PM ym. Physical risk factors for neck pain. Scand J Work Environ Health 2000;26:7-19 »1 haun perusteella löytyneestä 40 tutkimuksesta karsittiin pois 15 heikkotasoista tutkimusta, joten analysoitavaksi jäi 22 poikkileikkaustutkimusta, 2 etenevää seurantatutkimusta ja 1 tapaus-verrokkitutkimus. Poikkileikkaustutkimuksista 4 ja seurantatutkimuksista 1 arvioitiin korkeatasoisiksi. Tarkastelun kohteena oli 8 kuormitustekijää: niskan asento (fleksio, ekstensio ja kierto), yläraajan voimankäyttö ja asento, staattisten työasentojen kesto, vartalon kiertyneet ja taipuneet asennot, käteen kohdistuva tärinä, työpisteen suunnittelu, ajoneuvon kuljettaminen ja urheilu tai liikunta. Niskakivun ja työssä istumisen keston sekä vartalon kiertyneiden ja taipuneiden asentojen määrän välisestä yhteydestä oli jonkin verran näyttöä.

Herkkyysanalyysissä jätettiin 3 laatukriteeriä pois, jonka jälkeen saatiin jonkin verran näyttöä niskakivun yhteydestä niskan etukumaraan asentoon, yläraajan voimankäyttöön, yläraajan asentoon, staattisen työasennon kestoon, vartalon kiertyneisiin ja kumariin asentoihin, käteen kohdistuvaan tärinään ja työpisteen suunnitteluun.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemoidussa niskakipujen riskitekijöitä työntekijäaineistoissa selvittävässä seurantatutkimusten katsauksessa «Côté P, van der Velde G, Cassidy JD ym. The burden and determinants of neck pain in workers: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine »2 löytyi 27 kohorttitutkimusta ja 1 satunnaistettu interventiotutkimus. Pitkäkestoisen istumisen, seisomisen tai tietokoneella työskentelyn vaikutuksia selvittäviä tutkimuksia oli 8, toisto- tai tarkkuustyöhön liittyviä 6, niskan taipuneisiin asentoihin liittyviä 1, kädet hartiatason yläpuolella työskentelyyn liittyviä 2, vartalon taipuneita asentoja selvittäviä 2 ja fyysisesti kuormittavaan työhön liittyviä 4.

4 tutkimuksessa todettiin valtaosan työajastaan tietokoneen äärellä työskennelleillä työntekijöillä lisääntynyt niskakipujen riski. 1 tutkimuksen kuvaus alla «Ariëns GA, Bongers PM, Douwes M ym. Are neck flexion, neck rotation, and sitting at work risk factors for neck pain? Results of a prospective cohort study. Occup Environ Med 2001;58:200-7 »3. 2 seurantatutkimuksessa ei todettu yhteyttä pitkäkestoisen istumisen, seisomisen eikä tietokoneella työskentelyn ja niskakipujen välillä.

Kirjoittajat pitävät pitkäkestoisen istumisen tai tietokoneen äärellä tehtyjen työrupeamien ja niskakipujen yhteydestä saatua näyttöä vakuuttavana.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiivisessa tutkimuksessa «Ariëns GA, Bongers PM, Douwes M ym. Are neck flexion, neck rotation, and sitting at work risk factors for neck pain? Results of a prospective cohort study. Occup Environ Med 2001;58:200-7 »3, joka sisältyy Cotén ym. katsaukseen «Côté P, van der Velde G, Cassidy JD ym. The burden and determinants of neck pain in workers: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine »2, selvitettiin, missä määrin kaularangan etutaivutuksella ja kierrolla sekä istumisen määrällä on merkitystä niskakipuihin. Tutkimusaineiston muodosti 1 334 eri ammateissa toimivaa työntekijää, joilla ei seurannan alkua edeltäneenä 12 kuukautena ollut toistuvaa tai pitkittynyttä niskakipua. Tulosmuuttujana oli niskakipu viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana (ei koskaan tai harvoin, joskus, toistuvasti, pitkittynyt), jota kysyttiin vuosittain lähetetyillä kyselylomakkeilla 3 vuoden ajan.

Toistuvan tai pitkittyneen niskakivun riskiä lisäsi istuminen yli 95 % työajasta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tuoreessa ruotsalaisessa tutkimuksessa «Hallman DM, Gupta N, Mathiassen SE ym. Association between objectively measured sitting time and neck-shoulder pain among blue-collar workers. Int Arch Occup Environ Health 2015;88:1031-42 »4 arvioitiin tehdastyöntekijöillä objektiivisesti mitatun istumisen yhteyttä niskakipuun.

Eniten istuvilla niskakivun voimakkuus oli merkittävästi suurempi (OR = 3,0, 95 % luottamusväli 1,3–7,0) kuin kohtalaisesti istuvilla. Yhteyttä ei löytynyt kuitenkaan vapaa-ajan istumisen ja niskakivun voimakkuuden välille.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Niskakipu (aikuiset) 1

Kommentit

Katsauksiin sisältyvissä tutkimuksissa istuminen on liittynyt vaihtelevasti muihin töihin (esimerkiksi tietokonetyöskentely tai teolliset työt), mikä vaikeuttaa arviointia istumisesta itsenäisenä riskitekijänä.

Kirjallisuutta

  1. Ariëns GA, van Mechelen W, Bongers PM ym. Physical risk factors for neck pain. Scand J Work Environ Health 2000;26:7-19 «PMID: 10744172»PubMed
  2. Côté P, van der Velde G, Cassidy JD ym. The burden and determinants of neck pain in workers: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:S60-74 «PMID: 18204402»PubMed
  3. Ariëns GA, Bongers PM, Douwes M ym. Are neck flexion, neck rotation, and sitting at work risk factors for neck pain? Results of a prospective cohort study. Occup Environ Med 2001;58:200-7 «PMID: 11171934»PubMed
  4. Hallman DM, Gupta N, Mathiassen SE ym. Association between objectively measured sitting time and neck-shoulder pain among blue-collar workers. Int Arch Occup Environ Health 2015;88:1031-42 «PMID: 25677207»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Niskakipu (aikuiset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko