Suomalaisessa tutkimuksessa «Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG ym. Prevent...»1 satunnaistettiin 522 keski-ikäistä ja ylipainoista (keskimääräinen BMI 31 kg/m2) henkilöä, joilla oli heikentynyt glukoosinsieto, joko hoito- tai vertailuryhmään.
Hoitoryhmäläiset saivat yksilöllistä elintapaohjausta, joka tähtäsi laihtumiseen, rasvan saannin vähentämiseen, tyydyttyneiden rasvojen saannin vähentämiseen, kuitujen saannin lisäämiseen ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Vertailuryhmä sai lyhyen elintapaohjauksen. 2 vuoden seurannassa hoitoryhmä oli laihtunut enemmän (3,5 ± 5,5 kg vs. 0,8 ± 4,4 kg, p < 0,001). Tyypin 2 diabeteksen kumulatiivinen ilmaantuvuus 4 vuoden seurannassa oli 11 % (95 % luottamusväli 6–15 %) hoitoryhmässä ja 23 % (95 % luottamusväli 17–29 %) vertailuryhmässä. Diabeteksen vaara oli 58 % (p < 0,001) pienempi hoitoryhmässä. Mitä useamman edellä mainituista elintapamuutoksista pystyi toteuttamaan, sitä pienempi oli tyypin 2 diabeteksen vaara.
Tutkittavilla oli mahdollisuus osallistua vielä 3 vuoden jatkotutkimukseen «Lindström J, Ilanne-Parikka P, Peltonen M ym. Sust...»2. Jatkotutkimuksen aikana kaikki tutkittavat tapasivat tutkimushoitajan vuosittain ja saivat samanlaisen ohjauksen. 3 vuoden jatkotutkimuksen aikana hoitoryhmän tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus oli 4,6 % 100 henkilövuotta kohden ja vertailuryhmän 7,2 %. Diabeteksen vaara oli 36 % pienempi hoitoryhmässä (p < 0,0401). Koko 7 vuoden aikana hoitoryhmässä tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus oli 4,3 % (95 % luottamusväli 3,4–5,4 %) 100 henkilövuotta kohden, ja vertailuryhmässä 7,4 % (95 % luottamusväli 6,1–8,9 %). Diabeteksen vaara oli 43 % pienempi hoitoryhmässä (p < 0,0001).
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa «Knowler WC, Barrett-Connor E, Fowler SE ym. Reduct...»3 satunnaistettiin 3 234 keski-ikäistä, ylipainoista (keskimääräinen BMI 34,0 kg/m2) henkilöä, joilla oli heikentynyt glukoosinsieto, 3 tutkimusryhmään: 1) lumelääke, 2) metformiini 850 mg x 2 tai 3) elintapa 2. Keskimääräinen seuranta-aika oli 2,8 vuotta.
Keskimääräinen painonpudotus oli lumelääkeryhmässä 0,1 kg, metformiiniryhmässä 2,1 kg ja elintaparyhmässä 5,6 kg. Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus oli 100 henkilövuotta kohden 11,0 % lumelääkeryhmässä, 7,8 % metformiiniryhmässä ja 4,8 % elintaparyhmässä. Elintapaohjaus vähensi tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta 58 % (95 % luottamusväli 48–66 %).
Tutkittavilla oli mahdollisuus osallistua vielä jatkotutkimukseen «Diabetes Prevention Program Research Group, Knowle...»4, jolloin kokonaisseuranta-ajaksi tuli keskimäärin 10 vuotta. 2 766 tutkittavaa osallistui. Kaikki 3 ryhmää saivat ryhmäohjauksena elintapaohjauksen, ja metformiiniryhmä jatkoi lääkitystä.
Jatkotutkimuksen aikana lumelääke- ja metformiiniryhmäläisten paino pysyi keskimäärin ennallaan, elintaparyhmäläisten paino nousi noin 1 kg. Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus oli 100 henkilövuotta kohden 5,6 % lumelääkeryhmässä, 4,9 % metformiiniryhmässä ja 5,9 % elintaparyhmässä. 10 vuoden seurannassa elintaparyhmässä tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus väheni 34 % (95 % luottamusväli 24–42 %).