Tulosta

Botulinumtoksiinin vaikuttavuus piiskaniskuvamman jälkeisessä kroonisessa niskakivussa

Näytönastekatsaukset
25.8.2016
Lauri Soinne

Näytön aste: D

Botulinumtoksiinilla ei liene vaikuttavuutta piiskaniskuvamman jälkeisen kroonisen niskakivun hoidossa, mutta luotettava tutkimustieto tästä puuttuu.

Satunnaistetussa tutkimuksessa «Padberg M, de Bruijn SF, Tavy DL. Neck pain in chronic whiplash syndrome treated with botulinum toxin. A double-blind, placebo-controlled clinical trial. J Neurol 2007;254:290-5 »1 40 potilasta (Whiplash-associated Disorder, WAD, gradus 1–2) saivat joko botulinumtoksiini A- (100 IU) tai keittosuolainjektiot sokkoutetusti kliinikon arvion mukaan kipeisiin lihaksiin. Päätulosmuuttujana oli 12 viikon seuranta-aikana koettu niskakipu seuraten päivittäin subjektiivista kivun arviota (VAS) ja sekundaarisina muuttujina kipupäivien ja kiputuntien keskimäärä, käytettyjen lääkkeiden määrä, riippumattoman tutkijanarvio tilanteesta ja kaularangan liikkuvuudesta 3 kuukauden kohdalla.

Merkitsevää eroa ei syntynyt minkään käytetyn tulosmuuttujan kohdalla hoito- ja lumeryhmän välille.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Toiseen prospektiiviseen kaksoissokkotutkimukseen «Carroll A, Barnes M, Comiskey C. A prospective randomized controlled study of the role of botulinum toxin in whiplash-associated disorder. Clin Rehabil 2008;22:513-9 »2 satunnaistettiin peräkkäisistä vapaaehtoisista retkahdusvammapotilaista 37 sisäänottokriteerit täyttävää 18–55-vuotiasta potilasta (WAD-gradus 1–2), joilla oli oireita 2 kuukautta vamman jälkeen. Potilaista 20 sai botulinumtoksiini A:ta (250 IU) ja 17 sai keittosuolainjektiot neljään triggerpisteeseen. Tulosmuuttujina seurattiin palpaatioarkuutta, subjektiivista kipua VAS-asteikolla, subjektiivisen toimintakyvyn arviota Vernon–Mior-indeksillä ja kaularangan liikkuvuutta ennen hoitoa sekä 1 ja 3 kuukautta hoidon jälkeen.

Vaikka botulinumryhmän toimintakyky parani merkittävästi Vernon–Mior-indeksillä mitattuna, lumeryhmään nähden ei syntynyt merkitsevää eroa minkään tulosmuuttujan osalta.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa oli 20 potilasta, jotka kärsivät whiplash-vamman jälkeisestä myofaskiaaliseksi arvioidusta niskakivusta 2–48 viikkoa vamman jälkeen «Braker C, Yariv S, Adler R ym. The analgesic effect of botulinum-toxin A on postwhiplash neck pain. Clin J Pain 2008;24:5-10 »3. Seuranta-aika oli 6 kuukautta, ja injektion jälkeen tilannetta arvioitiin 6 seurantakäynnillä, tulosmuuttujina subjektiivinen kipu (VAS) kahdesti päivässä ja käyntihetkellä, arvio viikoittaisesta maksimaalisesta ja keskimääräisestä kivusta, elämänlaatukategoriat (SF-36), kipukynnysmittaus algometrillä, kaularangan liikkuvuusarvio ja tutkijan arvio.

Seurannassa sekä hoito- että lumeryhmän tulosmuuttujat kohenivat, mutta minkään muuttujan suhteen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Koska koheneminen näytti johdonmukaisesti paremmalta hoitoryhmässä, kirjoittajat päättelivät tuloksen viittaavan botulinumhoidon jonkin asteiseen tehoon.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Varhaisemmassa satunnaistetussa, kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Freund BJ, Schwartz M. Treatment of whiplash associated neck pain [corrected] with botulinum toxin-A: a pilot study. J Rheumatol 2000;27:481-4 »4rekrytoitiin 30 hyväkuntoista, yli 2 vuotta aiemmin (keskimäärin 3,1 vuotta) piiskaniskuvamman liikenneonnettomuudessa saanutta potilasta (ikä 29–75 vuotta, keskiarvo 46 vuotta). Kipu oli kestänyt vähintään 6 kuukautta, ja vaste aiempaan konservatiiviseen hoitoon oli ollut minimaalinen. Hoitoryhmä sai botulinumtoksiini A ruiskeet (yhteensä 100 U) kliinisen tutkimuksen perusteella valittuihin aristavimpiin niskan alueen trigger-pisteisiin. Vastetta mitattiin 2 ja 4 viikon kuluttua kipukokemuksen intensiteetin (VAS), kaularangan liikkuvuusmittauksen (ROM) ja subjektiivisen toimintakykyarvion avulla (Vernon-Mior-indeksi) hoitoryhmässä 14 ja kontrolliryhmässä 12 potilaan kohdalla.

Vaikka hoitoryhmän tulokset saavuttivat tilastollisesti merkitsevästi paremman tason 4 viikon kohdalla (VAS ja ROM), nämä lyhyen seuranta-ajan tulokset eivät pienen otoksen valossa vielä osoita kliinistä hyötyä. Lähtökohtaisesti ryhmät olivat kipuominaisuuksiltaan erilaisia.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Niskakipu (aikuiset) 1

Kommentit:

4 potilasmäärältään rajallista satunnaistettua kontrolloitua hoitotutkimusta, joiden tulokset ja tulkinnat ovat keskenään vaihtelevia. Näyttö hoidon tehosta jää parhaimmillaankin vain trenditasoiseksi.

Kirjallisuutta

  1. Padberg M, de Bruijn SF, Tavy DL. Neck pain in chronic whiplash syndrome treated with botulinum toxin. A double-blind, placebo-controlled clinical trial. J Neurol 2007;254:290-5 «PMID: 17345052»PubMed
  2. Carroll A, Barnes M, Comiskey C. A prospective randomized controlled study of the role of botulinum toxin in whiplash-associated disorder. Clin Rehabil 2008;22:513-9 «PMID: 18511531»PubMed
  3. Braker C, Yariv S, Adler R ym. The analgesic effect of botulinum-toxin A on postwhiplash neck pain. Clin J Pain 2008;24:5-10 «PMID: 18180629»PubMed
  4. Freund BJ, Schwartz M. Treatment of whiplash associated neck pain [corrected] with botulinum toxin-A: a pilot study. J Rheumatol 2000;27:481-4 «PMID: 10685817»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Niskakipu (aikuiset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko