KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Diabeettinen nefropatia

Käyvän hoidon tiivistelmät
4.2.2008
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Diabeettinen nefropatia»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Diabetic nephropathy»2

Esiintyvyys

Diabeettisen nefropatian varhaisin merkki on jatkuva mikroalbuminuria. Noin 20 – 30 %:lla tyypin 1 diabeetikoista havaitaan mikroalbuminuriaa taudin kestettyä 15 vuotta. Tyypin 2 diabeteksessa mikroalbuminuriaa esiintyy yleisesti jo taudin toteamisen aikaan «Mikroalbuminuriaa esiintyy yleisesti tyypin 2 diabeetikoilla taudin toteamishetkellä.»A. Nefropatian kehittymiselle altistavat huono glukoositasapaino «Hyvä glukoositasapaino vähentää varhaisen nefropatian ilmaantumista.»A, kohonnut verenpaine «Verenpainetasolla alle 130/85 mmHg munuaisfunktion heikkeneminen on hitaampaa kuin tasolla 140/90 mmHg.»A, tupakointi «Tupakointi näyttää edistävän diabeettisen nefropatian muodostumista ja etenemistä.»B ja perinnölliset tekijät.

Diagnostikka ja seulonta

Mikroalbuminurian toteamismenetelmänä käytetään virtsan albumiini- ja kreatiniinipitoisuuden suhteen määritystä kertanäytteestä (U-alb/krea) tai ajastettua albumiinin yökeräystä (cU-alb) «Aamuvirtsan kertanäytteestä tutkittu albumiinin pitoisuus tai albumiini-kreatiniini-suhde näyttäisi olevan riittävä menetelmä seuloa mikroalbuminuria.»B.

Mikroalbuminuriaa tulee seuloa vuosittain tyypin 1 diabeetikoilta taudin kestettyä yli viisi vuotta «Virtsan albumiinieritystä tulee tyypin 1 diabeetikoilla seuloa vuosittain sen jälkeen, kun taudin diagnosoinnista on kulunut viisi vuotta.»D ja tyypin 2 diabeetikoilta heti taudin toteamisen jälkeen «Virtsan albumiinierityksen seulonta tulee aloittaa tyypin 2 diabeetikoilla taudin toteamisvaiheessa ja sen jälkeen seulontaa tulee jatkaa vuosittain.»D. Diabeetikon mikroalbuminuria ennustaa suurentunutta kuolemanvaaraa ja lisää sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vaaraa «Vaskulaaritapahtumien riski kasvaa nefropatian edetessä mikroalbuminuriasta proteinuriaan ja munuaisten vajaatoimintaan.»A. Mikroalbuminurian tai proteinurian tutkimisen ohella määritetään vuosittain laskennallinen glomerulusten suodatusnopeus (glomerular filtration rate, eGFR). Suositeltavin tapa mitata munuaisten toimintaa on määrittää laskennallinen GFR plasman kreatiniinipitoisuuden pohjalta käyttäen joko Cockroft–Gaultin kaavaa (CG) tai MDRD-kaavaa «Sekä CG-kaava (Cockcroft-Gaultin kaava) että MDRD-kaava (Modification of Diet in Renal Disease) ovat käyttökelpoisia munuaistaudin seulonnassa ja vaikeusasteen arvioinnissa.»B. Plasman kystatiini C:n määritys voi paljastaa munuaisten lievän vajaatoiminnan paremmin kuin yksittäinen seerumin kreatiniinin määritys.

Nefropatian ehkäisy ja hoito

Pitkäkestoinen, useisiin eri riskitekijöihin kokonaisvaltaisesti kohdistuva intensiivinen hoito ehkäisee nefropatian etenemistä «Mikroalbuminurian progressio nefropatiaksi voidaan ehkäistä tehokkaalla, kaikkiin riskitekijöihin kohdistuvalla kokonaisvaltaisella hoidolla ja samalla vähentää riskiä sairastua kardiovaskulaaritapahtumiin.»A. Tällöin pyritään optimoimaan suositusten mukaisiksi verenpaine, glukoositasapaino ja lipidiarvot unohtamatta elintapaohjauksen merkittävää osuutta sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

Kohonneen verenpaineen hoito

Verenpaineen hoidon tavoite on diabeettisessa nefropatiassa alle 130/80 mmHg. Jos proteinuria ylittää määrän 1 g/vrk, tavoite on alle 125/75 mmHg. ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat ovat ensisijaisia lääkkeitä diabeettisen nefropatian ehkäisyssä ja hoidossa, koska ne verenpaineen laskemisen ohella vähentävät tehokkaasti proteinuriaa «Diabeettisessa nefropatiassa ACE:n estäjät tai angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajat vähentävät proteinuriaa ja hidastavat munuaistoiminnan heikkenemistä.»A.

Hyperglykemian hoito

Hyvä glukoositasapaino ehkäisee nefropatian ilmaantumista «Hyvä glukoositasapaino vähentää varhaisen nefropatian ilmaantumista.»A, ja glukoositasapainon paraneminen ehkäisee nefropatian etenemistä «Sokeritasapainon paranemisella on pitkään kestävä vaikutus (”metabolinen muisti”) nefropatian progression hidastamisessa tyypin 1 diabeetikoilla.»A. HbA1c:n tavoite on alle 6–7 %.

Muu hoito

Tupakoimattomuus estänee myös diabeettisen nefropatian pahenemista «Tupakoinnin lopettaminen saattaa hidastaa diabeettisen nefropatian etenemistä.»C, mutta ennen kaikkea se on tarpeen valtimotautiriskin vähentämiseksi. Proteiinirajoitteinen ruokavalio voi hidastaa diabeettisen nefropatian etenemistä munuaisten vajaatoimintaan ainakin tyypin 1 diabeetikoilla «Proteiinirajoitteinen ruokavalio ilmeisesti hidastaa diabeettisen nefropatian etenemistä munuaisten vajaatoimintaan ainakin tyypin 1 diabeetikoilla.»B. Hyperlipidemian hoito näyttää hidastavan diabeettisen nefropatian etenemistä «Hyperlipidemian hoito näyttää hidastavan diabeettisen nefropatian etenemistä.»B.

Hoidon seuranta ja konsultaatiot

Hoitoketjut muodostetaan alueellisten resurssien mukaisesti. Sisätautilääkärin, diabetologin tai nefrologin konsultaatio on aiheellinen, jos tehostetusta hoidosta huolimatta nefropatia etenee (albuminuria lisääntyy tai GFR pienenee) tai kehittyy erotusdiagnostinen tai merkittävä hoito-ongelma.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä

Kaj Metsärinne

Agneta Ekstrand

Per-Henrik Groop

Merja Hanski

Jorma Komulainen

Leo Niskanen

Marja Puurunen

Heikki Saha

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabeettinen nefropatia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko