Tulosta

Diabetes

Käyvän hoidon tiivistelmät
22.3.2016
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Diabetes»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Diabetes»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Hoidossa korostetaan yksilöllisyyttä.
  • Hoitosuunnitelman perusteet ja hoitosuunnitelma kuvataan aiempaa tarkemmin.
  • SGLT-2:n estäjät on sijoitettu hyperglykemian hoidon interaktiivisiin kaavioihin.
  • Dyslipidemioiden hoidosta on uudet linjaukset.
  • Suun terveydestä huolehtiminen on tärkeää diabeteksen hoitotasapainon kannalta.
  • Psykososiaalisen tuen ja omahoidon tuen merkitystä korostetaan.
  • Sopeutumisvalmennuksen ja kuntoutuksen näkökulma tulee liittää hoidon suunnitteluun jo varhain.

Keskeistä

Diabeteksessa plasman glukoosipitoisuus on kroonisesti suurentunut insuliinin puutteen, insuliinin heikentyneen vaikutuksen tai molempien vuoksi. Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista. Makrovaskulaarikomplikaatiot ovat diabeetikoiden tärkein kuolin- ja sairastavuuden syy. Niiden ehkäisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista riskitekijöiden (dyslipidemia, kohonnut verenpaine, tupakointi) hoitoa.

Diagnoosi

Diagnoosikriteerit ovat plasman glukoosipitoisuuden suurentunut paastoarvo (vähintään 7 mmol/l), glukoosirasituskokeen suurentunut kahden tunnin arvo (yli 11 mmol/l) tai HbA1c on vähintään 48 mmol/mol (6,5 %). Jos paastoarvo on 6,1–6,9 mmol/l, puhutaan plasman glukoosipitoisuuden suurentuneesta paastoarvosta (impaired fasting glucose, IFG). Jos taas kahden tunnin arvo on 7,8–11 mmol/l, puhutaan heikentyneestä glukoosinsiedosta (impaired glucose tolerance, IGT).

Diabeteksen hoito ja seuranta

Diabeteksen hoidon tavoitteena on ehkäistä diabeteksen komplikaatioita ja taata hyvä elämänlaatu systemaattisella seurannalla. Kokonaisriskin arvioiminen on yksilöllisten tavoitteiden asettamisen perusta. Hyvässä hoitotasapainossa ja alkuvaiheen diabeetikoita voidaan seurata 6–12 kuukauden välein. Seurantakäynnit sovitaan yksilöllisesti. Kerran vuodessa tehdään kattavampi tarkastus.

Hyperglykemian hoito

Tyypin 1 diabeteksessa hyperglykemia hoidetaan insuliinilla, kun taas tyypin 2 diabeteksessa elintapamuutokset ovat hoidon kulmakivi. Tyypin 2 diabeteksessa suositellaan metformiinilääkityksen aloittamista diagnoosivaiheessa «Metformiinihoito tulisi aloittaa ensimmäiseksi lääkkeeksi tyypin 2 diabeteksessa.»B.

Suosituksen interaktiivisessa kaaviossa «http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/diabeteskaavio/varhainen_diabetes.html»1 kuvataan tyypin 2 diabeteksen lääkehoito perustilanteessa. Lisäksi kaaviossa kuvataan erikseen kroonisen diabeteksen (> 10 v), lihavan ja iäkkään potilaan, kuljetusammatissa toimivan sekä munuaisten vajaatoimintapotilaan hoito.

Insuliinihoito voidaan toteuttaa perusinsuliini-, ateriainsuliini- tai monipistoshoidolla taikka sekoiteinsuliinihoidolla. Pitkävaikutteisilla insuliinianalogeilla (glargiini ja detemir) saavutetaan tyypin 1 diabeteksessa parempi glukoositasapaino vähemmillä hypoglykemioilla kuin NPH-insuliineilla «Pitkävaikutteisilla insuliinianalogeilla (glargiini ja detemir) saavutetaan tyypin 1 diabeteksessa parempi glukoositasapaino vähemmillä hypoglykemioilla kuin NPH-insuliineilla.»B, Pitkävaikutteiset insuliinianalogit ovat yhtä hyviä tyypin 2 diabeteksen glukoositasapainon parantamisessa HbA1c:llä mitattuna kuin NPH-insuliini «Pitkävaikutteiset insuliinianalogit (glargiini ja detemir) ovat yhtä hyviä tyypin 2 diabeteksen glukoositasapainon parantamisessa HbA1c:llä mitattuna verrattuna NPH-insuliiniin.»B. Uusia pitkävaikutteisia insuliinianalogeja käytettäessä tyypin 2 diabeetikoilla esiintyy hieman vähemmän hypoglykemioita kuin NPH-insuliinia käytettäessä «Uusilla pitkävaikutteisilla insuliinianalogeilla (glargiini ja detemir) on 2 tyypin diabeetikoilla vähän vähemmän hypoglykemioita NPH-insuliiniin verrattuna.»B. DPP-IV:n estäjillä, pistettävillä GLP-1-analogeilla ja SGLT-2:n estäjillä on edullinen painovaikutus ja vähäinen hypoglykemian vaara.

Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin muullekin väestölle (vähän sokeria ja valkoista viljaa, niukasti kovaa rasvaa ja kohtuullisesti pehmeää rasvaa, vähän suolaa, runsaasti kuitua ja enintään kohtuullisesti alkoholia). Tyypin 1 diabeetikoilla korostuu ruoan, liikunnan ja insuliinin yhteen sovittaminen, kun taas tyypin 2 diabeetikoilla painonhallinta on keskeistä.

Verenpaine

Verenpaineeseen vaikuttaviin elintapoihin on aiheellista kiinnittää huomiota jo silloin, kun verenpaine ylittää 120/80 mmHg. Yleistavoite on alle 140/80 mmHg. Matalampaan verenpaineeseen (esim. alle 130/80 mmHg) voidaan yksilöllisen harkinnan mukaan pyrkiä. Verenpainetavoitteen saavuttaminen on tärkeämpää kuin lääkkeen valinta. Elintapaohjeet ovat kohonneen verenpaineen ehkäisyn ja hoidon kulmakivi

Dyslipidemia

Dyslipidemian merkitys ateroskleroosin vaaratekijänä on diabeetikoilla korostunut. Diabeetikoilla tulee pyrkiä pienempään LDL-kolesteroliarvoon kuin 2,5 mmol/l elintapojen ja tarvittaessa statiinin avulla «Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoilla tulee pyrkiä pienempään LDL-kolesteroliarvoon kuin 2,5 mmol/l elintapojen ja tarvittaessa statiinin avulla.»A. Diabeetikoilla, joilla on sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti tai perifeerinen valtimotauti (aortan ateroskleroottinen aneurysma mukaan luettuna), on järkevää pyrkiä < 1,8 mmol/l:n LDL-kolesteroliarvoon ja käyttää statiinia kolesteroliarvoista riippumatta, ellei sille ole vasta-aihetta. LDL-arvolle ei käytännössä ole alarajaa «Diabeetikoilla, joilla on sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti tai perifeerinen valtimotauti (mukaan lukien aortan ateroskleroottinen aneurysma), on järkevää pyrkiä pienempään LDL-kolesteroliarvoon kuin 1,8 mmol/l ja käyttää statiinia kolesteroliarvoista riippumatta, ellei statiinille ole vasta-aihetta. LDL-arvolle ei käytännössä ole alarajaa.»B. Todetun valtimosairauden lisäksi tiukemman LDL-pitoisuustavoitteen (alle 1,8 mmol/l tai 50 %:n pienenemä lähtöarvosta) aiheita ovat mikrovaskulaarikomplikaatio (mm. mikroalbuminuria) ja muiden riskitekijöiden samanaikainen esiintyminen. Fibraatteja suositellaan käytettäväksi diabeettisen dyslipidemian hoidossa ja verisuonisairauksien estossa vain, jos statiinit eivät sovi «Fibraatit ovat vaihtoehto diabeettisen dyslipidemian hoidossa ja verisuonisairauksien estossa, jos statiinit eivät sovi.»B.

Hoidon ohjaus

Hoidon ohjauksen tavoitteena on antaa diabeetikoille riittävät tiedot ja taidot omahoitonsa toteuttamiseen, parantaa elämänlaatua ja estää diabeteksen komplikaatioita. Moniammatillinen yhteistyö on suositeltavaa, ja hoidossa voidaan hyödyntää ryhmäohjausta. Päävastuu hoidosta on diabeetikolla itsellään. Plasman glukoosipitoisuuden omamittaukset ovat keskeinen osa diabeteksen hoitoa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä

Markku Laakso (pj.)

Leif Groop

Bo Isomaa

Mikko Honkasalo

Päivi Juselius

Jaana Lindström

Tuula Meinander (Käypä hoito -toimittaja)

Helena Nuutinen

Juha Saltevo

Mikko Syvänne

Tiinamaija Tuomi

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabetes
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko