Virtsankarkailu (naiset)
Käypä hoito -suositus «Virtsankarkailu (naiset)»1 ja lyhyt tiivistelmä englanniksi «Urinary incontinence (women)»2
Määritelmä ja hoidon porrastus
- Naisten virtsankarkailu jaotellaan ponnistus-, pakko- ja sekamuotoiseen karkailuun, sekä ylivuotokarkailuun.
- Virtsankarkailun perustutkimukset ja hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa «»1.
Esiintyvyys ja riskitekijät
- Naisten virtsankarkailu on yleinen elämänlaatua heikentävä sairaus.
- Riskitekijöitä ovat ylipaino, raskaus ja synnytys, tupakointi, diabetes, useat neurologiset sairaudet ja erityisesti iäkkäillä tietyt lääkeaineet.
- Vaikeaksi koetun virtsankarkailun riski on lihavilla (BMI > 30) yli kolminkertainen normaalipainoisiin verrattuna.
- Iäkkäiden virtsankarkailun on todettu olevan yhteydessä heikentyneeseen toiminta- ja liikuntakykyyn ja moniin kroonisiin sairauksiin.
Diagnostiikka
- Anamneesin apuna käytetään kyselylomakkeita: erottelupistelomaketta, haitta-astelomaketta ja virtsaamispäiväkirjaa.
- Yleisen kliinisen tutkimuksen (mm. yleistila, liikuntakyky, paino, pituus, painoindeksi, mahdolliset neurologiset poikkeavuudet) lisäksi tehdään gynekologinen tutkimus, jossa tehdään myös yskäisytesti.
- Jäännösvirtsa mitataan tarvittaessa (kertakatetrointi tai kaikukuvaus).
- Laboratoriotutkimuksia käytetään vain vähän. Erotusdiagnostiikassa käytetään virtsanäytteitä.
- Täydentäviä tutkimuksia ovat kystoskopia, urodynaamiset mittaukset ja kuvantamistutkimukset.
Ehkäisy
- Virtsankarkailua voidaan ehkäistä painonhallinnalla, tupakoimattomuudella, lihaskunnon ylläpidolla ja ummetuksen hoidolla.
- Fyysinen aktiivisuus saattaa ehkäistä virtsankarkailua yli 65- vuotiailla naisilla «Fyysinen aktiivisuus saattaa ehkäistä virtsankarkailua yli 65 vuotiailla naisilla.»C.
- Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana ehkäisee «Raskauden aikainen ohjattu lantionpohjan lihasharjoittelu estää virtsankarkailua synnytyksen jälkeen.»A ja synnytyksen jälkeen ilmeisesti myös hoitaa virtsankarkailua «Lantionpohjan lihasharjoittelu synnytyksen jälkeen ilmeisesti ehkäisee ja hoitaa virtsankarkailua.»B.
Hoito
- Laihduttaminen 5–10 %:n verran vähentää ylipainoisten naisten virtsankarkailua «Laihduttaminen vähentää ylipainoisten naisten virtsankarkailua.»A.
- Koska tupakoivilla on tupakoimattomia enemmän virtsankarkailua, työryhmä suosittaa tupakoinnin lopettamista.
- Virtsarakon kouluttaminen (ajoitettu virtsaaminen) sopii pakkovirtsankarkailun ensivaiheen hoitoon.
- Toimintarajoitteisten potilaiden virtsankarkailua voidaan helpottaa:
- kodin ja laitosten sisustusmuutoksilla
- sopivalla vaatetuksella siten, että WC:hen ja WC-istuimelle pääsy helpottuu,
- apuvälineillä (emättimeen laitettavat mekaaniset virtsaputkea tukevat tamponit ja uretrarenkaat, imukykyiset siteet, vuotosuojat, vuoteensuojat ja virtsakatetrit).
Lantionpohjan lihasharjoittelu ja fysioterapia
- Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu ja fysioterapia vähentävät ponnistusvirtsankarkailua ja mahdollisesti myös muun tyyppistä karkailua «Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu ja fysioterapia vähentävät ponnistusvirtsankarkailua ja mahdollisesti myös muun tyyppistä virtsankarkailua»A.
- Keskivaikeassa ja vaikeassa ponnistusvirtsankarkailussa nauhaleikkaushoito on fysioterapiaa tehokkaampaa «Leikkaushoito on lantionpohjan lihasharjoittelua tehokkaampi keskivaikean ja vaikean ponnistusvirtsankarkailun hoidossa.»A.
- Lantionpohjan lihasten ohjattu harjoittelu yksin tai yhdistettynä lihaskuntoharjoitteluun saattaa vähentää virtsankarkailua iäkkäillä «Lantionpohjan lihasten ohjattu harjoittelu yksin tai yhdistettynä lihaskuntoharjoitteluun saattaa vähentää virtsankarkailua 60 ja 70 vuotta täyttäneillä itsenäisesti ja kotihoidon tuella asuvilla naisilla.»C.
Pakkovirtsankarkailun lääkehoito
- Emättimeen annosteltava paikallinen estrogeenihoito lievittää pakkovirtsankarkailun oireita vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla «Emättimeen annosteltava paikallinen estrogeenihoito lievittää pakkovirtsankarkailun oireita vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla.»B
- Antikolinergien ja beeta-3-agonistin (mirabegroni) teho on samankaltainen «Antikolinergien ja beeta-3-agonistin (mirabegroni) teho on samankaltainen»B, mutta niiden haittavaikutuksissa on eroja.
- Hoitoa aloitettaessa teho saavutetaan 1–3 kuukauden kuluessa.
- Hoitoa jatkettaessa teho tulee arvioida vuosittain.
- Jos lääke ei auta, voidaan kokeilla toisen lääkeryhmän lääkettä tai muuta vaihtoehtoa samasta lääkeryhmästä.
- Iäkkäillä, haurailla, monisairailla ja muistihäiriöisillä antikolinergien haittavaikutukset saattavat olla erityisen hankalia.
- Vakavimpia haittoja ovat kognitiiviset häiriöt ja sekavuus.
- Oksibutyniini aiheuttaa todennäköisimmin keskushermostohaittoja, joten sitä ei tulisi käyttää iäkkäillä.
- Mirabegroni saattaa lievittää yliaktiivisen rakon oireita 65 vuotta täyttäneillä ilman antikolinergeille tyypillisiä haittoja, joskin tutkimusnäyttö asiasta on vähäistä «Mirabegroni saattaa lievittää yliaktiivisen rakon oireita 12 viikon seurannassa 65 vuotta täyttäneillä ilman antikolinergeille tyyppillisiä haittoja, joskin tutkimusnäyttö on vähäistä. Tavallisimmat mirabegronin haitat olivat kohonnut verenpaine, virtsatieinfektiot ja huimaus.»C.
Ponnistuskarkailun kirurginen hoito
- Vaikean, puhtaan ponnistusvirtsankarkailun hoitona nauhaleikkaus on tehokas «Retropubiset (TVT) ja transtransobturatoriset (TOT, TVT-O) leikkaukset ovat yhtä tehokkaita ponnistusvirtsankarkailun hoidossa. Potilaista paranee 62–97 %.»A, eikä sille ole ehdottomia vasta-aiheita.
- Retropubiset ja transobturatoriset leikkaukset ovat yhtä tehokkaita «Retropubiset (TVT) ja transtransobturatoriset (TOT, TVT-O) leikkaukset ovat yhtä tehokkaita ponnistusvirtsankarkailun hoidossa. Potilaista paranee 62–97 %.»A.
- Pakkovirtsankarkailun konservatiivinen hoito ja ponnistusvirtsankarkailun leikkaushoito voidaan tarvittaessa yhdistää.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä
Tomi Mikkola (puheenjohtaja)
Seija Ala-Nissilä
Olavi Airaksinen
Pauliina Aukee
Maria Nuotio
Ilkka Perttilä
Kaisa Raatikainen
Juhani Ruutiainen
Eeva Sundström
Minna Törnävä
Piia Vuorela (Käypä hoito -toimittaja)